Matkustajaliikenteen vapautuminen

Vs: VR:n uudet 2-kerroksiset ravintolavaunut

Viittaatko tällä uutiseen, jonka mukaan Rajamäki suhtautuu penseästi muiden esittämään ideaan rinnakkaisradoista? Miksi Rajamäen pitäisi selitellä kalliiden rinnakkaisratojen yksityiskohtia, eikös se homma kuuluisi niille jotka ovat rinnakkaisratoja esittäneet?

Uutinen löytyy täältä: http://yle.fi/uutiset/rajamaki_vastustaa_raideliikenteen_pakonomaista_kilpailutusta/6464897 - josta lainaus:

Ja heti seuraavassa erikoispesialisti Rajamäki lausuu omalla suullaan näin:
- Suomen rataverkon nopeuden ja turvallisuuden varmistamisessa ei liene suurin rahareikä ryhtyä miljardi-investointeihin jonkun ulkomaalaisen kilpailijan rinnakkaisradan rakentamiseksi.
 
Vs: VR:n uudet 2-kerroksiset ravintolavaunut

Ja heti seuraavassa erikoispesialisti Rajamäki lausuu omalla suullaan näin:
- Suomen rataverkon nopeuden ja turvallisuuden varmistamisessa ei liene suurin rahareikä ryhtyä miljardi-investointeihin jonkun ulkomaalaisen kilpailijan rinnakkaisradan rakentamiseksi.

Näin tekee. Vaatii tosin kyllä melko moisen värittynyttä tulkintaa, että tuosta saa väännettyä Rajamäen suunnittelevan rinnakkaisratoja, kun se ei niitä ole alun perin edes ehdottanut ja suhtautuu niihin penseästi.

Oikeastihan rinnakkaisradat eivät ole tietenkään vaatimus rataverkon avaamiselle muille liikennöitsijöille (henkilöliikenteessäkään), mutta nyt kun jo toisella alan nettisivustolla tehdään päättömiä tulkintoja uutisesta, niin katsoin sopivaksi kommentoida asiaa.
 
Vs: VR:n uudet 2-kerroksiset ravintolavaunut

Ylipäätään lausunnosta kyllä haiskahtaa, että on kauhistus, että valtio ylipäätään investoi infraan, jota *gasp* yksityiset yritykset voisivat hyödyntää liiketoiminnassaan. Onneksihan näin ei ole asia esimerkiksi Suomen tieverkon kanssa. Eiku hetkinen.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:48 ----------

Mutta siis: onko nyt tällaisia rinnakkaisratoja esitetty julkisuudessa? Jos ei, miksi Rajamäki viittaisi niihin, ellei omasta aloitteestaan? Vai puhuuko Rajamäki kaksiraiteistuksen lisäämisestä? Olisi aika hölmöä vastustaa kilpailua sillä perusteella, että junaliikennettä ei saa lisätä.
 
Vs: VR:n uudet 2-kerroksiset ravintolavaunut

Olen törmännyt tänään useilla internetsivustoilla ja Facebookissa (huomaathan: en ymmärtänyt, että myös Facebook on internetsivusto, vaan ajattelin sen olevan eri asia kuin sellainen normaali internetsivusto) mm. seuraaviin kommentteihin asiantuntija Rajamäen lausuntoon liittyen:
- Rajamäki hourailee
- Rajamäki jorisee
- Rajamäki pelkää
- Rajamäki tarkoitti

Ja niin edelleen. Mielestäni ensimmäinen siteeraus on ylivoimaisesti hauskin ja se löytyy tuolta: http://hvkerho.blogspot.fi/2013/01/puupponen-arvasi-oikein-valitettavasti.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: VR:n uudet 2-kerroksiset ravintolavaunut

Näin tekee. Vaatii tosin kyllä melko moisen värittynyttä tulkintaa, että tuosta saa väännettyä Rajamäen suunnittelevan rinnakkaisratoja, kun se ei niitä ole alun perin edes ehdottanut ja suhtautuu niihin penseästi.

Rajamäki ei suunnittelekaan rinnakkaisratoja, vaan käyttää niitä olkiukkona kilpailun vapauttamista vastaan. Tämä ei vaatine kummempaa tulkinnan lahjaa?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: VR:n uudet 2-kerroksiset ravintolavaunut

Rajamäki ei suunnittelekaan rinnakkaisratoja, vaan käyttää niitä olkiukkona kilpailun vapauttamista vastaan. Tämä ei vaatine kummempaa tulkinnan lahjaa?

