Jos haluua pikaraitiotien joka ajaa Töölön tTulliin 5 minuutissa, oli se sitten maan alla tai päällä, on puolet em pysäkeistä karsittava.
Olet oikeassa, 5 min matka-aikaan ei pääse nykyisellä 7 pysäkkivälin järjestelyllä. Tullinpuomin ja Lasipalatsin pysäkkien välimatka on 2,8 km, jolloin ajoaika on 6,9 min. Pysäkkiväli on keskimäärin 0,4 km.
Jos tämä sama matka ajetaan luettelemillasi pysäkeillä, pysäkiivälejä tulee 4. Ajoajaksi tulee 5,4 min, kun huippunopeus on 50 km/h. Pysäkkiväli on keskimäärin 0,7 km. Jos huippunopeus on 60 km/h, ajoajaksi tulee tasan 5 min. Aikasäästö on silloin 24 sekuntia.
Minusta pitää kysyä sitä, mitä kannattaa maksaa näistä sekunneista. Kun tuolla välillä tehtäneen nykyään ehkä 70.000 matkaa arkipäivänä (tämä on ihan vain hihasta heitto arveltuna linjojen yhteisten matkamäärien perusteella), niin aikasäästöjä laskemalla päivässä säästyy 470 tuntia. Jos ajana arvo on 8 euroa (LVM:n liikenneinvestointiohjeen suuruusluokka), päivittäinen aikasäästö on 3700 euroa. Ja vuodessa noin 1,2 Me. LVM:n ohjetta mukaillen tuo vastaa noin 20 Me investointia - joka siis on näiden kuviteltujen aikasäästöjen arvoinen.
On syytä huomata, että tässä ei ole sitten arvioitu aikamenetyksiä jotka johtuvat pidentyvistä kävelymatkoista. 24 sekunnin aikana kävelee noin 24 metriä. Mutta nythän verrataan vain sitä, millä nopeudella ajetaan pidennetyllä pysäkkivälillä.
Tästä voi todeta, ettei ainakaan eritasorakentaminen kannata, sillä se maksaa 10-20 kertaa näin paljon. Ja jos halutaan ajaa nopeammin kuin 50 km/h, siihen riittää se, että raide on pysäkkiein välillä erillään katutilasta. Silloin nopeusrajoitus ei koske rataa, vaikka se olisikin maan pinnalla.
Jos mennään pikkutarkkuuksiin, niin kadulla kulkevilla raitioteillä on yleensä risteys ja haarautumiskohdissa urakiskovaihteita joissa ei voi kiihtyä yhtä rivakasti kuin maanalainen.
Miksi jatkettaisiin laipalla ajoa vaihteissa? Uudet raitiotiet tehdään levein pyörin, ja myös vanhoja muutetaan leveille pyörille. Näin on järkevää tehdä meilläkin tulevaisuudessa.
Ja vaikka liikennevaloetuudet olisi, niin se olisi silti häiriöalttiimpi kuin maanalainen.
Toki, mutta jälleen on hyvä kysyä, mitä mistäkin asiasta kannattaa maksaa. On tullut seisotuksi häiriintyneessä metroliikenteessäkin. Ja kaikkein suurimmat ja useimmin esiintyvät häiriöt olen kokenut kaikkein kalleimmassa metrossa, eli Köpiksen automaatissa.
Lisäksi on yhä valitettavasti niin, että aika moni tulee massatapahtumiin autolla, ja se autohässäkkä aiheuttaa ruuhkia kanssa. Jos autopuolueen jäsenet ovat sitä mieltä että autoilla pääsy tapahtumiin estetään tahallaan, niin tapahtuman järjestäjät otavat helposti neniinsä ja järjestävät seuraavan kerran tapahtumat sellaisiin paikkoihin korvessa minne kyllä pääsee autolla mutta ei julkisilla.
Tässä asiassa onneksi näyttää olevan maailmalla päinvastainen trendi kuin kauppakeskuksilla. Kymmenien tuhansien ihmisten tulo henkilöautoilla on käytännössä mahdotonta jopa maaseudulla. Julkinen valta ei kustanna moottoritietä, jota käytetään kerran pari viikossa. Kenttäpaikoitus ei tule kyseeseen, koska kävelymatkat kasvavat juhlijoille kohtuuttomiksi. Siksi areenat hakeutuvat tehokkaan joukkoliikenteen ääreen.
Joukkoliikenteen järjestämistä helpottaa sekin, että stadionillinen ihmisiä ei pääse areenalta ulos yhdellä hetkellä, vaan kuorma jakautuu vähintään puolelle tunnille. Ja fiksusti sijoitettu areena on sellaisessa paikassa, että sieltä lähdetään eri suuntiin, eli kuorma jakautuu useille linjoille. Autoilusta ei ole pintaliikenteelle haittaa, kun pintaliikenne kulkee omilla urillaan.
Äskenhän olit sitä mieltä että maanalainen "Stadtbahn" -raitiotie Saksan kaupunkien tyyliin ei olisi palvelutasoltaan millään tavalla huono, tai ei ainakaan niin huono kuin syvällä kulkeva metro (joka ei minun mielestäni ole sekään surkea).
Minun mielestäni miinus 1 tasossa kulkeva joukkoliikenne on palvelutasoltaan vain hieman huonompi kuin pintaliikenne 100 % etuuksin, koska tasonvaihtoon ei mene kohtuutonta aikaa. Koska maan alle sijoittaminen on kallista, sitä ei pidä tehdä kuin ainoastaan silloin kun siitä on hyötyä. Hyödyksi minä en laske tilan tekemistä henkilöautoille.
Antero
