Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkautus

Laitetaanpas vähän eloa tähänkin ketjuun. Periaatteellisesti olisi hyvä asia, mikäli seisakkeita ei lakkautettaisi. Järkisyyt kuitenkin taitavat sanella toisin. Kaikki 4 U-junan seisaketta (mankki, luoma, jorvas, tolsa), ovat varsin hiljaisia. Käyttäjiä on lähinnä kourallinen.

Laituripolut aiheuttavat nykyisellään hidastuksia mm kaukojunille. Aikataulussa hävitään useita minuutteja tämän takia. Mielestäni kaikki nämä 4 asemaa voitaisiin lakkauttaa, ilman palvelutason heikkenemistä. Ratalinjan vieressä kulkee nauhana asuintaajamaa, Vanhan Rantatietä ja Masalantietä seuraten. Itseasiassa, tätä vanhaa kantatietä mukaileva bussilinja, palvelisi aluetta paremmin, ja lyhentäisi monen kävelymatkaa.

Ehdottaisin tilalle bussilinjaa Kirkkonummi-Masala-Kauklahti. Se toimisi ns keräilylinjana, ja pääsääntöisesti lyhentäisi ihmisten kävelymatkaa. Kolikon kääntöpuolena on tietysti pakollinen vaihto junaan.

Ainoa varsinainen työpaikkamatkustamisen kohde on Jorvas. Osa busseista voisi kuitenkin aamu/iltaruuhkasta koukata Ericsonin tehtaan kautta, nykyäänhän junalta on melkoinen kävelymatka tehtaalle. Masalasta tulisi siis yhä enemmän liityntäliikenneasema, mikä lisäisi aseman käyttäjämäärää, joka toki nykyiselläänkin on riittävä. Masalan funktio keskuksena kasvaisi.

Tietenkin S-juna vuoroja voitaisiin ja pitäisi lisätä, mutta tämä onnistuu vasta Espoon kaupunkiradan valmistuttua. Sanoisin että 4 S-junaa tunnissa, on melkein edellytys, ennen kuin väliasemien lakkauttaminen voidaan tehdä.

Juna-asema vaatii mielestäni tiiviin keskustan, jossa on kerrostalorakentamista. Nämä väliasemat taas ovat omakotitalovaltaisia. Niiden palvelemiseen bussi sopii paremmin, varsinkin kun ns keräilylinja on mahdollista tehdä, kantatien kulkiessa asutuksen läpi. Joukkoliikenteen käyttäjät mahdollisesti jopa lisääntyisivät, koska kävelymatkat lyhenisivät, ja nopea junatarjonta lisääntyisi. Nykyinen U-juna on valitettavan hidas, ja syö koko radan kapasiteettia, eikä palvele väliasemia alueena kuin murto-osallisesti, lähimpiä omakotitaloja.

Kaiken lisäksi väliasemien alueet ovat kauniita ja luonnonläheisiä alueita. Miksi ylläpitää asemia, ja asettaa paineita kerrostalorakentamiselle? Mielestäni on jo liikaa alueita, jossa kerrostaloja on rakennettu pellolle, ja palvelut on kuitenkin jossain muualla. Lisäksi pakkopullatiivistämien kerrostaloja sinne ja tänne, rikkoo hyvin äkkiä alueen idyllisyyden, ja pilaa kylämäisyyden.

On myös muita asemia, minkä olemassaoloa ihmettelen. Esim pääradalla Purola ja Nuppulinna, mutta se onkin jo toinen juttu...
 
Juna-asema vaatii mielestäni tiiviin keskustan, jossa on kerrostalorakentamista. Nämä väliasemat taas ovat omakotitalovaltaisia. Niiden palvelemiseen bussi sopii paremmin, varsinkin kun ns keräilylinja on mahdollista tehdä, kantatien kulkiessa asutuksen läpi. Joukkoliikenteen käyttäjät mahdollisesti jopa lisääntyisivät, koska kävelymatkat lyhenisivät, ja nopea junatarjonta lisääntyisi. Nykyinen U-juna on valitettavan hidas, ja syö koko radan kapasiteettia, eikä palvele väliasemia alueena kuin murto-osallisesti, lähimpiä omakotitaloja.

