Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen
- Viestiketjun aloittaja kuukanko
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 22 Marraskuu 2007
- Viestit
- 829
Eiköhän vaan kehitetä raitioliikennettä ilman tunneleita. Kun raitioliikenne muuttuu yhä runkolinjamaisemmaksi (bussit eivät aja mailman loppuun asti letkassa Elielinaukiolle), on raitioliikenteen etuuksille yhä suurempi tilaus. Autoilijat homehtukoon ruuhkissa, ehkä hekin vaihtavat joskus raitiovaunuun, jos se on oikeasti houkuttelevampi, siis ei hitaampi vaihtoehto.
Tunneleiden teko raitioteille ei oikein ole Helsingissä perusteltua, varsinkaan nykyisellä taloustilanteella. Jos tunneleihin päätettäisiin investoida, olisi rahat pois raitioliikenteen muusta kehittämisestä sekä itse liikenteestä. Puhumattakaan selvitys-lisäselvitys-selvitys -kierteestä.
Tunneleiden teko raitioteille ei oikein ole Helsingissä perusteltua, varsinkaan nykyisellä taloustilanteella. Jos tunneleihin päätettäisiin investoida, olisi rahat pois raitioliikenteen muusta kehittämisestä sekä itse liikenteestä. Puhumattakaan selvitys-lisäselvitys-selvitys -kierteestä.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Minun mielestä tällaiset pistemäiset eritasohankkeet saavat kuulua keinovalikoimaan. Yksittäisenä hankkeena sellainen on tietenkin kallis, mutta kun niitä tarvittaisiin vain muutama, ne eivät nosta koko rataverkon rakentamiskustannuksia juurikaan. Tämä vertautuu maantiesiltaan, kallis osa tietä, mutta murto-osa tien kilometrimäärästä. Samassa luokassa tuo on vaikka jonkin yksittäisen ison risteyksen perusparantaminen vaikkapa kehätiellä. Ja siihen sitä sopii verrata jo siksikin että suurelta osin tuollainen hanke sujuvoittaa myös autoliikennettä. Vaihtoehtona pitää toki muistaa, että myös autoliikennettä voidaan laittaa maan alle, esimerkiksi tuolla samalla välillä pohjoiseen päin kulkeva liikenne. Vaikutus liikenteen sujuvuuteen olisi kaiketi sama.
Kaikkinensa, parempi olisi tietenkin jos selvittäisiin ilman, mutta jos muuten ei saada sujuvoitettua, niin sitten pikku tunnelinpätkä. Eli voisi olla ihan selvittämisen arvoinen hanke. Ja vielä: raitiovaunuradan nousukulma voi olla aika isokin, joten tunnelista ei tarvitse tehdä pitkää vain sen takia että suuaukon pitäisi olla pitkä. Tuo tunneli olisi ehkä jaettavissa kahdeksi tunneliksi, kumpaankin risteykseen omansa ja rata sukeltaisi vain varsinaisten risteysalueiden alta. Teknisesti ei enää puhuttaisi tunnelista, vaan eritasoliittymistä.
Kaikkinensa, parempi olisi tietenkin jos selvittäisiin ilman, mutta jos muuten ei saada sujuvoitettua, niin sitten pikku tunnelinpätkä. Eli voisi olla ihan selvittämisen arvoinen hanke. Ja vielä: raitiovaunuradan nousukulma voi olla aika isokin, joten tunnelista ei tarvitse tehdä pitkää vain sen takia että suuaukon pitäisi olla pitkä. Tuo tunneli olisi ehkä jaettavissa kahdeksi tunneliksi, kumpaankin risteykseen omansa ja rata sukeltaisi vain varsinaisten risteysalueiden alta. Teknisesti ei enää puhuttaisi tunnelista, vaan eritasoliittymistä.
