M 300 -hankinta

Laiturinäytötkin perustuvat Siemensin purettavaan asetinlaitteen antamaan tietoon. Mielenkiintoisia aikoja odotettavissa tämän mallikkaasti hoidetun projektin tuloksena...

Onkohan miten vaikea saada uutta asetinlaitetta ja laiturinäyttöjä puhumaan keskenään? Milloin uusi asetinlaite muuten otetaan käyttöön? Tiedossa lienee kuitenkin taas edellisenkaltainen metrokatkos, viikonloppu ainakin?
 
Metron 90-luvun alussa käyttöön otettu järjestelmä muodostui seuraavista osista. Kaiken pohjalla oli Siemensin releasetinlaite aluevalvomoineen. Liikenne voitiin keskitetysti hoitaa Hakaniemen valvomosta Alcatellin kaukokäytön avulla. Häiriötilanteissa voitiin aluevalvomot miehittää. Liikennettä ohjasi AEG:n käytönohjausjärjestelmä. Kullekin liikennöintipäivätyypille oli oma järjestelmän aikataulu ja liikenteen alkaessa junatiedot syötetiin kullekin vuorolle. Koska tämä järjestelmä ohjasi opasteita ja kulkuteitä, se tiesi raidevirtapiiriltä asetinlaitteen välittämän tiedon kunkin vuorojunan sijainnista. Tämä sivutuotteena saatava tieto voitiin hyödyntää laiturinäytöissä. Laiturinäytöt eivät siis olleet erillinen järjestelmä vaan ne näyttivät käytönohjausjärjestelmästä saatavaa tietoa.

Tekniikka vanheni nopeasti, vaikka järjestelmä oli hankinta-aikanaan laadukkainta saatavilla olevaa. AEG lopetti yrityskauppojen myötä koko käytönohjausjärjestelmän valmistuksen sekä tukemisen. Yhtään uutta vaihdetta, opastinta tai balisia ei voitu enää projisoida järjestelmään.

Koska järjestelmä oli kuitenkin ollut hankintahinnaltaan kallis, ei kaupunkipäättäjille ollut helppoa perustela uuden kalliin järjestelmän hankintaa. Piti saada säästöjä ja ratkaisuksi keksittiin automaattiajo, jolloin säästöt saataisiin henkilöstömenoista. Alkoi automaattiajohössötys lyhyine asemineen!

Siemens toimitti sitten tietokonepohjaisen asetinlaitteen ja se sisälsi myös automaattiajomahdollisuuden sekä käytönohjausjärjestelmän. Laiturinäytötkin ovat osa Siemensin järjestelmää.

Hiekkalaatikkoleikin tuloksena asetinlaite vaihdetaan toiseen kaikkine osatoimintoineen. Projekti on aikataulullisesti haastava. Liikenteen pitäisi kuitenkin hoitua koko tämän muutosprosessin aikana moitteettomasti ja häiriöittä.

Toivon tämän kaiken sujuvan hyvin mutta pelkään, että pahin on vielä edessä!
 
Hiekkalaatikkoleikin tuloksena asetinlaite vaihdetaan toiseen kaikkine osatoimintoineen. Projekti on aikataulullisesti haastava. Liikenteen pitäisi kuitenkin hoitua koko tämän muutosprosessin aikana moitteettomasti ja häiriöittä.

Toivon tämän kaiken sujuvan hyvin mutta pelkään, että pahin on vielä edessä!

Onko jo tehty virallinen päätös, että koko metron asetinlaitteen ja käytönohjausjärjestelmän sekä matkustajainformaatiojärjestelmän toimittaa Mipro ja Siemensin automaattiprojektin yhteydessä asentamat laitteet hylätään? Vai onko tässä kyse jostain muusta?

