Linjojen 58 ja 58B ketjuuntuminen

Kuuluukohan tämä samaan sarjaan kuin se TV-mainostaminen, jossa ohjelman väliin laitetaan yksi mainosruutu, jota ihminen ei tajua nähneensä. Ja kuitenkin pystytään osoittamaan, että se vaikutti ihmiseen. Tämä kai kiellettiin, vaikka myyjät tietty iloitsivat tehokkaasta tavasta saada ihmisiä tekemään asioita tahtomattaan tai ainakin tiedostamattaan.

Alitajuntainen mainonta ei vaikuta; tästä kai julkistettiin aikanaan jokin tutkimus, mutta se osoitettiin myöhemmin perättömäksi. Ihmiseen ei siis käytännössä voi vaikuttaa viestein, joita ihminen ei prosessoi. Mutta prosessointi ei välttämättä ole loogista ajattelua. Nyrkkisääntönä usein sanotaan, että 80 % päätöksenteosta on tunnetta (tuo prosenttiluku tuskin perustuu mihinkään tutkimukseen). Ihmisten tunteisiin pyritään markkinointiviestinnässä vaikuttamaan ja se asia on vain hyväksyttävä, tai sitten koko vapaa kaupankäynti pitäisi purkaa.

Ja se prosessointi ottaa kyllä vastaan pieniäkin vihjeitä, mutta pienemmät asiat vaikuttavat aina vähemmän. Ja siksi en sano, että minuutin aikataulumuutoksella olisi huomattava vaikutus, mutta sillä on silti jokin vaikutus. Voin silti olla Temen kanssa yhtä mieltä siitä, että asia on empiirisesti testattavissa, ja oikeastaan olisi syytäkin.
 
Linjanumerolla?

Ja sen päivän kun vielä näkis että HSL-alueen bussikuskin saisi ensin opetettua ja sitten vielä totutettua oikeasti käyttämään systeemiä, joka vaatii pysäkillä vilkaisun peiliin, että mahtuuko kyytiin porukkaa ja sen mukaan sammuttamaan ehkäpä vasta pari pysäkkiä sitten sytytetyn täynnä-valon. Tämänhän voi joutua tekemään monta kertaa päivässä!

Jos nyt lähdettäisiin aluksi siitä, että opetettaisiin ne kuskit ajamaan reittiään eksymättä ja esim. peruuttelematta moottoriteillä. Seuraava askel voisi sitten olla, että osaa kertoa sen ajamansa reitin matkustajallekin, jos joku matkustaja vaikka kehtaa häiritä kuskin työpäivää kysymällä, että meneekö tämä bussi Maunulaan.
 
Vartti uutisoi jokeribussien ketjuuntumisesta Tiistai-aamuna Eliel Saarisen tiellä http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/jokerit_jonossa_etela-haagassa-katso_kuva/ Jutussa mainitaan jonossa olevan neljä jokeribussia mutta itse näen kuvassa ainoastaan kolme bussia joka nyt on aika normaalia jokerilla ruuhka-aikaan, ehkäpä se neljäs bussi on jäänyt kuvan ulkopuolelle. Kuvassahan ollaan juuri ohitettu Huopalahden aseman ajantasauspysäkki, tämä osoittaa ettei ajantasauksestakaan ole juuri hyötyä pitkällä, raskaasti kuormitetulla linjalla jolla on todella tiheä vuoroväli, linjalle kaavaillaan omaa liikenteenohjaajaa joka ilmoittaisi aina vuoroille jos väliä edelläajavaan pitäisi kasvattaa, eikös tämä olisi hoidettavissa ihan nykytekniikan avullakin ilman erillistä ohjaajaa? Jokuhan jo aiemmissa viesteissä esitti että Helminäytöllä voisi näkyä vaikka vihreänä pisteenä edellä -ja perässä ajavat vuorot, tällöin kuljettaja voisi itse seurata milloin väliä edellä ajavaan tulisi kasvattaa.
 