Ajoin nimenomaan tuota takaa. Minustakin periaatteessa asia pitäisi hoitua valoetuuksilla, ja jos ei niin viedään sitten mieluummin maan alle autot. Käytännössä on tiettyjä paikkoja joissa kuitenkin voisi olla viisampaaa viedä ratikkatunneliin. Jos tuon Mannerheimintien pätkän liittymät hoitaisi viemällä autoliikenteen maan alle, niin tarvittaisiin 1 - 2 maanalaista liikenneympyrää, niihin tuollaiset vajaa kymmenkunta sisäänajoa... Kustannukset aivan eri luokkaa kuin puolen kilometrin yksinkertaisella ratikkatunnelilla, hyödyt tosin samoin suuremmat.
Joo, arvaan vastaavien hankkeiden pohjalta että puhuttaisiin katujärjestelyineen ehkä jostain 10 - 20 miljoonasta.
Mulle on jäänyt Laajasalon selvityksistä päähän sellainen luku ratikan nousukulmalle kuin 7%. Tuolta pohjalta arvasin tunneli suuaukon pituudeksi tuollaiset vajaa sata metriä. Eli ei ehkä ihan joka risteyksen välissä kannata nousta pintaan. Olennaista kustannusten ja matkustajien kannalta olisi että pysäkit ovat katutasossa.
Mitkä seikat hidastavat Mannerheimintien busseja eniten? Mielestäni:
Helpohko ja huokea tapa eristää bussiliikennettä muusta kumipyöräliikenteestä voisi olla siirtää bussiliikenne itäiselle ajoradalle ja muu kumipyöräliikenne läntiselle. Tämän jälkeen Taka-Töölön osuuden risteäviä pikkukatuja suljetaan niin, että Urheilukatu jää niiden kokoojakaduksi.
Ehkäpä bussikadun ja ratikkaradan liikenne olisi sen verran harvaa, että vain muun kumipyöräliikenteen ajoradan yli tarvitsisi jättää valo-ohjattuja suojateitä.
Risteävien pääkatujen aiheuttamaa haittaa voisi ehkä ääritapauksessa harkita eliminoitavaksi jopa eritasoratkaisuilla, jollei vähempi tunnu riittävältä; näitähän ei montaa ole Postitalon ja Töölön tullin välisellä osuudella.
Kun bussiliikenne on omalla ajoradallaan, vähenisi oletettavasti bussikaistojen väärinkäyttökin. Henkilöautolla keskustassa suhaavienkaan ei luulisi nousevan kovin sankkoina joukkoina barrikaadeille, koska heidän kaistojensa määrä säilyisi entisellään (1+1).
Huokeahkoksi tämän tekee sekin, ettei ratikkaratojan ja -pysäkkien paikkaa tarvitsisi siirtää nykyisestä (joskin rata kannattaisi ehkä rakentaa joskus tulevaisuudessa uudestaan samalle paikalle paremmalla geometrialla).
Edit: Kas, olihan vissiinkin vastaavaa jo ehdotettu toisessa ketjussa. Jatkoviesteissä näkyy olevan runsaasti lisää kehittelyä ja analyysiä.
- sivukauduille menevä ja sivukaduilta tuleva kääntyvä liikenne
- poikittainen (auto- ja jalankulku-)liikenne Mannerheimintien yli
- (linja-autokaistalla luvatta ajeleva liikenne lienee vähäistä)
Helpohko ja huokea tapa eristää bussiliikennettä muusta kumipyöräliikenteestä voisi olla siirtää bussiliikenne itäiselle ajoradalle ja muu kumipyöräliikenne läntiselle. Tämän jälkeen Taka-Töölön osuuden risteäviä pikkukatuja suljetaan niin, että Urheilukatu jää niiden kokoojakaduksi.
Ehkäpä bussikadun ja ratikkaradan liikenne olisi sen verran harvaa, että vain muun kumipyöräliikenteen ajoradan yli tarvitsisi jättää valo-ohjattuja suojateitä.
Risteävien pääkatujen aiheuttamaa haittaa voisi ehkä ääritapauksessa harkita eliminoitavaksi jopa eritasoratkaisuilla, jollei vähempi tunnu riittävältä; näitähän ei montaa ole Postitalon ja Töölön tullin välisellä osuudella.
Kun bussiliikenne on omalla ajoradallaan, vähenisi oletettavasti bussikaistojen väärinkäyttökin. Henkilöautolla keskustassa suhaavienkaan ei luulisi nousevan kovin sankkoina joukkoina barrikaadeille, koska heidän kaistojensa määrä säilyisi entisellään (1+1).