Ei vaadi lahjoja, tosin sinä oletkin ensimmäinen, joka mainituilla foorumeilla on tuon täysin oikean tulkinnan maininnut. :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Taas haastatellaan väärää henkilöä. Rajamäki on VR hallintoneuvoston puheenjohtaja. Aina kun sanomalehdessä on artikkeli että pitäisikö autovero poistaa niin haastatellaan Autotuojat Ry:n edustajaa.
 
Taas haastatellaan väärää henkilöä. Rajamäki on VR hallintoneuvoston puheenjohtaja. Aina kun sanomalehdessä on artikkeli että pitäisikö autovero poistaa niin haastatellaan Autotuojat Ry:n edustajaa.

Tää on just tätä. Kaikkosen Antti teki viime kesänä KK:n VR:n kaluston romutuksesta ja ylipäätään omistajaohjauksen onnistumisesta. No, asiaa kysyttiin sitten VR:ltä (!), ei siis riippumattomalta toimijalta, kuten vaikkapa joltain konsulttikiskalta. Tähän selkeästi Hautalalle osoitettuun ja hänen toimivaltaansa kuuluvaan KK:iin vastasi liikenneministeri Kyllösmerja. Ja taas tuli pahkura ohimoon, kun jouduin lyömään päätä seinään, että ei näin.

Alla linkki Kaikkosen kyseiseen KK:iin ja Merja Kyllösen vastaus siihen:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpkk&${BASE}=faktautpKK&${THWIDS}=0.32/1359063872_61033&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

Herkempää sapettais, mutta mua vaan ehkä harmittais. Ehkä.

--

Haluan kysyä teiltä jokaiselta, mitä teidän mielestä tarkoitetaan demokratialla ja sen toteutumisella? Kysyn myös toisen kysymyksen: mitkä asiat teidän mielestä ovat suomalaisen demokratian toimivuuden kannalta niitä suurimpia pullonkauloja? Tämä viimeinen kappale ei siis liity mitenkään tuohon Kaikkosen KK:iin, mutta en viittinyt tästä uuttakaan viestiketjua tehdä.
 
Julkisuudessa on puhuttu rautateiden henkilöliikenteen avautuvan vuosikymmenen lopulla nykyisen VR:n yksinoikeussopimuksen päätyttyä ja viimeistään EU:n neljännen rautatiepaketin myötä. Nykymääräysten mukaan kuitenkin henkilöliikenteen harjoittaminen muiden yhtiöiden toimesta on luvallista, jos VR ei sitä tee kyseisellä reitillä. Tällaisia potentiaalisia rataosia on useita (suluissa 2013 verkkoselostuksen mukaiset maksiminopeudet moottorijunille):
- Hyvinkää – Karjaa (80)
- Turku – Naantali (50)
- Turku – Uusikaupunki (60)
- Kokemäki – Rauma (100)
- Seinäjoki – Kaskinen (60 – 80)
- Kemi – Tornio/Haaparanta (120)
- Nurmes – Kontiomäki (80)
- Siilinjärvi – Viinijärvi (100)
- Jyväskylä – Äänekoski/Saarijärvi (100/80)
- Pieksämäki – Savonlinna (80 – 120)
- Heinola – Lahti – Orimattila (60)
Eihän näistä juuri mikään olisi varsinainen kultakaivos, mutta tietyin edellytyksin jotkin voisivat olla kannattavia. Ainakin Uudenkaupungin ja Rauman radoista on tehty äskettäin selvityksiä.
Radat ovat tavaraliikenteen puolesta enimmäkseen välttävässä kunnossa; sen sijaan henkilöliikenteen kannalta sallitut huippunopeudet ovat yleensä aivan liian alhaisia. Lähiliikenne-tyyppisen kaluston huippunopeus on yleensä vähintään 120 km/h; toisaalta nopeuden noustessa yli 140 km/h vaaditaan tasoristeysten poistoa. Viimeiseksi mainittu nopeus olisikin optimaalinen eräillä pitemmillä reiteillä. Suurin kustannuserä tulisi siis ratojen kunnostamisesta näille nopeuksille ja lisäksi täytyisi tietenkin rakentaa laiturit ja muut asemarakenteet sekä ehkä joitakin junakohtaus-paikkoja.
Kaikkien näiden rataosien liikenteellä olisi voimakas syöttöliikennekomponentti, minkä vuoksi liikenteen aloittamisen pitäisi olla myös VR:n etu. Juna-aikataulullisessa mielessä erityisen edullisia liikenteen aloittamiskohtia ovat Karjaa, Turku, Seinäjoki, Jyväskylä ja Joensuu. Siellä liikenne voitaisiin hoitaa kätevästi mahdollisimman pienellä määrällä kalustoa ja silti saavuttaa hyvät vaihtoyhteydet. Sen sijaan esimerkiksi Pieksämäki ei ole tässä suhteessa edullinen.
Potentiaalisesti kannattavin reitti voisi olla Kuopiosta Joensuuhun, jos hyväksytään liikennöinti VR:kin liikenteessä olevilla pätkillä Siilinjärvelle ja Viinijärvelle. Kumpikin kaupunki on suomalaisittain suuri ja omaavat yliopiston. Tämä reitti on jo pikemminkin kaukoliikennetyyppinen ja jonkin verran pitempi kuin vastaava maantie, joten kilpailukykyinen matka-aika edellyttänee huippunopeutta 140 km/h.
Tällä tavoin liikennettä voisi lisätä jo olemassa olevalla rataverkolla eikä tarvittaisi mitään ”rinnakkaisraiteita”. Tämä lisäisi myös VR:n matkustajamääriä ja olisi siksi senkin etu. VR:n pelko lienee, että onnistuessaan yksityinen operointi olisi jonkinlainen Troijan hevonen, joka toisi tehokkaamman toiminnan myös pääradoille.