Viimeksi muokattu:
Kuvassahan ollaan juuri ohitettu Huopalahden aseman ajantasauspysäkki, tämä osoittaa ettei ajantasauksestakaan ole juuri hyötyä pitkällä, raskaasti kuormitetulla linjalla jolla on todella tiheä vuoroväli, linjalle kaavaillaan omaa liikenteenohjaajaa joka ilmoittaisi aina vuoroille jos väliä edelläajavaan pitäisi kasvattaa, eikös tämä olisi hoidettavissa ihan nykytekniikan avullakin ilman erillistä ohjaajaa? Jokuhan jo aiemmissa viesteissä esitti että Helminäytöllä voisi näkyä vaikka vihreänä pisteenä edellä -ja perässä ajavat vuorot, tällöin kuljettaja voisi itse seurata milloin väliä edellä ajavaan tulisi kasvattaa.

Eikö tuollaista liikenteenohjaussysteemi ole vielä kukaan rakentanut? GPS:llä paikannetaan bussit, tietokone valvoo niiden välisiä etäisyyksiä tietyillä ehdoilla kone käskee jäljessä tulevaa bussia hiljentämään vauhtia ihan missä kohtaa reittiä vaan. Tuossa on sitten kyllä ongelmana, että aikataulut menevät "rikki", mutta tiheimmin liikennöidyillä vuoroillahan ollaan muutenkin aika lailla aikatauluttomassa liikenteessä.

Pahimpina liikennehäiriöaikoina raitioliikenteessä on tuollainen käytäntö, jossa osa vuoroista jätetään ajamatta, mutta sekään ei taida toimia automaattisesti. Vaikka varmaan tuon voisi hoitaa Jokerilla ja muilla hyvin ruuhkaisilla linjoilla manuaalisestikin, jos ohjelmistoa ei vielä ole valmiina, yksi liikenteenohjaaja voisi varmaan hoitaa muutamaakin eri linjaa.

Onkohan kilpailutuksessa ja tekniikassa mitenkään varauduttu keskitettyyn liikenteenohjaukseen?
 
Liikenneohjaajalla tulisi olla keskeisenä työkaluna paitsi takaa tulevien vuorojen hidastaminen, myös ensimmäisen hidastuneen vaunun eteen muodostuvan aukon täyttäminen kääntämällä vastaantulevia (tyhjennettäviä) vaunuja tai lähettämällä odottavia vara-autoja linjan varrelta. Edeltä tyhjänä lähtevät vaunut myös keventävät ruuhkautuneen vaunun pysäkkikuormaa merkittävästi, joten toimelias liikenteenohjaaja voi konkreettisesti nopeuttaa linjaa koko pituudeltaan. Nopeutuksella voidaan sitten joko säästää vara-autoissa tai vastata kysynnän kasvuun.

Liikenteenohjaajan päätyökalu on kokouspuhelu, GPS-nupein varustettu kartta on suorastaan luksusta. Valvontakamerat busseissa ovat myös hyödyllisiä, sillä liikenteenohjaaja voi siten valita poikkeuskäytäntöihin tyhjimmät bussit letkasta.
 
Jokuhan jo aiemmissa viesteissä esitti että Helminäytöllä voisi näkyä vaikka vihreänä pisteenä edellä -ja perässä ajavat vuorot, tällöin kuljettaja voisi itse seurata milloin väliä edellä ajavaan tulisi kasvattaa.
Tuo ei tulisi ikinä toimimaan, samoin käy sille suunnitellulle liikenteenohjaaja systeemille. Olen aika varma siitä että monikaan kuljettaja ei ala hidastelemaan siksi että saa tietää että edelläajava lähenee kokoajan, silloinhan tietää että pääsee itse helpommalla kun ajaa perässä :lol: Ensin halutaan nopeita joukkoliikenne yhteyksiä ja nyt niitä sitten aletaan tarkoituksella hidastaa. Ja miettikääpä millä tavalla tuo jarruttelu kertautuisi jos yksi kuljettaja tuolla välissä olisi esim. 10 minuuttia myöhässä ensimmäisellä ajantasaus pysäkillä, seuraavalla jo 15 min., viimeisellä 20 min.? Edellä olevaan olisi siis yli 20 minuutin väli(3 minuutin vuoroväleillä) ja sitten kaikkia takana tulevia jarruteltaisiin... heijastuisi aika pitkälle päivään ja kukaan takana tulevista ei ehtisi seuraavalle omalle lähdölleen...:cool:
 