Kaiken lisäksi väliasemien alueet ovat kauniita ja luonnonläheisiä alueita. Miksi ylläpitää asemia, ja asettaa paineita kerrostalorakentamiselle? Mielestäni on jo liikaa alueita, jossa kerrostaloja on rakennettu pellolle, ja palvelut on kuitenkin jossain muualla. Lisäksi pakkopullatiivistämien kerrostaloja sinne ja tänne, rikkoo hyvin äkkiä alueen idyllisyyden, ja pilaa kylämäisyyden.

On myös muita asemia, minkä olemassaoloa ihmettelen. Esim pääradalla Purola ja Nuppulinna, mutta se onkin jo toinen juttu...

Korjaa jos olen väärässä, mutta mun ymmärtääkseni Tolsan kohdalla ollaan rakentamassa aika paljon, ja myös kerrostaloja. On puhuttu Tolsan seisakkeen siirtämistä puolella kilometrillä niin että se palvelisi enemmän niitä. Jorvas ja Luoma ovat toki syrjäisiä mutta juna ei menetä matka-ajassa niin paljon koska asemien välimatkatkin ovat aika pitkät. jos olisi jotain takuita korvaavasta bussista niin sekin ajaisi asian.

Siitä olen samaa mieltä että sen jälkeen kun Espoon kaupunkirata on valmis, niin rantaradan paikallisjunaliikenne Kauklahdesta länteen voitaisiin hoitaa yhdellä ainoalla linjatunnuksella, eli olkoot se vaikka sitten S, joka pysähtyisi kaikilla olemassaolevilla asemilla Kauklahden ja Kirkon välillä, ja joista osa jatkaisi Karjaalle asti. Tämän juna ei tarvitisisi vastaavasti pysähtyä ollenkaan Espoon keskuksen ja Leppävaaran välillä koska niitä palvelisi E-juna.

t. Rainer
 
Kyllä noilla asemilla jonkun verran on käyttäjiä, ja asemat juuri asutuksen lähellä, yksikään keskus ei jää asemien ulkopuolelle.

Seisakkeet siis hidastavat kaukojunia? No, entä jos seisakkeiden kohdalla olisi 4 raidetta? Lisäraiteet olisivat laitureiden pituisia. Näinollen kaukojunien ei tarvitsisi hidastaa vauhtiaan ajaessaan ohi, koska keskelle jäävillä 2 raiteella ei olisi laituria. Eiköhän kaukojunilla voi aika kovaa ajaa suoraan vaihteistakin. Lisäksi nopeammat junat voisivat ohittaa hitaampia niiden ollessa seisakkeilla.

Pienimmillä seisakkeilla voisi pysähtyä vain vaikka 1 lähijunavuoro tunnissa, suuremmilla 2 ja Kauklahdella 4 ja Kirkkonummessa 5 (Y-juna mukaanlukien).

Ei olisi kovin kiva asua radan varrella ja joutua turvautumaan liityntäliikenteeseen - kuten minä nyt. Kokemuksesta suosin useampia variaatioita linjoista - lähijunalinja Å kulkisi 1 km välein, Ä 2 km ja Ö 10km välein suurimmissa keskuksissa.

Pääradalla puuttuu Ä-linja, joka todellisuudessa vastaa Helsingissä K-linjaa, joka sekin on lakkautusuhan alla. Tulee olemaan vain Kehärata+N/T-junat eli Å-linja ja pitkänmatkan lähijunat H/R/Z eli Ö-linja.

