Linjastoideointia

Ensimmäinen ehdotus: linja Hvitträskiin. Linjan toinen päätepiste voisi olla Espoonlahdessa tai Kauklahdessa. Hvitträskiin kulki ennen linja 166 Helsingistä, mutta se lakkautettiin vuonna 2007.

Toinen ehdotus: linja Munkkivuoresta Ritolehdon ja Tarvon kautta Ruukinrantaan ja siitä joko Perkkaan tai Laajalahden kautta Leppävaaraan. Linjan numerona voisi olla 33, vaikka se olisikin seutulinja.

Kolmas ehdotus: linja Hyrylästä Hyvinkäälle Tuusulantietä pitkin.

Neljäs ehdotus: linja Espoon keskuksesta lentoasemallae ja ehkä siitä vielä Tikkurilaan. Muutenkin pitkät poikittaislinjat voisivat olla hyvä asia.

Viides ehdotus: linja Kontulasta tai vaihtoehtoisesti Itäkeskuksesta Kontulankaaren, Rapolantien ja Seivästien kautta Jakomäkeen tai vaihtoehtoisesti edelleen joko Puistolaan tai Hakunilaan.

Kuudes ehdotus: linja Martinlaaksosta tai Vantaankoskelta Serenaan tai vaihtoehtoisesti edelleen Klaukkalaan.

Seitsemäs ehdotus: linja Kivistön asemalta Klaukkalaan ja/tai Nurmijärven kirkonkylälle.

Kahdeksas ehdotus: linja Tikkurilasta Nikkilään.

Yhdeksäs ehdotus: linja Tammiston eteläosasta Aviapoliksen, Koivuhaan, Tikkurilan, Jokiniemen, Itä-Hakkilan, Hakunilan, Vaaralan ja Fazerilan kautta Mellunmäkeen.

Kymmenes ehdotus: linjoja voisi yhdistää tiettyinä aikoina niin, että muodostuisi vaihdoton yhteys. Esim. 571 Myyrmäki-Tikkurila + 631 Tikkurila-Kulomäki (sama auto, numeron vaihto).
Uskomatonta että näissä ei ole ikinä perusteluita. Mutta perjaatteessahan kannattaisi ajaa metron kanssa päällekkäin vaikka linjaa 99 Itiksestä Kivenlahteen, niin ei tarvitse mennä maan alle.
 
Viimeksi muokattu:
Jos matkustajat rupeavat omaehtoisesti vaihtamaan Herttoniemen busseista ratikkaan saaren puolella, niin niitä saattaa aika nopeasti karsiutua pois. Kokonaan ne tuskin loppuvat, eli jää esimerkiksi 86 ja jokin Yliskylän kiertävä linja, joka jatkaa Kruunuvuorenrantaan.

Nythän Herttoniemen ratikalle ollaan vastahakosia juuri siksi, että näitä rinnakkaisia busseja ei voisi kuitenkaan lopettaa Linnanrakentajankadulta palvelutason vuoksi, mutta jos niille ei ole odotettua kysyntää ja ne vähenevät itsekseen niin este poistuu.
Tarkoitin, että 85 kulkisi vain Jollaksen ja Yliskylän välillä ja 86 vain Santahaminan ja Yliskylän välillä.
 
Tällä kertaa linjastoideoinnin lähteenä on Helsingin kaupunki. Kaupungilla on vireillä Kluuvin ja Kaartinkaupungin katujen muuttaminen vehreämmiksi ja autoliikenteen osalta rauhallisemmiksi. Samalla alueen joukkoliikennettä tutkittiin, ja alustavissa materiaaleissa päädyttiin seuraavanlaiseen ehdotukseen.
Joukkoliikennesaavutettavuuden parantaminen Kaartinkaupunkiin1761335635285.png

Kaartinkaupungin joukkoliikennesaavutettavuutta idästä pyritään parantamaan ajamalla bussilinja Hämeentietä ja Unioninkatua pitkin Kasarmitorille. Suunnittelussa tunnistettiin tarve parantaa Kaartinkaupungin saavutettavuutta joukkoliikenteellä Helsingin sisäisillä matkoilla ja seudullisesti. Pitkähkö kävelyetäisyys juna- ja metroasemista kutistaa aluetta, joka on saavutettavissa joukkoliikenteellä houkuttelevan matka-ajan puitteissa. Kaartinkaupungin joukkoliikenteen ”lähipalvelu” muodostuu nykyään raitiolinjoista 2 ja 10, joiden palvelualue rajoittuu pääosin läntisen kantakaupungin alueelle. Suoraviivainen joukkoliikenneyhteys Hakaniemen suunnasta puuttuu kokonaan.
Tämä on siinä mielessä mielenkiintoinen ehdotus, että tuollaisen yhteyden palauttamista on pohdittu jo HSL:n toimesta RAILI 2 -linjastosuunnitelmaa tehdessä. Silloin se taisi tyssätä siihen, ettei matkustajia olisi tarpeeksi 10 minuutin välein kulkevalle 30-metriselle ratikalle. Nyt saattaisi olisi tarjolla sopiva pysäkki-infra – ja erityisesti päätepysäkki-infra – vaikkapa linjan 73 tai 74 jatkolle. Nuo linjat voisivat kapasiteetiltaan olla sopivampia tuolle reitille. HSL:llä kuitenkin tuntuu olevan jonkinlainen halu ainakin tutkia yhteyttä Hakaniemestä Kauppatorin suuntaan eli on ainakin kohtuullinen mahdollisuus, että tämä toteutuu.