Huokeahkoksi tämän tekee sekin, ettei ratikkaratojan ja -pysäkkien paikkaa tarvitsisi siirtää nykyisestä (joskin rata kannattaisi ehkä rakentaa joskus tulevaisuudessa uudestaan samalle paikalle paremmalla geometrialla).
Edit: Kas, olihan vissiinkin vastaavaa jo ehdotettu toisessa ketjussa. Jatkoviesteissä näkyy olevan runsaasti lisää kehittelyä ja analyysiä.
Viimeksi muokattu:
Yksi vasta-argumentti raitiovaunujen nollaviive-etuuksia vastaan on että ne hidastaisivat muuta liikennettä. No laskin nyt Mannerheimintien piruuttani, väli Lasipalatsi - Töölöntulli kympillä:
Oletukset:
Huippunopeus 40km/h
Kiihtyvyys 0,8 m/s^2
Hidastuvuus 1 m/s^2
Pysähdys reilusti 20s
Metriä / sekunttia / pysäkki
0 20 pysähdys Lasipalatsi
500 78 ajoaika
500 98 pysähdys Kansallismuseo
850 143 ajoaika
850 163 pysähdys Hesperian puisto
1350 208 ajoaika
1350 228 pysähdys Ooppera
1750 273 ajoaika
1750 293 pysähdys Töölön halli
2150 338 ajoaika
2150 358 pysähdys Kansaneläkelaitos
2750 403 ajoaika
2750 423 pysähdys Töölön tulli
2750m / 423s = 6,5m/s = 23 km/h
Lasketaan nyt autoille vaikka 50s valoviive ennen kuin pääsevät tuohon rytmiin.
2750m / 473s = 5,8m/s = 21 km/h
Oheisessa kuvassa autoliikenteen keskinopeus Mannerheiminitiellä, katkoviiva 2007 ja suora viiva 2009. Lähde: Liikenteen sujuvuus Helsingissä 2009, sivu 23, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/a...ERES&CACHEID=a7f23e004a1723cfad7fed3d8d1d4668
Eli ei tuo nyt kuin hieman nopeuttaisi henkilöautoja. Bussit tuskin liikkuvat henkilöautoja nopeammin nytkään.
Oletukset:
Huippunopeus 40km/h
Kiihtyvyys 0,8 m/s^2
Hidastuvuus 1 m/s^2
Pysähdys reilusti 20s
Metriä / sekunttia / pysäkki
0 20 pysähdys Lasipalatsi
500 78 ajoaika
500 98 pysähdys Kansallismuseo
850 143 ajoaika
850 163 pysähdys Hesperian puisto
1350 208 ajoaika
1350 228 pysähdys Ooppera
1750 273 ajoaika
1750 293 pysähdys Töölön halli
2150 338 ajoaika
2150 358 pysähdys Kansaneläkelaitos
2750 403 ajoaika
2750 423 pysähdys Töölön tulli
2750m / 423s = 6,5m/s = 23 km/h
Lasketaan nyt autoille vaikka 50s valoviive ennen kuin pääsevät tuohon rytmiin.
2750m / 473s = 5,8m/s = 21 km/h
Oheisessa kuvassa autoliikenteen keskinopeus Mannerheiminitiellä, katkoviiva 2007 ja suora viiva 2009. Lähde: Liikenteen sujuvuus Helsingissä 2009, sivu 23, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/a...ERES&CACHEID=a7f23e004a1723cfad7fed3d8d1d4668
Eli ei tuo nyt kuin hieman nopeuttaisi henkilöautoja. Bussit tuskin liikkuvat henkilöautoja nopeammin nytkään.
Liitetiedostot
Todennäköisesti päädyttäisiin hitusen alemmas eli lähemmäs autoja. Minulla on käynnissä keskimääräisen pysäkkivälin ja keskinopeuden kerääminen eri järjestelmistä. Tämä ei ole yksittäiselle tiedolle virheetön, mutta antaa kuvaa todellisuudessa toteutuneista nopeuksista.