Metro taas on melkeinpä Ä-linja, sillä sen asemaväli on Itä-Helsingissä sekä tulee olemaan vielä idemmässä sekä Länsi-Espoossa 2 km:n luokkaa. Metrossa on vaan se ongelma, ettei variaatioita voida tehdä. Jos tehdään asemaväli niin tiheäksi, ettei radan varrella tarvita liityntälinjoja, kuten linjoja 16 tai 94, niin linjasta tulisi Å-linja vailla nopeampaa versiota - sitä kun ei voi tehdä millään tavalla, tarvittaisiin kokonaan uusia siltoja ja väyliä. Näinollen joudutaan valitsemaan. Itselle kävisi kumpi vain - harvempi tai tiheämpi asemaväli - joko palvellaan koko radanvartta tai sitten käytetään sitä olemassa olevaa liityntää ja ajellaan metrolla nopeampaa - kuten Ö-mallissa. Aina tarvittaisiin sekä Å:ta, Ä:tä että Ö:tä, mutta niitä kaikkia ei ole edes Itä-Helsingissä tai Vantaan pääradalla. Kaavioissa neliö tarkoittaa vain aluetta, joka tarvitsee bussilinjaa, kun asemaa ei ole lähellä.
 

Liitetiedostot

  • Å.PNG
    Å.PNG
    101.3 KB · Lukukerrat: 1,184
  • Ö.PNG
    Ö.PNG
    102.3 KB · Lukukerrat: 1,176
  • Ä.PNG
    Ä.PNG
    97 KB · Lukukerrat: 1,261
Kyllä noilla asemilla jonkun verran on käyttäjiä, ja asemat juuri asutuksen lähellä, yksikään keskus ei jää asemien ulkopuolelle.

Seisakkeet siis hidastavat kaukojunia? No, entä jos seisakkeiden kohdalla olisi 4 raidetta? Lisäraiteet olisivat laitureiden pituisia. Näinollen kaukojunien ei tarvitsisi hidastaa vauhtiaan ajaessaan ohi, koska keskelle jäävillä 2 raiteella ei olisi laituria. Eiköhän kaukojunilla voi aika kovaa ajaa suoraan vaihteistakin. Lisäksi nopeammat junat voisivat ohittaa hitaampia niiden ollessa seisakkeilla.

Pienimmillä seisakkeilla voisi pysähtyä vain vaikka 1 lähijunavuoro tunnissa, suuremmilla 2 ja Kauklahdella 4 ja Kirkkonummessa 5 (Y-juna mukaanlukien).

Ei olisi kovin kiva asua radan varrella ja joutua turvautumaan liityntäliikenteeseen - kuten minä nyt. Kokemuksesta suosin useampia variaatioita linjoista - lähijunalinja Å kulkisi 1 km välein, Ä 2 km ja Ö 10km välein suurimmissa keskuksissa.

Rantaradan nykyiset seisakkeet hidastavat kaukojunia siksi että nissä on tasoristeykset. Joskus 2000-luvulla voimaan tulleen liikennöintisäännön mukaan nopeusrajoitus niissä laskettiin 80 km/h:iin. Ennen sitä seisakkeeiden ohi ajavat junat saivat ajaa normaalia matkanopeutta. Toimenpide kuului ilmeisesti johonkin projektiin jonka mukaan rautateistä pitää tehdä idioottivarmoja. Siksi Liikennevirasto haluaa karsia seisakkeita jotta sen ei tarvitsisi rakentaa kalliita alikulkutunneleita. Mutta jos Kirkknummen kunta haluaa ett seisakkeet säilyvät, niin Kirkkonumemn kunta rakenta sitten varmaan omalla kustannukset ne alikulut.

Se että junien pysähdyspaikkojen väliset etäisyydet kasvavat mitä kauemmas keskustasta loitotaan on ihan luonnolinen ilmiö ja koskee kaikkia maailman suurkaupunkeja. 1 km pysähdyspaikkojen välillä sopii kantakaupunkin ja alle 10 km päässä oleviin vanhoihin puurtarhaesikaupunkeihin, mutta 10-15 km keskustasta pitä väkisin pidentää vähän asemavälejä jotta eivät matka-ajat koituisi turhan pitkiksi ja puuduttaviksi.Ja kauempanahan lähiöt sijaitsevat toisistaan erillään, ja kun mennään varsinaiselle maaseudulle jona Kirkkonummea voi vielä pitää, niin pitäisi riittää 2-3 km pysähdyspaikkojen välillä.