Miksi Jokeri-linjalla edes on aikataulut? Ilman aikatauluja ainoa ehto olisi että bussin etäisyys muista on aina 5 tai 10 minuuttia. Tätä voisi kuljettaja seurata jostain näytöstä ajon aikana ja höllentää tai raskauttaa kaasujalkaa sen mukaan.

Vaikka tälläinen näyttö:

Esimerkki jossa bussi on myöhässä:

Etäisyys edellä olevaan 6 min
Etäisyys takana olevaan 4 min

Olet myöhässä 1 minuuttia!

Esimerkki normaali tilanteesta:

Etäisyys edellä olevaan 5 min
Etäisyys takana olevaan 5 min

Esimerkki jossa bussi on etuajssa:

Etäisyys edellä olevaan 4 min
Etäisyys takana olevaan 6 min

Olet etuajassa 1 minuuttia!

Jos edellä oleva pysähtyy pitkäksi aikaa niin voisi olla jokin pikavalinta "Soita edellä olevaan bussiin" tms. jota painamalla puhelu yhdistyisi ja voisi kysyä mikä mättää.
 
Ja miettikääpä millä tavalla tuo jarruttelu kertautuisi jos yksi kuljettaja tuolla välissä olisi esim. 10 minuuttia myöhässä ensimmäisellä ajantasaus pysäkillä, seuraavalla jo 15 min., viimeisellä 20 min.? Edellä olevaan olisi siis yli 20 minuutin väli(3 minuutin vuoroväleillä) ja sitten kaikkia takana tulevia jarruteltaisiin... heijastuisi aika pitkälle päivään ja kukaan takana tulevista ei ehtisi seuraavalle omalle lähdölleen...:cool:

Näin sitä helposti ensimmäiseksi ajattelee. Myönnän itsekin ihmetelleeni tätä seuraavan hidastelun aikomista, mutta tässä ketjussa aiemmin esitetyt selitykset valaisivat asiaa. Kannattaa ehkä miettiä tältä kantilta: Miksi se edellinen myöhästyy? Luultavimmin siksi, että sillä on suuri pysäkkikuorma. Ja tämä taas johtuu todennäköisesti siitä, että sitä edellinen saavuttaa edelleen sen edellä olevaa - ja tätä bussia hidastamalla sitä seuraava nopeutuu. Hiukan monimutkaista, mutta toimii. Liikenneonnettomuuksien tms. takia hidastelevaan bussiin tuo ei tietenkään auta, mutta tällöinkin on parempi säilyttää bussiletkassa tasaiset välit kuin antaa bussien ketjuuntua ja täten kasvattaa vuoroväliä.
 
Miksi Jokeri-linjalla edes on aikataulut? Ilman aikatauluja ainoa ehto olisi että bussin etäisyys muista on aina 5 tai 10 minuuttia. Tätä voisi kuljettaja seurata jostain näytöstä ajon aikana ja höllentää tai raskauttaa kaasujalkaa sen mukaan.

Tosiaan ainakin ruuhka-aikoina nuo aikataulut ovat aivan turhia kun ei niitä kuitenkaan pystytä noudattamaan, riittäisi että aikataulussa ilmoitettaisiin vuorovälin olevan 3 tai 5 minuuttia, ruuhka-ajan ulkopuolella aikataulut ovat syytä säilyttää kun vuoroväli on kuitenkin 10 minuuttia.

