Linjan 1 kehittäminen

SD202 sanoi:
Tosin alkaa tuntumaan siltä, että liikennevaloetuudetkin tulevat raitiovaunuille nopeammin kuin matkustajien käyttäytyminen muuttuu...
Erittäin tärkeä pointti! Tuo on yksi niistä asioista, jonka käytäntö meille karulla tavalla paljastaa. Suomalaisilla on käsittämätön tapa "säätää ja sählätä" pysäkeillä - ei vain poikkeustilanteissa - vaan ihan myös tavallisessa arkielämässä. Usein hämmästyttää lastenvaunukansan touhuilu väärien ovien luona ja kinastelu henkilökunnan kanssa siitä, voiko niitä vaunuja tuoda sisään kolmos- tai nelosovista vai ei... Pysäkkiviipeistä kertyy käsittämätön summa kokonaisviivettä linjan ollessa pidempää sorttia. Ja ihmiset on suorastaan "opetettu" siihenkin, että jossain Aleksilla voi missä tahansa poukkoilla vaikkapa suoraan ratikan eteen, ihan kuin ratikan tehtävänä olisi väistellä radalla pomppivia ihmisiä. Stockan luona spårille onkin jouduttu määräämään päätähuimaava nopeusrajoitus 20 km/h. Oikeissa ratikkakaupungeissa meikäkäinen pelleily (tosin kirjoitan tätä "oikeassa ratikkakaupungissa" ulkomailla) ei monestikaan tulisi kysymykseen.
 
Lienee tyhmä kysymys. Mutta eikö niitä (todellisia) ratikoiden liikennevaloetuuksia voisi toteuttaa helpostikin muualla kuin ydinkeskustassa?
Vaikkapa ykkösen reitillä Käpylästä Hesarille on iso liuta valoja. 0-viive näissä ei varmaan jumiuttaisi pahasti kaupunkia.
Meidän käyttäytymiseemme matkustajina ja sitä kautta joukkoliikenteen nopeutumiseen suhtaudun toiveikkaasti. Metroliikennettä kohta 25-vuotta tarkkailleena olen jo viime vuosina huomannut pientä mutta selvää parannusta "liukuporraskäyttäytymisessä". Eihän se vielä junan matkaa nopeuta. Mutta kylläkin sitä hirvittävän pitkää matkaa, joka erottaa metrolaiturin ja maanpinnan.
 
Ei kai tuo ole tyhmä kysymys? Etuisuuksia on juurikin sitä helpompi toteuttaa, mitä yksinkertaisempi risteys ja mitä vähemmän ratikoita siellä kulkee. Keskustassa toteuttaminen siis on vaikeampaa, kun muun liikenteen ajosuuntia on monia ja ratikatkin ajavat usein moneen suuntaan. Siinä käy helposti niin, että yhden etu on toisen haitta, ja ratikat blokkaavat sekä toisiaan että autoliikennettä.

Suht helppoja 0-viive-etuuksia saataisiin käsittääkseni juuri sellaisilla osuuksilla, missä ratikoita on vähemmän. Linjat 4 ja 10 Tullinpuomista pohjoiseen ja 1 Sturenkadun ja Brahenkadun risteyksestä pohjoiseen (linjojen 1 ja 7 yhteinen osuus Mäkelänkadulla ei liene ongelma; vuoroväli on ruuhka-aikanakin kohtuullinen ja kaiken liikenteen pääsuunta on sama, suuria risteyksiä ei edes ole).

Yleisemmin 0-viive-etuuksien vaikutuksesta autoiluun: hidastuuko ja vaikeutuuko se? Jossain määrin todennäköisesti kyllä. Itsekin joudun töihin ajaessani odottamaan Munkkiniemen aukion valoissa pidempään niinä aamuina, kun nelonen sattuu tulemaan oikeaan (eli siis väärään) aikaan risteykseen. Mutta kumpi on tärkeämpää, minun yhden ihmisen pääseminen perille aiemmin vai ratikan sadan ihmisen? Niinpä.

Järkevästi toteutetut 0-viive-etuudet ja liikennevaloetuudet yleensäkin eivät toisaalta välttämättä edes hidasta autoliikennettä. Ratikalle nimittäin annetaan "vihreä" aina, mutta silloin ja vain silloin, kun se ratikka tosiaan tulee. Nythän ratikoille palaa "vihreä" vaikkei vaunua ole tulossa. Niistä viiveistä autoliikenne pääsisi kokonaan eroon.
 