Rantaradalla voitaisiin tehdä sellainen kompromissi että Tolsa säilytetään ja mahdolisesti siirretään uuteen paikkaan rakenteilla olevan kerrostaloryppään yhteyteen. Jorvaksesta voisi luopua jos viereistä tietä pitkin ajaisi säännöllinen tiheä bussi. Masala säilyisi koska se on Kirkon jälkeen suurin taajama ja palvelee myös uutta Sundsbergin aluetta. Luoman kanssa on vähän niin ja näin. Se ei ole ainakaan Luoman taajaman kohdalla vaan käytännössä keskellä ei mitään. Mankki on sitten vähän ongelmallisempi tapaus. Se on pieni kylä johon ei kulje muuta joukkoliikennettä. Minä ehdotan että Mankkiin rakennetaan kaupunkiradan yhteydessä pistoraide joka toimii E-junien kääntöpaikkana, vähän samaan tapaan kuin Hiekaharjussa oli ennen P-junien päätepysäkki. Joissakin kaavoissa on ehdotettu länsimetron jatkamista Kauklahteen asti tai vaihtoehtoisesti pikaraitiotietä Kivanlahden ja Kauklahden völille. Silloin se uusi rata sivuaisi Mankkia, mutta siihen voi mennä 50 vuiottakin ennekuin siitä tuulee mitään. Siksi kannatan sitä E-junien kääntöraidetta sinne. JOs rahasta tulee kränää niin Espoon kaupungilla on varmasti varaa tulla mukaan.

t. Rainer
 
Näköjään sitten Tolsaan on oikein kerrostalotaajamaa rakenteilla. Näyttäisi tosiaan olevan aseman siirto 300-500m Espooseen päin. Eli taas rakennetaan kerrostaloja keskelle ei-mitään, palveluiden ulkopuolelle. Masala on jo riittävän kaukana, että siellä on järkevää olla omat palvelut, pienemmässä mittakaavassa tosin. Kerrostaloja ei ole järkeä rakentaa kauas palveluista. Olisi järkevämpää kehittää Kirkkonummen ja Masalan keskustoja, kerrostalomielessä. Ja välimaasto jäisi haja-asutus alueeksi, nauhamaiseksi vanhaa kantatietä seuraten. Mutta jos kerran nyt halutaan sinne kerrostaloja rakentaa, on asemakin melkein pakko sinne jättää.

Sitten tuosta Mankista. Eli sinne ei kulje nykyisin muuta joukkoliikennettä. Eikö sinne voisi sitten järjestää jonkin bussin päättärin? Tai rakentaa tie, joka koukkaa läheltä nykyistä asemaa, ja siitä ohikulkevat bussit?
 
Eli taas rakennetaan kerrostaloja keskelle ei-mitään, palveluiden ulkopuolelle.
Miten sen nyt ottaa, 2,5 minuutin päässä palveluista, ehtii samalla sisäisellä lipulla takaisinkin. Jos Kirkkonummen keskusta riittää palveluiksi. Junalla Pasilaan tai bussilla Kamppiin meneekin sitten puolisen tuntia.
Sitten tuosta Mankista. Eli sinne ei kulje nykyisin muuta joukkoliikennettä. Eikö sinne voisi sitten järjestää jonkin bussin päättärin? Tai rakentaa tie, joka koukkaa läheltä nykyistä asemaa, ja siitä ohikulkevat bussit?
Luultavasti on halvempaa pitää seisaketta yllä kuin rakentaa uutta tietä sinne.
Kaupunkiradan voisi jatkaa Kirkkonummeen saakka, niin pendoliinot pääsisivät pikavauhtia ja seisakkeita voisi olla niin tiheään ettei rinnakkaista bussiliikennettä tarvittaisi ollenkaan.
 
Mielestäni on aivan älytön ajatus, että täytyy joka aseman tai seisakkeen luona olla kerrostalorakentamista ja että muut sitten lopetettaisiin. Kuitenkin eri puolille Kirkkonummea nousee pientaloja. Ihanteellinen ratkaisu minusta olisi saada tiivistä ja matalaa aivan juna-aseman ympärille ja oma-kotitaloja hieman isommalla tontilla ulkokehäksi. Tällöin saataisiin pientaloasukkaat paremmin käyttämään joukkoliikennettä. Asemiin pitäisi panostaa jonkin verran ja lisätä ne alikulkutunnelit. Kaupunkiradan Espoon keskukseen jatkamisen jälkeen kun Kirkkonummen lähijunien kulkua voidaan nopeuttaa välillä Espoon keskus-Leppävaara vähentämällä pysähdyksiä tältä väliltä voidaan jopa lisätä esimerkiksi Jorvaksessa pysähtyvien junien määrää.

