Metro poikki Rautatientorin vesivahingon takia

Albert sanoi:

Ja menkääpä Kaisaniemen pysäkille. Siellä on helppo todeta, että betonikannen saa tutisemaan raskas kumipyöräliikenne (bussit ym.) eivät raitiovaunut.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jotkut älypäät on varmaankin jonkun esteettisen hienostelun takia halunneet Kaisaniemeen kivipäällysteen katuun. Tottakai se sitten jytisee kunnolla, varsinkin kun pinta on paikoin pahoin kuopalla kun ei kiveystä ja kaivonkansia ole korjattu. Odotan innolla, milloin betonia rupeaa tippumaan ihmisten päälle!
Mutta: Asematunnelissa kyllä ratikoiden jyrinän aistii, varsinkin Wauriotramien! Ei kumipyöräliikennettä huomaakaan.

Itäkeskuksessa kun kävelee Marjaniementien sillalla Itäväylän yli, niin tulee tramboliinifiilis kun sillalla ajaa bussi. Ei ole mukulakivetystä eikä ratikoita. Siltakannen värähtely ei tietenkään kuulu, mutta kuuluu bussin moottori ja Itäväylän jatkuva meteli.

Materiaalien väsymisen ja väsymismurtumien kannalta suuret kuormitukset (värähtely) ovat vahingollisemmat kuin pienet (tärinä). Mutta siltojen tapaisissa rakenteissa molemmat otetaan huomioon. Ja kun mitoitusperuste on taipuma eikä myötäminen tai murtuma, ollaan muutenkin aika kaukana väsymismurtumariskeistä.

Vesiputkissa taitaa mitoitusperusteena olla sisäinen paine ja korroosio. Valurauta taas on materiaalina väsymisen kannalta kehnoin ratkaisu.

Antero

Sisäisen paineen ja korroosion mukaan ne mitoitetaan, kyllä. Paineen mukaan seinämän perusainevahvuutta johon korroosionkestoa päälle + hattuvakio x Cos17.
Valurauta on ollut "perinteisesti" paras materiaali lähinnä hinnan takia etenkin suurissa putkikoossa. Vesijohtoputket eivät kummoista hitekkiä ole olleet koskaan eli ei niitä ole kai sulkeumakuvattu eikä -ultrattu ydinvoimaloita, sellu- tai paperitehtaita lukuunottamatta kun ei niillä ole yleensä kovin kriittistä merkitystä. Eikä ole tässäkään tapauksessa, muutaman päivän katkos verkkoasiakkaille on suurin murheenkryyni mitä putkirikosta on ollut odotettavissa. Alapuolisten rakenteiden ja tilojen kastuminen taisi tulla sulkukaukalon aukkojen takia yllätyksenä jota ei "kukaan" osannut odottaa.

Voisi veikata yllätystä olevan tulossa muovisten (pvc-)putkien osalta joita on laitettu Uponal-kauppanimellä 70-luvun alusta lukien viemäreihin. Samoin pp-putkia on laitettu mm. lattialämmityksiin ja kiinteistöjen tulovesiputkiin 90-luvun alusta alkaen. Nyt jopa kaukolämpöverkkoihin laitetaan pphd-putkea siirto-osuuksille kun aikaisemmin esim. Toppilan voimalan lähdöt ovat hitsattua teräsputkea (taitaa olla 4xDN 1200 mm). Muovin haurastuminen ja väsyminen on huomattavasti tuntemattomampi maailma kuin raudan- ja teräksen osalla on. Hammaslääkärit kertovat muovipaikkojen täydellisestä häviämisestä muutamassa vuodessa josta voinee joitain suuntia vetää esim. lattialämmitysputkiin jotka ovat yhtäläisissä lämpö-, kosteus- ja happamuusolosuhteissa betonin sisällä ollessaan. Mekaanista iskuakin lienee linjan paineiskujen kautta tarjolla joten katsotaas mille muutaman vuoden päästä näyttää putkirintamalla.

Minulle on tullut sellainen käsitys, että nykyiset muoviputket kestävät viemäreissä satoja vuosia. 70-luvulla muoviputket eivät kyllä olleet nykyisellä tasolla ja kestävyys on huonompi. 80-luvun alussa hampaidenkin muovipaikat hajosivat muutamassa vuodessa, nykyään ne onnistuneesti tehtyinä kestävät ihmisiän. Suussa rasitukset ovat ihan eri luokkaa kuin viemäreissä.

Tuorevesipuolella on enemmän haasteita. Paineen muutokset heikentävät muovia, vaikka korroosiota ei olisikaan.