Esimerkiksi vuonna -94 joillakin tiheän välin linjoilla aikataulut ilmoitettiin näin:

96 Itäkeskus(M) - Vuosaari

Itäkeskuksesta

15-16 | 02 07 12 5min 47 52 57

Eli ei tuo aikatauluttomuus mikään uusi juttu olisi.
 
Liikenneohjaajalla tulisi olla keskeisenä työkaluna paitsi takaa tulevien vuorojen hidastaminen, myös ensimmäisen hidastuneen vaunun eteen muodostuvan aukon täyttäminen kääntämällä vastaantulevia (tyhjennettäviä) vaunuja tai lähettämällä odottavia vara-autoja linjan varrelta. Edeltä tyhjänä lähtevät vaunut myös keventävät ruuhkautuneen vaunun pysäkkikuormaa merkittävästi, joten toimelias liikenteenohjaaja voi konkreettisesti nopeuttaa linjaa koko pituudeltaan. Nopeutuksella voidaan sitten joko säästää vara-autoissa tai vastata kysynnän kasvuun.

Liikenteenohjaajan päätyökalu on kokouspuhelu, GPS-nupein varustettu kartta on suorastaan luksusta. Valvontakamerat busseissa ovat myös hyödyllisiä, sillä liikenteenohjaaja voi siten valita poikkeuskäytäntöihin tyhjimmät bussit letkasta.

No huh-huh! Moinen järjestelmä ei tule onnistumaan mitenkään HSL-liikenteessä, jossa HSL ostaa kilpailutuksen kautta vuorot eri operaattoreilta. Liikennöintisopimuksissa kun on tarkat määritteet esim. sille kuinka paljon vuoro saa olla myöhässä ennenkuin vuoro lasketaan ajamattomaksi. Ja tahallisilla myöhästyttämisillähän nuo rajat tulevat paukkumaan rikki. Kuten myöskin vastaantulevien vuorojen kääntäminen tarkoittaisi käytännössä ajamattomia sivuja kun vuoro jäisi kesken.

Ja milläköhän liikennöitsijällä on noita odottavia vara-autoja linjan varrella? Kuka niiden käyttämisen maksaisi? Kun nyt jo lasketaan että jos autossa on 10 seisomapaikkaa vapaana, niin voidaan harventaa vuoroväliä. Realismia vaan....
 
Jos tuollainen ohjaus onnistuu raitioliikenteessä kohtuullisesti, niin eihän se mahdotonta ole. Mutta kuinka paljon kilpailutettavaa sopimusta pitää muuttaa?
 
Näin sitä helposti ensimmäiseksi ajattelee. Myönnän itsekin ihmetelleeni tätä seuraavan hidastelun aikomista, mutta tässä ketjussa aiemmin esitetyt selitykset valaisivat asiaa. Kannattaa ehkä miettiä tältä kantilta: Miksi se edellinen myöhästyy? Luultavimmin siksi, että sillä on suuri pysäkkikuorma. Ja tämä taas johtuu todennäköisesti siitä, että sitä edellinen saavuttaa edelleen sen edellä olevaa - ja tätä bussia hidastamalla sitä seuraava nopeutuu. Hiukan monimutkaista, mutta toimii. Liikenneonnettomuuksien tms. takia hidastelevaan bussiin tuo ei tietenkään auta, mutta tällöinkin on parempi säilyttää bussiletkassa tasaiset välit kuin antaa bussien ketjuuntua ja täten kasvattaa vuoroväliä.
Esimerkiksi Jokerilla tuo "suuri" pysäkkikuorma tulee yleensä yhdeltä pysäkiltä(yleensä Itäkeskus,Oulunkylä,Huopalahti tai Leppävaara) riippumatta siitä kuinka kaukana edellä menevä menee. Jos junasta sattuu yhden kyytiin purkautumaan 30-50 henkeä, sitten niitä jätetään välillä pois, seuraavalla asemalla sama juttu, taas menee samalla autolla lastatessa 1-3 minuuttia, ollaan jo myöhässä reilusti, riippumatta siitä missä edellä ajava menee. Näin se vaan kertautuu....
 