Jorvaksen seutua on myös tarkoitus kehittää: http://www-kirkkonummi-fi.test.innofactor.com/instancedata/prime_product_julkaisu/kirkkonummi/embeds/kirkkonummiwwwstructure/22166_Kv_15112010.pdf sivu 2.
Kirkkonummen kaavoitusohjelma vuosille 2011-2015 (Itäinen Kirkkonummi sanoi:
Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava: liikenteen solmukohtaan (kantatien 51 ja Kehä III:n risteysalue sekä Jorvaksen asema) toteutetaan merkittävä työpaikka-alue vähittäiskaupan suuryksiköineen, toimitiloineen ja toimistoineen, lisäksi alueelle sijoitetaan asumista, etenkin asemanseudulle – suunnittelu perustuu kehityskuvaan (sis. julkiset palvelut)

Tuolla sivulla lukee, että alueelle voisi tulla 2500-3000 asukasta lisää. Tietenkin osayleiskaavan jälkeen, alue edellyttää vielä asemakaavoitusta, joten tuohon menee jonkin verran aikaa kokonaisuudessaan.

---------- Viesti lisätty kello 18:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:13 ----------

Jatkan vielä Jorvaksesta. http://www-kirkkonummi-fi.test.innofactor.com/instancedata/prime_product_julkaisu/kirkkonummi/embeds/kirkkonummiwwwstructure/22165_Kaavoitusohjelman_kartta_2011-2015_A3.pdf: Tämä kartta kaavoitushankkeista osoittaa, että Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava koskee Rantaradan eteläpuolista aluetta. Radan pohjoispuolella on Länsi-Jorvaksen alue, jonka asemakaavan laadinta on merkitty vuoden 2012 hankkeeksi. Kaava nähtävämmin on tarkoitus saada hyväksytyksi 2014. Alueelle voisi tulla Kaavoitusohjelman mukaan 400 asukasta lisää.

Nähtävämmin Kiinteistö Oy Espoon Lasilaakso 9:n talot tulevatkin osoitteeseen Lasimäki 2, joka tapauksessa Mankin aseman läheisyyteen on tulossa kaksi kerrostaloa.

Toivottavasti myös Luoman asemanseudulle tulisi jossain vaiheessa lisää asutusta, sillä onhan radan varrelle rakentaminen mielestäni paljon parempi vaihtoehto kuin jonnekin joukkoliikenteen ulottumattomiin. Veikkolan pohjoisosiinkin on rakennettu, vaikka siellä on aivan olemattomat joukkoliikennepalvelut (Turunväylän pohjoispuolella).
 
Mankin seisakkeen lähelle on tulossa kerrostaloja tai ainakin rakennuslautakunnan esityslistasta 8.3. kokoukseen löytyy seuraavanlainen asia. Eli Kiinteistö Oy Espoon Lasilaaksontie 9, kaksi kerrostaloa, kaksi autokatosta ja jäteaitaus. On todella hyvä, jos nyt hiljainen asema saa lisää käyttäjiä.

Tuosta sen verran että tässä on seissyt jo muutaman vuoden semmoset asunnot kun Lasitörmä 2. Nämäkin ovat kerrostaloja, 72 asuntoa.

Asemaa korjattiin viime elokuussa. Vanhat portaat korvattiin rampilla ja aseman kaiteita korjattiin. Puomin koneisto vaihdettiin uuteen ja järjestelmän akusto uusittiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kaupunkiradan voisi jatkaa Kirkkonummeen saakka, niin pendoliinot pääsisivät pikavauhtia ja seisakkeita voisi olla niin tiheään ettei rinnakkaista bussiliikennettä tarvittaisi ollenkaan.