Lasken tuossa olevan 6 pysäkinväliä eli keskimäärin 458 metriä. Samassa luokassa ovat mm. München (479 m / 20,2 km/h) ja Strasbourg vuonna 2000 (518 m ja 21 km/h). Aika monta kaupunkia osuus samoille kulmille. Keskiarvossa on yleensä mukana myös kävelykatuja tai sekaliikennettä, joten Mannerheimintiellä oikein tehtynä nopeus voisi olla hiukan suurempi.
Arvaisin siis, että johonkin 20 km/h paikkeille tai hiukan yli voisi päästä, jos tekniikka olisi täysin kunnossa. Silloin oltaisiin yllättävän lähellä autojen nykyisiä nopeuksia.
Yksiköitä suurentamalla vuoroja vähentämällä ja Topeliuksen radan käyttöönotolla!
Kolmonen ja ehkä seiskakin Topeliuksenkadulle.
---------- Viesti lisätty kello 15:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:22 ----------
Joo, laskin Kolmikulmasta saakka ja sain jotain 21km/h päälle. Ylipäänsä minua nyppii se että sitä sun tätä ei muka voi tehdä kun se hidastaa liikennettä, ikäänkuin se pintaliikenne nyt jotenkin lentäisi. Yllä linkkaamaani rapparista näkee esimerkiksi keskinopeuksia eri tieosuuksilla, tasainen 20km/h olisi parannus nykytilaan vaikkapa Mannerheimintien eteläpäässä eikä ne keskinopeudet juuri missään ratikkaverkon alueella tuon kummempia ole. Esimerkiksi Kisahallin kohdalla mittauksissa (15 - 18) minimi keskinopeusnopeus 11, keskiarvo 17 ja maksimi 26. Kaupunkiolosuhteissa pintaliikenne ei nyt vaan liiku juuri 20 nopeammin.
Lasipalatsin ja Erottajan välillä hyvien nopeuksien saavuttaminen on vaikeaa, jos jalankulkua ei vaikeuteta merkittävästi.
Tuolla välillä jalankulun toimivuuden ja turvallisuuden pitää minusta olla ensisijainen lähtökohta.
Toki joo, mutta jälleen kerran verrattuna mihin? Se Mannerheimintien ylitys on hyvin hankala eli hidas tälläkin hetkellä. Minä olen edelleenkin sitä mieltä että sieltä pitäisi saada valot kokonaan pois jo ihan jalankulkijoiden vuoksi, nopeuttaisi kyllä ratikkaakin, mutta tuo vaatisi rakenteellisia ratkaisuja. Henk. koht. pidän ajatuksesta että länsipuoli Mannerheimintä olisi kokonaan jalankulkualuetta Espan ja Postitalon välissä, Foorumin edessä voisi olla ehkä tuplapysäkki.
Minusta aikoinaan Kampin aluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa olisi voinut miettiä entisen linja-autoaseman toria käytettäväksi keskustan ratikkatermiinaalina.
Siihenhän olisi mahtunut neljä laituria katoksineen aivan hyvin. Olisi ollut yhteys Arkadian kadulta, Simonkadulta sekä Manskuilta. Sekä jalankulkijoille Kampin terminaaliin.
Tietysti olisi joutunut nykyistä rakennuskantaa muokkaamaan. Pohjoiseen päin kulku olisi vaatinut elokuvasalin purun ja etellään päin vastaavan siiven purun.
Mutta ilmeisesti Lasipalatsi on väliaikaisuudestaan huolimatta rakennuksena pyhitetty funkiskauden luomus.
Mutta jos kaupunkiliikenne halutaan toimivaksi on myös uhrauksia tehtävä.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Itäpuoli, jos saa pyytää. Mansku on viisto kaakkoon, joten itäpuolelle paistaa selvästi paremmin aurinko. Sitäpaitsi ilta-aurinko on muutenkin kävelykadulla läntistä mukavampi.
Kadunvarsiliikkeitä tosin on länsipuolella paljon enemmän, että sikäli se olisi kyllä järkevämpi.
kuhan testasin että lukeeko näitä horinoita kukaan.
Tarkoitinkin tietenkin itäpuolta mainitsemistasi syistä.