Lopullisten suunnitelmaehdotusten pitäisi päästä KYLK:n esityslistalle ensi keväällä, joten inframuutokset voisivat periaatteessa olla valmiita syksyyn 2028 mennessä. Kyse ei siis ole mistään ihan hetkessä tapahtuvasta muutoksesta, mutta kuitenkin aika lyhyellä tähtäimellä.
 
Onpa kummallinen ehdotus. Tietysti tuolla oli lukuisia S-bussilinjoja Hakaniemeen aikanaan, mutta mitä uutta tuollainen venytetty bussilinja toisi? Seiskan ratikka kulkee kaikkien noiden bussipysäkkien kautta, paitsi Kasarmitorin päättärin. Kasarmitorille on lyhyt kävelymatka kakkosen Etelärannan pysäkiltä.

Höselillä on kova halu yrittää ajaa busseja ympäri E-Helsinkiä ja aina se päättyy siihen, ettei niissä ole ketään ja ne lopetetaan. Numerolla 17 taisi olla parikin tällaista yritystä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Seiskan ratikka kulkee kaikkien noiden bussipysäkkien kautta, paitsi Kasarmitorin päättärin.
Se onkin varmaan syy, miksi välipysäkkejä ei juurikaan ehdoteta. Kasarmitori ja Kaartinkaupunki ovat selvästi tämän linjan kohdealue. Muutenkin alueen katumuutokset saattaisivat tuoda alueelle enemmän terasseja (lue: vapaa-ajan kohteita), joille matkustettaisiin, puhumattakaan Eteläsataman uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta.

Kasarmitorille on lyhyt kävelymatka kakkosen Etelärannan pysäkiltä.
Olennaista tässä onkin Kaartinkaupungin yhteydet itään ja itäiseen kantakaupunkiin. Ne ovat nyt vaihdollisia, koska kakkonen ei kulje siihen suuntaan.

Voi tietysti hyvin olla, etteivät matkustajamäärät riittäisi bussilinjallekaan, kun jatkeella on vain yksi pääkohdealue. Toisaalta uudet vapaa-ajan kohteet saattaisivat tehdä tuosta kätevän reitin idästä saapuville.
 
Muita vaihtoehtoja tälle linjalle voisivat olla esim. linjan 55 kääntö Kasarmitorille ja siirto kulkemaan Hämeentietä Sörnäisten rantatien sijaan. Linja 71 voitaisiin siirtää kulkemaan Sörnäisten rantatietä, uuden ruuhkaversion 71V kulkiessa Hämeentietä.

Lisäksi ennen linjan 24 ja sitä ennen linjan 17 käyttämä osuus Erottajalta etelään Merikadulle vaatii bussilinjan. Linja 23 voitaisiin jakaa Merikadulle.
 
Se onkin varmaan syy, miksi välipysäkkejä ei juurikaan ehdoteta. Kasarmitori ja Kaartinkaupunki ovat selvästi tämän linjan kohdealue. Muutenkin alueen katumuutokset saattaisivat tuoda alueelle enemmän terasseja (lue: vapaa-ajan kohteita), joille matkustettaisiin, puhumattakaan Eteläsataman uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta.


Olennaista tässä onkin Kaartinkaupungin yhteydet itään ja itäiseen kantakaupunkiin. Ne ovat nyt vaihdollisia, koska kakkonen ei kulje siihen suuntaan.

Voi tietysti hyvin olla, etteivät matkustajamäärät riittäisi bussilinjallekaan, kun jatkeella on vain yksi pääkohdealue. Toisaalta uudet vapaa-ajan kohteet saattaisivat tehdä tuosta kätevän reitin idästä saapuville.
Kallio on täynnä kaduille tehtyjä terasseja, ei sieltä tarvitse kenenkään matkustaa bussilla Kasarmitorille terassin takia.
 
Kontula-Kasarmitori runkolinja vois olla ihan kiva.
Sitten 94S sillä reitillä, jolla se kulki 1970-luvun lopulla (muttei esim. vielä 1975), pitäisi herättää uudelleen henkiin, ja varustaa päivitetyllä kalustolla. Punaisia linja-autojahan 94S:llä aikanaan liikkui... :LOL:
 
Runkolinjasta tuli mieleen että onko nuo N-lähdöt oikeesti kannattavia kun vähintään >75% kuskeista päästää muutenkin ilmaseks kyytiin
 
Kantakaupungista itään ulottuvassa sektorissa on muutakin kuin Kallio.;)
Että kun Pihlajamäestä lähdetään terassille, niin Kallio ei kelpaa vaan bussilla halutaan körötellä vielä pidemmälle Kasarmikadulle asti? Massoittain? :rolleyes:
 
Takaisin
Ylös