Maaliskuussa ratkaistussa hankintaprosessissahan Mipron kanssa sovittiin tekniikan toimituksista vain Länsimetron osaan ja optiosta nykymetron päivitykseen samaan järjestelmään. http://www.mipro.fi/toimialat/rautatiejarjestelmat/ajankohtaista?issue=96 Sen jälkeen sitten Siemensin kanssa on käsittääkseni selvitetty ja väännetty, voiko sen jo asentamia laitteita käyttää vielä ensi elokuun jälkeen ja voivatko ne toimia yhteen Mipron järjestelmän kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos laiturinäyttö ja junan näyttö ovat ristiriidassa, laiturinäyttö on luotettavampi. Laiturinäyttö hakee junan määränpään sen kulkutiestä, kuljettaja voi sinänsä asettaa junan näytön mihin tilaan tahansa (esim. Spurdo Spärde).
Laiturinäyttöä pitäisin minäkin luotettavimpana, sillä se tosiaan saa käytönohjausjärjestelmältä junan reittitiedon, ja saman reittitiedon mukaan käytönohjaus tosiaan pyytää asetinlaitteelta kulkuteitä. Koko liikennevolyymiin suhteutettuna kuljettajasta johtuvat virheelliset kilvitykset ovat kyllä varsin vähäinen ongelma, mutta sen sijaan M100-sarjan infolaitteissa on välillä häiriöitä, ja ne voivat vieläpä olla vaunuparikohtaisia, eli junassa voi olla vaikka ristiriitaisia kilvityksiä eri vaunujen kesken. Sellaisia tilanteita, että laiturinäyttö näyttäisi määränpään teknisestä virheestä johtuen väärin, ei kyllä ole ollut. Joitain kertoja infojärjestelmä on ollut kyykyssä, eikä ole osannut näyttää reaaliaikatietoja, mutta tästä selvitään kuulutuksin.

Laiturinäytötkin perustuvat Siemensin purettavaan asetinlaitteen antamaan tietoon. Mielenkiintoisia aikoja odotettavissa tämän mallikkaasti hoidetun projektin tuloksena...
Jos tarkkoja ollaan, niin käytönohjausjärjestelmän antamaan tietoon. Ei niitä purkamaan tulla ennen kuin korvaavat järjestelmät on rakennettu. Tässä vaiheessa Mipro siis toisaan toimittaa vain Länsimetron asetinlaitetta ja nykyosuudella ajetaan vielä Länsimetron liikenteen alkaessakin Siemensin vehkeiden ohjaamana.

Onkohan miten vaikea saada uutta asetinlaitetta ja laiturinäyttöjä puhumaan keskenään?
Tällaista tarvetta ei oikeastaan ole; Länsimetroon ei tule Siemensin vehkeiden kanssa juttelevia laiturinäyttöjä ja nykyosuudella taas jatketaan alkuvaiheessa nykyvehkeillä. Lisäksi metron uuden tuotannonohjausjärjestelmään liittyen on lähitulevaisuudessa tarjolla RFID-pohjaista paikannusta, mille saattaa kenties olla käyttöä inforintamallakin.

Milloin uusi asetinlaite muuten otetaan käyttöön?
Länsimetrossa ensi vuonna. Nykymetroon (varikon keskeneräinen + linjaosuus) sitä ei ole vielä tilattu.

Piti saada säästöjä ja ratkaisuksi keksittiin automaattiajo, jolloin säästöt saataisiin henkilöstömenoista. Alkoi automaattiajohössötys lyhyine asemineen!
Kyllä lopullisissa laskelmissakin henkilöstösäästöjen osuus oli varsin pieni. Hyödyt laskettiin yhteiskuntataloudellisista matka-aikasäästöistä.

Onko jo tehty virallinen päätös, että koko metron asetinlaitteen ja käytönohjausjärjestelmän sekä matkustajainformaatiojärjestelmän toimittaa Mipro ja Siemensin automaattiprojektin yhteydessä asentamat laitteet hylätään? (...) Maaliskuussa ratkaistussa hankintaprosessahan Mipron kanssa sovittiin tekniikan toimituksista vain Länsimetron osaan ja optiosta nykymetron päivitykseen samaan järjestelmään.
Jep, Mipro tekee nyt Länsimetron vehkeitä ja nykyosuuden laitteiden korvaamisesta ei vielä ole päätöstä. Melko todennäköistähän se kaiketi on, että optio käytettään.
 