Juha
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Kemi – Tornio/Haaparanta (120)

Haaparannasta lähtevä junaliikenne on kansainvälisenä liikenteenä täysin kilpailulle vapaata esimerkiksi ruotsalaisen operaattorin hoitamana.

Mä en kyllä näe mitään noista yhteysväleistä sellaisena, että kaupallinen, yksityinen junaliikenne kannattaisi. Junat tarvitsevat suuria matkustajamääriä, jotta liikenne olisi järkevää. Meikäläisellä asukastiheydellä niitä ei kovin monesta korridorista löydy.
 
Haaparannasta lähtevä junaliikenne on kansainvälisenä liikenteenä täysin kilpailulle vapaata esimerkiksi ruotsalaisen operaattorin hoitamana.
Mielenkiintoista olisi kokeilla kepillä jäätä myös niin, että olisiko junalauttaliikenne vaikka Paldiskista Hankoon ja edelleen minne tahansa Suomessa sallittua nykynormein? Vrt. Puttgarden – Rødby-lauttaa käyttävät junat.

Mä en kyllä näe mitään noista yhteysväleistä sellaisena, että kaupallinen, yksityinen junaliikenne kannattaisi. Junat tarvitsevat suuria matkustajamääriä, jotta liikenne olisi järkevää. Meikäläisellä asukastiheydellä niitä ei kovin monesta korridorista löydy.
Pääasia on saada noille radoille yleiseurooppalaisen käytännön mukainen Regio-liikenne käyntiin. Tuskin Saksankaan lukuisista RB-linjoista suurin osa on itsekannattavia, kuten ei muukaan paikallisliikenne. Suomessa asenne on jotenkin outo: liikennettä ei voi muka vapauttaa kilpailulle, koska se ei kuitenkaan ole kannattavaa, ja lisäliikennettä ei voi ostaa, koska kunnilla ei ole toimivaltaa, LVM:llä ei ole määrärahaa ja VR perii ihan liian kalliita korvauksia ottaen huomioon, että se pitää lipputulot itse. Ja liikenne on muutenkin epätarkoituksenmukaisesti järjestetty, kun hyvää(?) kalustoa seisotetaan tyhjän panttina jopa pendelöintitunteina (ks. aikataulut ainakin Hpk–Jy, Ilm–Yvi).
 
Pääasia on saada noille radoille yleiseurooppalaisen käytännön mukainen Regio-liikenne käyntiin. Tuskin Saksankaan lukuisista RB-linjoista suurin osa on itsekannattavia, kuten ei muukaan paikallisliikenne. Suomessa asenne on jotenkin outo: liikennettä ei voi muka vapauttaa kilpailulle, koska se ei kuitenkaan ole kannattavaa, ja lisäliikennettä ei voi ostaa, koska kunnilla ei ole toimivaltaa, LVM:llä ei ole määrärahaa ja VR perii ihan liian kalliita korvauksia ottaen huomioon, että se pitää lipputulot itse. Ja liikenne on muutenkin epätarkoituksenmukaisesti järjestetty, kun hyvää(?) kalustoa seisotetaan tyhjän panttina jopa pendelöintitunteina (ks. aikataulut ainakin Hpk–Jy, Ilm–Yvi).

Se on kyllä totta, että keskustelu on usein aika mustavalkoista. Onhan vaihtoehtoja muitakin kuin VR:n liikenne ja kokonaan yksityisellä rahalla pyörivä liiketaloudellisesti kannattava liikenne. Voi hyvin olla, että jollain noista luetelluista rataosuuksista radanvarren kunnat ovat halukkaita tukemaan junaliikennettä. Jos näin on, kyllä niiden pitäisi saada se myös tehdä.
 