Kävinpä taas kerran matkustamassa 1/1A:lla, koska linja nyt vain sattuu kiinnostamanaan enemmän kuin paljon. Joskus vertasin ykkösen ajoaikaa seiskan ajoaikaan osuudella Sturenkadun risteys - Hakaniemi, jonka nuo linjat siis ajavat eri reittejä keskenään. Ykkönen näennäisestä mutkittelevuudestaan huolimatta voitti seiskan noin minuutilla. Nyt vertasin 1A:ta bussiin 65A. Se oli helppoa havaita se bussi, koska autoksi oli sattunut JAFFA-kokomainosbussi HelB 9216. Osuudella Sofianlehto - Hakaniemi 1A oli (ainakin minulle yllätyksenä) hivenen nopeampi. Yleensä on toisteltu, kuinka Käpylän ratikka on niin toivottoman hidas verrattuna busseihin. Ei ollut ainakaan tällä kertaa. Bussien eduksi on tietenkin katsottava se, että niitä menee paljon ja pysäkillä odotteluun menee siksi keskimäärin kohtalaisen vähän aikaa. Mutta silti yksi yksittäinen bussi ei olekaan mikään raketti.
 
Tuohan oli mielenkiintoista! Minulla on samanlainen kokemus linjalta 6 Paavalin kirkolta Hakaniemeen, bussi oli yllättävän hidas Hämeentiellä, vaikka ratikalla on pysäkkejäkin enemmänä. Tuokin tietysti oli vain yksittäinen kokemus.

Todellinen sumppu ratikoilla on kuitenkin vasta Hakiksen ja keskustan välillä. Pitkälläsillalla autot hyökkäävät ratikan tielle, ja Liisankadun risteyksessä kääntyvät 1 ja 7 blokkaavat linjojen 3 ja 6 liikenteen. Sillä osuudella bussi taitaa viedä voiton.
 
Ja jos katsoo aikataulukirjaa, kuten normaali matkustajaa tekee vertaillessaan kotona aikataulujen kanssa, niin tilanne näyttää valitettavasti tältä:
Käpylänaukio Hakaniementori
1A 08.12 8.29 17 min
66A 08.10 8.25 15 min
Tämä oli vaan sattumavaraisesti poimittu esimerkki.
Eli ratikka on paperilla suunnitellusti ainakin hitaampi kuin bussi.

/Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Skurubisin sanoi:
Ja jos katsoo aikataulukirjaa, kuten normaali matkustajaa tekee vertaillessaan kotona aikataulujen kanssa, niin tilanne näyttää valitettavasti tältä: ... Eli ratikka on paperilla suunnitellusti ainakin hitaampi kuin bussi.
Tuossakin ero on "vain" pari minuuttia. Jos se aikatauluja katsonut matkustaja kuitenkin päättää toisella kerralla kokeilla raitiovaunua, saattaa hän huomata, että Käpylänaukion kohdalla hän tuohonkin aikaan aamuruuhkasta lähes varmuudella saa istumapaikan. Samaa en uskaltaisi luvata bussista 66A reitin tuossa vaiheessa vastaavaan aikaan. Ja kuten todettu, ajoajat ovat sittenkin hyvin lähellä toisiaan, joskus ratikka voi olla ihan pikkasen nopeampi vaikkei ehkä keskimäärin. Mikäli asiakas haluaisikin jatkaa matkaansa Hakaniemestä Rautatientorin, Kampin tai Ruoholahden suuntaan, valinta olisi tietenkin selvä (bussi voittaisi). Tosin asiakkaan matkan mahdollisesti jatkuessa Kruununhaan, Kauppatorin, Kaivopuiston tai Eiran / Punavuoren suuntaan valinta olisi selvä ratikan eduksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Käpylän joukkoliikenneilta

Tiistaina 5.9.2006 kello 18 alkaen pidetään Käpylän joukkoliikenneilta Käpylän koulussa (Mäkelänkatu 93), järjestäjänä ovat Käpylä-Seura ja Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys. Paneelikeskustelussa on arvovaltainen edustus: mm. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Jessica Karhu ja HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski.
 
Ykkösen kehittäminen on taas esillä:

http://haltia.blogspot.com/

Ykkösen vieminen Linjojen kautta sekä jatko Käpylän asemalle toisivat kyllä arvatenkin koko joukon uusia matkustajia sille.
 
Nuo pienet muutokset olisivat kyllä erittäin kannatettavia, ykkösen reitin muuttaminen kulkemaan castre`ninkadun ja toisen linjan kautta olisi perusteltua nyt kun ysi aloitti liikennöinnin ja välillä kaarlenkatu-hakaniementori on ylitarjontaa, mihinkäs käpylän aseman kääntösilmukka olisi järkevintä sijoittaa? yksi paikka voisi olla panuntien,asesepäntien ja tuusulanväylän väliin jäävä metsikkö, en kyllä ole varma onko tarpeeksi tilava paikka kääntösilmukalle.
 