Mietittiin ja toivottiin, mutta CAF ei ehtinyt saada kameratoimittajalta tarjousta eikä siten voinut tarjota kameroita. Aikataulun vuoksi ei voitu myöskään jäädä odottelemaan tarjousta.
Kamerat olisivat myös vaatineet koko junan mitalta lisäkaapelointia, koska kamerat olisi pitänyt asentaa jokaisen vaunun kylkeen.

Tähän mielenkiintoisena pointtina rautatiepuolelta, että uuteen Sr3-veturiin tulee fyysiset peilit, sillä kokemus sivukameraratkaisuista (Edo-ohjausvaunu, Allegro) ei ollut tyydyttävä. Kameroihin verrattuna fyysistä peiliä on pidetty "ylivertaisena käyttöliittymänä" tarkoitettuun käyttöön. Syyksi eroavaisuuteen arvaan sen, että rautatieliikenteessä on monesti tarve nähdä kauemmaksi taakse kuin metroliikenteessä puhumattakaan raitiovaunuliikenteestä.
 
Tällaista tarvetta ei oikeastaan ole; Länsimetroon ei tule Siemensin vehkeiden kanssa juttelevia laiturinäyttöjä ja nykyosuudella taas jatketaan alkuvaiheessa nykyvehkeillä.

Tuleeko Länsimetroon kuitenkin Mipron kautta laiturinäytöt? Muutenhan menee hankalaksi, jos junissa ei lue mitään eikä laiturinäyttöjä ole.

Kameroihin verrattuna fyysistä peiliä on pidetty "ylivertaisena käyttöliittymänä" tarkoitettuun käyttöön.

Ahtailla ratikkakaistoilla kamera säästää tilaa, mutta ei se ongelmaton ole. Esimerkiksi lumihiutale keskellä linssiä sotkee koko kuvan, kun se ei peilissä niin haittaa. Onkohan foorumin raitiovaununkuljettajilla kokemuksia jaettavaksi siitä, miten Articin kamerat toimivat? Olisi mielenkiintoista kuulla.
 
Tähän mielenkiintoisena pointtina rautatiepuolelta, että uuteen Sr3-veturiin tulee fyysiset peilit, sillä kokemus sivukameraratkaisuista (Edo-ohjausvaunu, Allegro) ei ollut tyydyttävä. Kameroihin verrattuna fyysistä peiliä on pidetty "ylivertaisena käyttöliittymänä" tarkoitettuun käyttöön. Syyksi eroavaisuuteen arvaan sen, että rautatieliikenteessä on monesti tarve nähdä kauemmaksi taakse kuin metroliikenteessä puhumattakaan raitiovaunuliikenteestä.

Kyllä peilillä on selvät etunsa kameroihin nähden, alkaen jo ns. rajoittamattomasta resoluutiosta, kuvan dynamiikasta ja päätä liikuttelemalla hienosäädettävästä näköalueesta. Voin kuvitella, että Edo:ssa tai Sr3:ssa yksi kamera junan keulalla ei riitä mihinkään, koska junapituudet ovat ihan eri luokkaa kuin esimerkiksi metrossa. M300:een olisi siis laitettu kameroita 4 kpl yhdelle sivulle, eli jokaisella vaunun kyljellä olisi ollut oma kameransa, juuri näkyvyyden takaamiseksi.
Kameroita olisi puoltanut peileihin verrattuna niiden helpompi sijoittaminen. Peileille ei ole kuin yksi järkevä paikka, jota ei ole suunniteltu tarkoitusta varten. Kameroita olisi voinut sijoittaa joustavammin ja vahvana vaihtoehtona sijoituspaikaksi olisi ollut ilmanpoistoritilät ikkunoiden yläpuolella. Ritilät olisi voitu vaihtaa kamerat sisältäviin tekemättä uusia reikiä vaunuihin.

Lyhyesti:
Peili tosiaan on käyttöliittymältään ylivertainen, mutta kamerat voi sijoittaa joutavammin.
 
Laiturinäyttöä pitäisin minäkin luotettavimpana, sillä se tosiaan saa käytönohjausjärjestelmältä junan reittitiedon, ja saman reittitiedon mukaan käytönohjaus tosiaan pyytää asetinlaitteelta kulkuteitä.