Hammaslekuri kertoi paikkakertomusta heinäkuulla ja otoksena oli kai muutama tuhat paikkaa. Keskustelu koski lähinnä amalgaamia paikka-aineena.

Viemäriputkistojen muoveja suojaa osaltaan pimeys, uv-valo kun on aika paha kaveri polymeereille. Muovit kuitenkin "karkenevat" iän myötä eli niiden myötöraja laskee ajan funktiona tuntemattomammin mutta kuitenkin jyrkemmin kuin esim. valurautojen. Ilmeisesti tämä johtuu muovissa olevien liuottimien haihtumisesta ympäröivään aineeseen jolloin jäljelle jäävän perusaineen hauraus kasvaa. Viemäreissä ei kuitenkaan ole paineiskuja juurikaan joten mekaaniset impaktit jäävät ulkoa tuleviin, em. tärinään, routaan, ym.

Käsitykseni mukaan muoveilla ei ole kuitenkaan muokkauksen mukaan tapahtuvaa karkenemista tms. jonka takia vesijohtoverkon paineiskut olisivat juurikaan ongelmana. Tosin minun tietoni ovat vanhaa Valmet Oy:n raaka-ainekäsikirjaa, joten ne voivat olla ihan pihallakin ja ikivanhoja.

Niin, muovejahan on monenlaisia. Kun sanotaan, että muoviputki, niin se vähän kuin sanoisi metalliputki. Eli ei kovin tarkkaa. Ei sikseen, että minulla olisi kovin kaksista käsitystä muoveista, en osaisi edes luetella muovien päätyyppejä. Mutta varmastikin nykyään on sopivia muoveja, joista voisi tehdä hyvänlaista viemäriputkea. Oikeasti kyse on tietenkin hinnasta, eihän valurautakaan ole metalleista paras putken aineeksi. Mutta se on tarpeeksi hyvää ja halpaa, ei maan alle kannata kulta-aarteita ryhtyä hautaamaan.

Mutta olisi kyllä ihan kiva kuulla, tarjoaako tämän päivän muovit sopivaa, siis halpaa mutta silti käyttöön riittävän kelvollista materiaalia, mistä viemäriputket voisi tehdä.

339-DF sanoi:

Voisiko seuraava metrojuna työntää edessä olevan virroitetulle alueelle?

Klikkaa laajentaaksesi...

Voi työntää, ja olisi ao. tilanteessa ainoa mahdollisuus saada "korpuille" jäänyt juna pois aseman kohdalta.
Nopeaa ei homma olisi. Kuljettajien ja avustavan henkilöstön osaamistasosta riippuen aikaa menisi arviolta 10-30 minuuttia.

339-DF sanoi:

Mutta toisaalta, miksi virtakisko olisi virraton? Onko vesi tunnelissa noussut virtakiskon tasalle, ja jos onkin, niin meneekö se kisko muutamasta tunnista epäkuntoon?

Klikkaa laajentaaksesi...

Virtakisko peittyi osalta matkaa kokonaan veden alle RT-KN välillä. Aseman kohdan virtakisko ei joutunut missään vaiheessa veden alle. Virtakisko ei kärsinyt tulvasta mitenkään, mutta RT:n asemalla oleva virtakiskolaitokseen kuuluva ns. rataerotinkojeisto kastui kokonaan. Normaalitilanteessa laiturin kohdan virtakiskoa syötetään tuon laitteen kautta. Nyt ei syötetä.

hmikko sanoi:

Kuulostaa maallikon korvaan aika käsittämättömältä. Kuka M200-vaunuja ohjelmoi, jos ei varikko? Sanoisin, että kyseessä on melkoinen tietojärjestelmäkukkanen, jos muutaman merkkijonon vaihtamiseen menee päiväkausia. Uudet kivitaulutkin saisi hakattua nopeammin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Halvalla saa harvemmin hyvää. Peruskorjaamattoman M100-metrojunan linjakilpilaite on helppokäyttöinen ja toimiva. Se tuli käyttöön 80-luvulla. Luulisi kahdessakymmenessä vuodessa tekniikan kehittyneen jo siihen pisteeseen, että ei välttämättä halvalla, mutta edullisesti saisi toimivan linjakilpilaitteiston, joka vastaisi nykypäivän vaatimuksia.

Compact sanoi:

Todettakoon nyt tässä vaiheessa, ettei tämä asia jää tänne roikkumaan vääränä tietona ikuisuudeksi tällaisena, että nuo jutut ratikoiden syyllisyydestä ovat silkkaa puuta-heinää.