Kumpikin kaupunki on suomalaisittain suuri ja omaavat yliopiston.
Juha

Että oikein yliopisto. Mitä tekemistä yliopistolla ja junamatkustamisella on toistensa kanssa? Itse olen ollut siinä käsityksessä, että junaa käytetään vähän kaikenlaiseen matkustustarpeeseen, työ, vapaa-aika, yms. Yhtä hyvin voisi luetella kaupunkeja, joissa pelataan jääkiekon sm-liigaa, sinnekin voi joku haluta matkustaa junalla. Raumalle siis junia ja sassiin. Työmatkailu on melko mittavaa, ainakin Helsinki-Tampere akselilla, mutta ei moni yliopistolle ole töihin menossa, vaan konttoreihin, palavereihin yms päivätöihin, joita riittää Helsinki-Tampere akselilla. Nämä maksavat lipustaan myös täyden hinnan, toisin kuin esim opiskelijat. Plus että opiskelijamatkailua tapahtuu lähinnä vain perjantaisin ja sunnuntaisin, kun työmatkailua tapahtuu maanantaista perjantaihin kaikki 5 päivää. Tässä siis nyt tällainen välihuomio vaan...
 
Että oikein yliopisto. Mitä tekemistä yliopistolla ja junamatkustamisella on toistensa kanssa? Itse olen ollut siinä käsityksessä, että junaa käytetään vähän kaikenlaiseen matkustustarpeeseen, työ, vapaa-aika, yms. Yhtä hyvin voisi luetella kaupunkeja, joissa pelataan jääkiekon sm-liigaa, sinnekin voi joku haluta matkustaa junalla. Raumalle siis junia ja sassiin. Työmatkailu on melko mittavaa, ainakin Helsinki-Tampere akselilla, mutta ei moni yliopistolle ole töihin menossa, vaan konttoreihin, palavereihin yms päivätöihin, joita riittää Helsinki-Tampere akselilla. Nämä maksavat lipustaan myös täyden hinnan, toisin kuin esim opiskelijat. Plus että opiskelijamatkailua tapahtuu lähinnä vain perjantaisin ja sunnuntaisin, kun työmatkailua tapahtuu maanantaista perjantaihin kaikki 5 päivää. Tässä siis nyt tällainen välihuomio vaan...

Yllä oleva kenties powered by Vilhonkatu 13... ;)
 
Että oikein yliopisto. Mitä tekemistä yliopistolla ja junamatkustamisella on toistensa kanssa?
Kuopiossa on Itä-Suomen yliopisto
Joensuussa on Itä-Suomen yliopisto

Suomessa on vielä voimassa akateeminen vapaus, joka sisältää myös suhteellisen laajan sivuainevalinnan vapauden. Mikä tarkoittaa sitä, että jengi suhaa kampusten välillä – jos ei nyt, niin tulevaisuudessa jos se mahdollistuu liikenneyhteyksienkin puolesta.

Itse olen ollut siinä käsityksessä, että junaa käytetään vähän kaikenlaiseen matkustustarpeeseen, työ, vapaa-aika, yms. Yhtä hyvin voisi luetella kaupunkeja, joissa pelataan jääkiekon sm-liigaa, sinnekin voi joku haluta matkustaa junalla. Raumalle siis junia ja sassiin. Työmatkailu on melko mittavaa, ainakin Helsinki-Tampere akselilla, mutta ei moni yliopistolle ole töihin menossa, vaan konttoreihin, palavereihin yms päivätöihin, joita riittää Helsinki-Tampere akselilla. Nämä maksavat lipustaan myös täyden hinnan, toisin kuin esim opiskelijat. Plus että opiskelijamatkailua tapahtuu lähinnä vain perjantaisin ja sunnuntaisin, kun työmatkailua tapahtuu maanantaista perjantaihin kaikki 5 päivää. Tässä siis nyt tällainen välihuomio vaan...
Totta tuokin, tosin kyseisten yliopistokaupunkien välillä se voi tapahtua myös M-P. Olen kyllä sitä mieltä, että kaikkiin SM-liigan peleihin pitäisi päästä junalla, jos ei muuten niin tilausjunalla (vrt. Turkuhallin Jokeri-juna). Hki–Tpe-akselilla on muuten muitakin mahdollisuuksia kuin "täyden hinnan" maksaminen, varsinkin jos reitin toinen pää on Hervannassa…
 
Takaisin
Ylös