Hieno ajatus!
Ainakin Käpylän asemalle, ellei Oulunkylään.
Etelässä vois miettiä kokonaan uusia linjauksia aseman kautta kiertämään, joko Mikonkatu mahdollisuutta pitkin Kauppatori -Telakkakatu -?- Hernesaari tai Manskun kautta - Fredaa - Telakkakatu -?- Hernesaari.
Ysihän tulee menemään Simonkatua Kamppiin ja edelleen Jätkään.
 
Onko tämä nyt esitetty Catréninkatu-vaihtoehto ennen ollutkaan esillä? Muistaakseni viime viikolla HKL:n suunnittelujohtaja totesi asiasta kysyttäessä, että Linjojen ja Hesarin ratikkaliikennettä ei ole vaikean maaston takia mahdollista yhdistää.
 
Jos Linjoja ja Hesaria ei voi yhdistää, niin miten olisi suora yhteys Sturenkatua pitkin Wallininkadun siltaa pitkin Toiselle linjalle?

Jos 9 alkaa liikennöidä Jätkäsaareen Kampin kautta, niin silloinhan ykkönen voisi palvella eteläistä kaupunginosaa, eli Mannerheimintielle ja Korkeavuorenkadun kautta Merikadulle. Tai sitten vain Tehtaankadulle, josta ykkönen voisi jatkaa edelleen nykyiselle 1A:n päätepysäkille, tai sieltä vielä myöhemmin Hernesaareen. Näin saataisiin etelästä se kaivattu nopea yhteys Stockalle ja Rautatieasemalle.
 
Jos Linjoja ja Hesaria ei voi yhdistää, niin miten olisi suora yhteys Sturenkatua pitkin Wallininkadun siltaa pitkin Toiselle linjalle?

Vaihtoehtona on myös laittaa 6 tuolle reitille Paavalin kirkolta lähtien ja 1 Kurvin kautta. En tiedä, olisiko se parempi, mutta vaihtoehtona se kannattaisi selvittää. Se antaisi kuitenkin periaatteessa lisää vaihtoehtoja, koska 8:lla pääsee edelleen Toukolasta Kurviin ja uusi 6:kin veisikeskustaan. Kunhan vain tuokin linja ei juuttuisi Sturenkadun ruuhkiin, jotta keskustayhteys olisi yhtä nopea kuin Kurvin kautta. Kilometrejähän ei käytännössä ole enempää. Varsinkin tilanteessa, jossa 1 jatkettaisiin esikaupunkeihin, mahdolliset tästä seuraavat nopeutukset kannattaisi antaa ennemmin sille kuin 6:lle. Viira voisi hoitaa nopean keskustayhteyden Hämeentieltä.

Eivät nämä mitään uusia aiheita ole. Kun googletin vanhaa 2:n linjaa, löysin tällaisenkin:

http://www.kaupunkiliikenne.net/Lopetus.htm

Mutta yhtään vanhentunut tuo ajatus ei sinänsä ole. Uudelleenjärjestelyjä vaaditaan aika laajallekin alueelle, mutta tuskin nuo bussilinjat tällä hetkellä loppuun hiottuja timantteja ovat. Ideatasolla tarvittaisiin nopea raitiotie, jotta monta rinnakkaista bussilinjaa voidaan yhdistää peräkkäiseksi helminauhaksi matka-ajan kärsimättä liikaa. Esim. 66 kulkemaan Oulunkylän kautta, 72 kulkemaan Mäkitorpantietä, 64 Oulunkyläntielle. 516 voitaisiin lopettaa, jos ratikka laitetaan Jokeri II -tunneliin (haittapuolena korpitaival). Ratikka muodostuisi sitten 64-66-516-yhdistelmästä. 67 voisi olla oma haaransa. 71 voitaisiin siirtää pois Pihlajistosta ja harventaa, kun 65 jatketaan Jokeria pitkin Pihlajistoon ja kenties Viikkiin (tämä ei olisi Viikin pääasiallinen keskustayhteys). Tästä tulisi sitten kolmas haara. Piirtelen Google-karttoja kunhan ehdin. :) Äkkiäkö tuollaiselle laskisi karkeat kustannusvaikutuksetkin.

Jos epäilyksiä on liikaa, voitaisiin tämäkin aloittaa Jokeri-tasoisena runkobussikokeiluna. Luultavasti nopeasti huomattaisiin, että raiteita tarvitaan väkisin.
 
Takaisin
Ylös