Mutta kun maantie voisi nykyisellään toimia jo ns "kaupunkiratana", bussimielessä. Se kulkee asutuksen halki, kun taas rata kulkee syrjässä.

Jaa että uudisrakentamista vaan ja seisakkeita niitä varten. Entä nykyinen asutuskanta, niitäkö ei tarvitse palvella liikenteellisesti? Maantie on varsin oiva, ja olemassaoleva reitti, mikäli vain halutaan "kaupunkiratabussi". Ja tulee halvemmaksi, kuin seisakkeiden uusiminen/lisääminen. Lisäksi tie kulkee valmiiksi asutuksen halki, palvellen lähes kaikkia, koska asutus menee nauhamaisesti.

---------- Viesti lisätty kello 21:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:54 ----------

Seisakkeet siis hidastavat kaukojunia? No, entä jos seisakkeiden kohdalla olisi 4 raidetta? Lisäraiteet olisivat laitureiden pituisia. Näinollen kaukojunien ei tarvitsisi hidastaa vauhtiaan ajaessaan ohi, koska keskelle jäävillä 2 raiteella ei olisi laituria. Eiköhän kaukojunilla voi aika kovaa ajaa suoraan vaihteistakin. Lisäksi nopeammat junat voisivat ohittaa hitaampia niiden ollessa seisakkeilla..

Unohdin vastata tähänkin, joten vastaanpa sitten. Ei hidasta sillä tavalla, eikä tarvita ohitusraiteita. Vaan kyse on siitä, neljän seisakkeen lakkautus nopeuttaisi junaa noin 4-5 minuuttia. Näin IC:lle jäisi 4-5 minuuttia enemmän "slottia" kulkea E ja U junan välissä. Tietyssä mielessä tämä parantaisi täsmällisyyttä, tai toisaalta nopeuttaisi kaukojunan aikataulua muutamalla minuutilla. Kaukojunan hidastuminen tapahtuu joko Helsingin päässä, tai Kirkkonummen päässä, junat on synkronoitu siten, eli väliasemien lisäraiteet eivät auttaisi, koska siellä ei ole tarvetta ohitukselle.

Lisäksi tuollainen kaukojunan ohitus on varsin hidas tapahtuma lähijunalle. Turvavälit ovat pitkiä, ja kulkuteiden vapautumiset vievät oman aikansa. On varsin pitkä aika odotella paikallaan 5-6min, mikä kuluu ohitukseen yhteensä. Kaukojuna vaatii etupuolelleen kuitenkin ainakin 3-4km vapaata tilaa, jotta voi ajaa täysillä, ilman täysillä ajamisen häiriintymistä. Junan ohitettua hitaan junan, tarvitsee nopean junan ehtiä noin 1-2km päähän, ennen kuin hidas juna voi lähteä. Yhteensä siis ainakin 5-6km. Nykyisillä nopeuksilla (120km/h) ohitus kestää noin 3min, ja tuohon pelivaraminuutit päälle, niin ollaan siinä 5 minuutissa ainakin, aikataulusuunnittelun kannalta.
 
Mutta kun maantie voisi nykyisellään toimia jo ns "kaupunkiratana", bussimielessä. Se kulkee asutuksen halki, kun taas rata kulkee syrjässä.

Jaa että uudisrakentamista vaan ja seisakkeita niitä varten. Entä nykyinen asutuskanta, niitäkö ei tarvitse palvella liikenteellisesti? Maantie on varsin oiva, ja olemassaoleva reitti, mikäli vain halutaan "kaupunkiratabussi". Ja tulee halvemmaksi, kuin seisakkeiden uusiminen/lisääminen. Lisäksi tie kulkee valmiiksi asutuksen halki, palvellen lähes kaikkia, koska asutus menee nauhamaisesti.
Mites tämä bussikaupunkirata kulkee Leppävaaraan, Huopalahteen ja Pasilaan? Yhtäkkiä kätevästä kaupunkibussiradasta tuleekin pahamaineinen liityntäbussi.
 