Syyhän onkin metrossa itsessään. Aikoinaan Rautatientorin asemaa tehtäessä oli suoraan menneitä vesiputkia jouduttu muuttamaan mutkallisiksi ja vuotopaikka on juuri tuollaisessa mutkassa. Ja sitten on joku neropatti porannut vesiputken suojaksi tehtyyn vettäpitävään betonitunneliin asiattomia aukkoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kummallista.

Insinööritieteiden yksi peruskulmakivi on tosiasioiden tunnustaminen. Ilman tosiasioiden tunnustamista ei ole tietä hyvään lopputulokseen.

Aivan varmasti Kaivokadun kohdalla raitiotieliikenteen aiheuttamalla tärinällä on ollut vaikutusta tapahtuneeseen, kaikkien muiden syiden ohella. Kiskothan ovat täyttömaalla ja jokainen vaihteeseen, kaarteeseen tai pieneenkin epätasaisuuteen ajaminen aiheuttaa jonkinlaisen sysäyskuorman, joka sitten osin välittyy maaperään. Raitiovaunuliikenteen aiheuttaman kuormituksen tutkimisen tulkinta syyllistämiseksi menee jo teologian puolelle ja teologialla ei ratkaista geologisia ongelmia.

On hyvä, jos kaupungilla on voimaa tutkia tapaus juurta jaksain mitään osa-aluetta pois jättämättä.

Näinpä juuri. Syy ja syyllisyys ovat kaksi eri asiaa. Varsinainen syy on kuitenkin putken alimitoitus, koska raitiotieliikenteen aiheuttama kuormitus ei ole voinut tulla yllätyksenä! Tosin kaksi lieventävää asianhaaraa on syytä tuoda esiin. Ensinnä, putki oli betonikaukalossa, jonka olisi pitänyt estää tällainen suurkatastrofi ja pitää putkirikko pelkkänä putkirikkona. Tällainen varautuminen onnettomuuteen oikeuttaa osaltaan riskialttiimmat ratkaisut. Toisekseen oli kyllä etukäteen tiedossa, että merkittävä osa Helsingin vanhemmasta putkiverkosta alkaa olla huonossa kunnossa ja olisi vaatinut uusimista. Rahaa tähän ei vain ole myönnetty. Ironista sinällään, luultavasti reikä oli tehty, jotta putken kuntoa oltaisiin päästy tarkastamaan.

YLE sanoi:

Bussikuskit hermostuneet taukotilojen puutteeseen

HKL:n ja YTV:n linjoja ajavat linja-autonkuljettajat ovat joutuneet olemaan ilman taukotiloja jo kaksi viikkoa. Monia Rautatieasemalla kierteleminen väsyttää.

Helsingin Rautatieaseman linja-autonkuljettajille tarkoitetut taukotilat ovat olleet pois käytöstä nyt yli kaksi viikkoa asemalla sattuneen laajan vesivuodon takia.

HKL ei ole osoittanut kuljettajille väliaikaisia taukotiloja, vaan kuljettajat joutuvat viettämään taukonsa Rautatieaseman julkisissa tiloissa ja käyttämään pukuhuoneena muun muassa aseman yleisökäymälöitä. Tauon viettäminen lähialueen kahviloissa ei myöskään miellytä omaa rauhaa kaipaavia kuljettajia... http://yle.fi/alueet/helsinki/helsi...stuneet_taukotilojen_puutteeseen_1178541.html

Klikkaa laajentaaksesi...

Rautatieaseman nurkilla ei juuri tyhjää tiloja ole, mutta kyllä tuommoisen nyt saa vuokrattua, maksaa tosin. Postitalossa saattaisi olla joku tila vapaana, ja Sanomatalon kulmassa Kiasman takana on ollut yksi liiketila tyhjänä jonkin aikaa.

Ehkäpä kukaan ei vain ole vielä ehtinyt hoitaa asiaa. Kun otetaan huomioon, miten kalliiksi remontti tulee, niin eihän jonkinlaisen taukotilan vuokraus voi rahasta olla kiinni.

Luulisi että jonkun parakin saisi sinne kärrättyä edes?

Torille pystytetty parakkitaukotila olisi vaan niin kätevällä paikalla, että siitä eivät ainakaan Rautatientorin kuskit varmasti raaskisi luopua. Miksi tunkea tunneliin, kun maan päälläkin voi?

Toisaalta, eikö HKL:llä voisi olla vaikka taukobussi? Tai taukoratikka liikennöimättömällä osuudella Mikonkadulla?

(Minulle ei ole mitään käsitystä siitä mitä tuollaiselta taukotilalta vaaditaan.)