No huh-huh! Moinen järjestelmä ei tule onnistumaan mitenkään HSL-liikenteessä, jossa HSL ostaa kilpailutuksen kautta vuorot eri operaattoreilta. Liikennöintisopimuksissa kun on tarkat määritteet esim. sille kuinka paljon vuoro saa olla myöhässä ennenkuin vuoro lasketaan ajamattomaksi. Ja tahallisilla myöhästyttämisillähän nuo rajat tulevat paukkumaan rikki. Kuten myöskin vastaantulevien vuorojen kääntäminen tarkoittaisi käytännössä ajamattomia sivuja kun vuoro jäisi kesken.

Ja milläköhän liikennöitsijällä on noita odottavia vara-autoja linjan varrella? Kuka niiden käyttämisen maksaisi? Kun nyt jo lasketaan että jos autossa on 10 seisomapaikkaa vapaana, niin voidaan harventaa vuoroväliä. Realismia vaan....

Ostosopimuksessa pitää tietysti olla liikenteenohjaus mielessä määritellyt palvelulupaukset. Ajamattomiin vuoroihin tuijottamisen sijaan kytätään toteutuvaa vuoroväliä, josta sakot liian suuresta kaulasta vuorojen välillä. Yksittäinen vuoro voisi siis myöhästyä nykymittapuulla aika paljonkin ilman sakkoja, olettaen että sen eteen saadaan taiottua jostain korvaavia vaunuja.

Varakalustoa on Jokerilla käytössä nykyäänkin, niillä vain ajetaan tuplalähtöjä ennalta määrätyiltä pysäkeillä ennalta määrättyyn aikaan. Liikenteenohjaaja pelaisi käytännössä samalla varakalustomarginaalilla joustavammin ja kääntäisi niiden lisäksi muitakin vuoroja vähentääkseen vuorovälisakkoja.

Operaattoreilla ei tässä ole merkitystä, koska operaattorit vain noudattavat sopimusta. Jos sopimukseen kirjataan operaattorin sisäinen liikenteenohjaus, operaattori palkkaa liikenteenohjaajan ja optimoi toimintansa sopimuksen mukaan, esim. sanktiot toteutumattomasta vuorovälistä. Jos sopimukseen kirjataan HSL:n keskitetty liikenteenohjaus, operaattorin kuljettajat kyllä joustavat -- HSL maksaa pyynnöistä tietenkin. Jousto tietysti maksaa ja sekin on yllättävää kyllä sopimuksessa kirjattuna.
 
Esimerkiksi Jokerilla tuo "suuri" pysäkkikuorma tulee yleensä yhdeltä pysäkiltä(yleensä Itäkeskus,Oulunkylä,Huopalahti tai Leppävaara) riippumatta siitä kuinka kaukana edellä menevä menee. Jos junasta sattuu yhden kyytiin purkautumaan 30-50 henkeä, sitten niitä jätetään välillä pois, seuraavalla asemalla sama juttu, taas menee samalla autolla lastatessa 1-3 minuuttia, ollaan jo myöhässä reilusti, riippumatta siitä missä edellä ajava menee. Näin se vaan kertautuu....

Tämähän tarkoittaa, että täydentävän bussin kannattaisi odotella jossain muutama pysäkinväli tällaisesta matkustajaryöpsähdyspysäkistä eteenpäin, jolloin se voisi lähteä liikkeelle siinä vaiheessa, kun tämän mainitun junan matkustajat osuvat jonkun bussin kohdille. Eli tihennetään vuoroväliä siitä kohdasta, jossa sen tiedetään aina venyvän ja kullakin kerralla juuri siihen aikaan, milloin vuoroväli venyy.
 
Takaisin
Ylös