Mites tämä bussikaupunkirata kulkee Leppävaaraan, Huopalahteen ja Pasilaan? Yhtäkkiä kätevästä kaupunkibussiradasta tuleekin pahamaineinen liityntäbussi.

Tietenkin liityntä junaan Masalassa/Kauklahdessa. Vaihdollinen yhteys, jossa ei juurikaan kävelyä. Nykyinen metsäseisakejunayhteys tarkoittaa nykyisille asukkaille yli kilometrin kävelymatkaa. Eikä niitä käyttäjiä ole juurikaan kilometrin säteellä, noista asemista, sen todistaa matkustajalaskennat. Ei edes aamu/ilta ruuhkissa. Siksi nykyinen asukaspotentiaali käyttää autoa. Bussilla saataisiin autoileville vaihtoehto, juna ei sitä nykyisin ole. Siitä on ihan numeraalista faktaa olemassa.

Se on sitten eri asia, jos sinne kolossaalisia kerrostaloja aletaan rakentamaan, mutta siitä esitin jo mielipiteeni. Eivätkä kuvitteelliset kerrostalokolossit siltikään lyhentäisi nykyisten asukkien kävelymatkaa vanhan maantien varrelta, vaikka asemille asfaltit laitettaisiinkin.
 
Tietenkin liityntä junaan Masalassa/Kauklahdessa. Vaihdollinen yhteys, jossa ei juurikaan kävelyä. Nykyinen metsäseisakejunayhteys tarkoittaa nykyisille asukkaille yli kilometrin kävelymatkaa. Eikä niitä käyttäjiä ole juurikaan kilometrin säteellä, noista asemista, sen todistaa matkustajalaskennat. Ei edes aamu/ilta ruuhkissa. Siksi nykyinen asukaspotentiaali käyttää autoa. Bussilla saataisiin autoileville vaihtoehto, juna ei sitä nykyisin ole. Siitä on ihan numeraalista faktaa olemassa.

Se on sitten eri asia, jos sinne kolossaalisia kerrostaloja aletaan rakentamaan, mutta siitä esitin jo mielipiteeni. Eivätkä kuvitteelliset kerrostalokolossit siltikään lyhentäisi nykyisten asukkien kävelymatkaa vanhan maantien varrelta, vaikka asemille asfaltit laitettaisiinkin.
Mikä on bussisi reitti? Ja miten se liittyy kävelymatkoihin? Reitin olisi kuljettava Masalantietä, radan varressa, joten kauempana oleville taloille olisi edelleen pitkä matka (ks ongelma-alueet).

Jos tuolla suunnalla asuisin, olisin tyytyväinen jos asuisin vaaleansinisen kehän sisässä, kuten yli puolet alueen asukkaista. Alue on harvempaan asuttua, joten erityisen lyhyitä kävelymatkoja suoralle ja nopealle keskustayhteydelle ei voi olettaa kaikkien saavan.
 

Liitetiedostot

  • Kauklahti-Jorvas seisakkeet.jpg
    Kauklahti-Jorvas seisakkeet.jpg
    114.7 KB · Lukukerrat: 1,242
Tolsassa tosiaan rakennetaan. Tässä Googlen streetview-kuvaa: http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.117695,24.470758&spn=0.008724,0.068665&z=14&layer=c&cbll=60.119893,24.470718&panoid=NDtqtwsSjvFC9VaQ4M1SAA&cbp=11,26.95,,0,-6.11 Siellähän on jo tiivistä rakentamista tuon rakenteilla olevan kerrostalon vieressä vaikka kuinka, kuten tästä näkyy: http://maps.google.fi/?ie=UTF8&layer=c&cbll=60.122556,24.4742&panoid=vV-y2Fd-YMFbdFAeOhUgDQ&cbp=11,190.77,,0,-10.56&ll=60.122569,24.474192&spn=0.008081,0.054846&t=h&z=14.