Sattumalta tästä tuli todistusaineistoa eilen. Noin puolenpäivän aikaan Itäkeskuksesta kulki ainakin yksi juna, jonka kohdalla laiturinäyttö sanoi "Mellunmäki" ja aseman kuulutus sekä junan omat näytöt "Vuosaari". Mellunmäkeen se kuitenkin oli menossa. Mistä lienee ollut kyse... Ja saapa nähdä, miten homma pelittää jatkossa kaikkien näiden muutosten jälkeen.
 
Millohan tämä m301 tulee liikenteeseen kun suomessa jo on

Junia on itseasiassa Suomessa jo neljä ja parin viikon sisällä tulee viides. Matkustajaliikenteeseen junia saadaan valitettavasti vasta pitkällä ensi vuoden puolella. Manuaaliajon vaatimat muutokset (merkittävimpänä matkustajainformaatiolaitteet ja hätäpuhelimet) eivät valmistu sitä ennen ja ilman niitä ei voida matkustajia kuljettaa.
 
Sattumalta tästä tuli todistusaineistoa eilen. Noin puolenpäivän aikaan Itäkeskuksesta kulki ainakin yksi juna, jonka kohdalla laiturinäyttö sanoi "Mellunmäki" ja aseman kuulutus sekä junan omat näytöt "Vuosaari". Mellunmäkeen se kuitenkin oli menossa. Mistä lienee ollut kyse... Ja saapa nähdä, miten homma pelittää jatkossa kaikkien näiden muutosten jälkeen.
Jos mahdollista (viitsii/jaksaa/on aikaa), niin pyytäisin teitä laittamaan näistä palautteen HKL:n palautejärjestelmään tarkan kellonajan ja vaununumeron kera. Näin olisi edes jotkut mahdollisuudet saada selville onko kyseessä laitevika vai ihmisvika, ja mietittyä korjaukset. Ja tietysti jos tänne postaa, niin saadaan juhanahi:n ja MaZo:n kanssa nopeammin tieto.. "keittiöoven kautta". Kiitos :smile:
 
Tulipa mieleeni, kun eilen havaintoketjussa tuli esille, että koeajoja on nyt paljon, että onko sisäpiiristä mahdollista antaa mitään väliaikatietoja tilanteesta? Ts. vaikuttavatko kolmesataset tähän mennessä luotettavilta ja muuten toimivilta peleiltä, vaiko kenties eivät?

Tuossahan taitaa samalla tulla tavallaan testatuksi myös 2–2,5 minuutin vuorovälit, kun koeajoja on muun liikenteen seassa.
 
Tulipa mieleeni, kun eilen havaintoketjussa tuli esille, että koeajoja on nyt paljon, että onko sisäpiiristä mahdollista antaa mitään väliaikatietoja tilanteesta? Ts. vaikuttavatko kolmesataset tähän mennessä luotettavilta ja muuten toimivilta peleiltä, vaiko kenties eivät?

Kyllä kokemukset tähän mennessä ovat olleet varsin lupaavia. Joitakin häiriöitä toki uudessa junassa tulee kilometrien kertyessä vastaan, mutta mitään huolta aiheuttavaa ongelmaa ei ole kohdattu.

Tuossahan taitaa samalla tulla tavallaan testatuksi myös 2–2,5 minuutin vuorovälit, kun koeajoja on muun liikenteen seassa.

Tavallaan joo, mutta M300 tekee vain hyvin lyhyitä jat matkustajista riippumattomia pysähdyksiä asemille, jolloin se etenee paljon nopeammin kuin vuorojuna. Tästä johtuen tulee myös odotuksia opastimilla, kun M300 saavuttaa edellä ajavaa vuorojunaa. Lisäksi juna voi tarvittaessa käydä esim. Kampin käännöllä vaihtamassa ajosuuntaa, mikäli Ruoholahdessa on ruuhkaa. Koeajo vuorojen välissä ei siis kunnolla simuloi lyhyttä vuoroväliä.
 
Noniin, nyt on m300 nähty itsekin. Tänään joskus klo 10 - 10.30 Itäkeskuksen keskiraiteella kulkemassa ja jatko kohti valikkoa pysähtyen ennen siltaa. Toisen kerran Kalastamassa meni vauhdilla oli 14:30 -15 aikavälillä.
 
Takaisin
Ylös