Lasilaaksossa nähtävämmin on todellakin kerrostaloja, Espoonkruunun vuokrataloja: http://www-espoonkruunu-fi.test.innofactor.com/asuntokohteet/espoon_keskus_kauklahti/lasitorma2 Ortokuvaa alueelta: http://kartat.espoo.fi/Web/Default.aspx?layers=Ortokartta&cp=74837,32651&z=0.5&language=fin. Jostain syystä kartta ei kohdennu oikein ja kerrostalot näkyvät vasemmassa yläkulmassa. Kerrostaloja vaikuttaisi olevan tuolla tuon perusteella kolme. Tässä sitten on osoitteeseen Lasimäki 1 liittyvää: http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=02796F3645DF30F4C22577F8003E0626&kanta=kunnari%5C%5Cintrakun_e.nsf:

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sanoi:
Esitetään puollettavaksi TA-Asumisoikeus Oy:n Lasimäki 1 asumisoikeuskorkotukilainahakemusta ARAn vuoden 2010 hyväksymisvaltuudella toteutettavaksi. Lainantarve on 8 500 000 euroa. Asuntoja hankkeessa on 45.

Lasimäki 1 sijaitsee Lasilaakson asemakaava-alueella korttelin 45007 tontilla 1 ja 45-asuntoisen hankkeen kerrosala on 3 458 k-m2

Jotenkin sekavaa... 2009 ortokuvassa osoitteessa Lasimäki 1 tuntuu olevan jo valmis talo ja tuossa sitten haetaan lainaa hankkeelle vuonna 2010. Joka tapauksessa jo olemassaolevien kerrostalojen jatkeeksi on tulossa kaksi lisää osoitteeseen Lasimäki 2.
 
Lasilaakson ja Åminnen välille on suunniteilla asutusta, tässä tästä Mulbyn alueesta tietoa: http://www.espoo.fi/hankkeet/?path=1;28;29;1047;1098;46351;70671. Vielä kestää varmasti jonkin aikaa, ennen kuin tätä aluetta aletaan rakentamaan, sillä kaava ei ole vielä edes lainvoimainen. Tämän alueen myötä myös Lasilaakso voi päästä tulevaisuudessa paremmin bussiliikenteen piiriin, tosin osa Lasilaaksosta jäisi kuitenkin hieman syrjään. Suunnitelmien mukaan Lasimäentieltä lähtisi Mulbyntie etelän suuntaan. Asemakaavan selostuksessa mainitaan joukkoliikenteestä seuraavaa:

Mulbyn kaavaselostus s. 15 sanoi:
Bussiliikenteeseen varaudutaan Mulbyntiellä, jolla sijaitsee myös kääntöpaikka ennen jyrkkää Mulbynmäkeä. Kaava-alue ja Lasilaakso saadaan näin liityntäliikenteen piiriin Kauklahden asemalle, jonka kautta muutkin Kurttilaa palvelevat bussilinjat kulkevat.
Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän lausunnon mukaan kaava-alueen joukkoliikenne saattaa kulkea myös rengaslinjana, jolloin reitti kulkisi Mulbyn-mäkeä myötäpäivään.

Saa nähdä mitä tapahtuu. Mulbyntien eteläpäästä Kauklahden asemalle kulkeva linja olisi melkomoinen tynkälinja. Hieman kummallista on, ettei tekstissä mainita ollenkaan Mankin seisaketta, jonne Mulbyn kaava-alueen pohjoisosista olisi puolen kilometrin kävelymatka. Mulbyn myötä Mankin seisakeen läheisyyteen tulisi lisää asutusta. Mankin seisakkeesta niinkuin myös Luoman seisakkeesta on puolestaan maininta täällä: http://www.espoo.fi/hankkeet/?path=1;28;29;1047;1098;46351;80966. Tuosta ei paljoa saa irti. Sivustolla mainitaan vain, että Espoo selvittää yhdessä Kirkkonummen kunnan kanssa yleiskaavatasolla Mankin ja Luoman seisakkeiden lähialueen maankäytön kehittämistä ja erityisesti Mankista että "selvitetään alueen soveltumista asumiskäyttöön sekä liikennejärjestelyjä seisakkeen lähialueilla ja laaditaan alustavia maankäytön suuntaviivoja". Taitaa sekä Espoolla että Kirkkonummella olla jotain halukkuutta seisakkeiden säilyttämiseen.
 
Takaisin
Ylös