Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Voisiko joku vielä selittää maalaiselle, mikä ratikassa maksaa yli kahden bussin verran. Onko yksi taajuusmuuttaja kalliimpi kuin kaksi dieselmoottoria + kaksi automaativaihdelaatikkoa yhteensä ?
Jos ratikoissa luovutaan rahastuksesta, niin mihin oikeastaan tarvitaan nivelten tuomaa mahdollisuutta liikkua vaunun päästä päähän? Puhtaasti ideatasolla ratikathan voisi koota halvalla useasta yhteenliitetystä telivaunusta. Jenkkiläisen rautatiekaluston tapaan "perävaunut" voitaisiin varustaa moottoreilla, joita kontrolloitaisiin vetovaunusta jolloin säästyttäisiin moottorittomien perävaunujen haitoilta. Tämä mahdollistaisi myös vaunujen liittämisen eri pituisiksi juniksi eri linjojen tarpeiden mukaan, ykköstä voitaisiin ajaa vain yhdellä vaunulla ja nelosta kolmella.Olen jonkun kuullut sanoneen, että kalleus tulee eteenkin nivelistä ja aina kun yksi moduli lisää, niin hintaa taas yhden nivelen verran lisää.
Jos ratikoissa luovutaan rahastuksesta, niin mihin oikeastaan tarvitaan nivelten tuomaa mahdollisuutta liikkua vaunun päästä päähän? Puhtaasti ideatasolla ratikathan voisi koota halvalla useasta yhteenliitetystä telivaunusta. Jenkkiläisen rautatiekaluston tapaan "perävaunut" voitaisiin varustaa moottoreilla, joita kontrolloitaisiin vetovaunusta jolloin säästyttäisiin moottorittomien perävaunujen haitoilta. Tämä mahdollistaisi myös vaunujen liittämisen eri pituisiksi juniksi eri linjojen tarpeiden mukaan, ykköstä voitaisiin ajaa vain yhdellä vaunulla ja nelosta kolmella.
Tai sitten sellainen systeemi kuin VR:n junissa. Niihinkin voi liittää mielivaltaisen määrän vaunuja ja vaunusta toiseen liikkuminen on helppoa. Viimeisen vaunun ovi pidetään lukittuna.Varsin hyvä pointti. Kannattaa kyseenalaistaa vakiintuneita totuuksia.
Sitäpaitsi kyllähän vaunusta voisi silti liikkua toiseen: voisihan siellä päädyissä olla ovet vähän kuin vanhassa metrokalustossa Lontoossa, Pariisissa tai New Yorkissa jne. Jos ovet ovat lähinnä hätäpoistumistie eivätkä varsinaiseen matkustajakäyttöön, niin ei liene mahdoton ongelma vaikka vaunujen välissä onkin potentiaalisesti vaarallinen aukko.
Puolan raitiotiekaupungeissa juuri tämä on normaalikäytäntö. Ainut ongelma, josta olen kuullut, on turvattomuuden tunne perään kytketyissä vaunuissa ilta-aikaan. Toki silloin perävaunujen tarvekin on pieni.Puhtaasti ideatasolla ratikathan voisi koota halvalla useasta yhteenliitetystä telivaunusta. Jenkkiläisen rautatiekaluston tapaan "perävaunut" voitaisiin varustaa moottoreilla, joita kontrolloitaisiin vetovaunusta jolloin säästyttäisiin moottorittomien perävaunujen haitoilta. Tämä mahdollistaisi myös vaunujen liittämisen eri pituisiksi juniksi eri linjojen tarpeiden mukaan, ykköstä voitaisiin ajaa vain yhdellä vaunulla ja nelosta kolmella.
Tai heureka: joku neropatti keksi pistää pystyyn open source -sähköautoprojektin. Miksei siis open source -raitiovaunu? Suunnitelmat julkisesti kenen tahansa muokattavaksi ja hyödynnettäväksi, perustetaan kaikki mahdollisimman yleisille ja laajasti saatavilla oleville komponenteille ja yksinkertaiselle valmistustekniikalle, niin sellaisia voi kuka tahansa halukas tilata koska tahansa miltä tahansa konepajalta. Onnistuisiko, vai mikä nousisi esteeksi?
Ratikan korkea hinta verrattuna busseihin johtuu perimmältään valmistusmäärien eroista. Siitä seuraa sitten myös se, että komponenttejakin valmistetaan vähän, eli moduli- ja komponenttirakenteisuuskan ei juuri auta.
........
Oma vikansa on myös asiakkaissa. Busseja myydään tarjoamalla valmiita malleja, eikä edes keskustella siitä, että suunnitelkaa ja tehkää meille ihan oma bussi. Asiakkaat siis sopeutuvat tarjontaan. Ratikkapuolella valmistajat sopeuttavat tarjontaa asiakkaisiin, ja se on kallista.
Ratikan korkea hinta verrattuna busseihin johtuu perimmältään valmistusmäärien eroista. Siitä seuraa sitten myös se, että komponenttejakin valmistetaan vähän, eli moduli- ja komponenttirakenteisuuskan ei juuri auta.
Oma vikansa on myös asiakkaissa. Busseja myydään tarjoamalla valmiita malleja, eikä edes keskustella siitä, että suunnitelkaa ja tehkää meille ihan oma bussi.
Eli valmistusmäärät ja räätälöinti eivät selittäne bussin ja raitiovaunun hintaerosta paljoakaan, koska busseja on näköjään mahdollista valmistaa taloudellisesti hyvin pieninäkin sarjoina.
Tärkein osa bussista eli alusta tulee valmiina alustatehtailta. Kotimaisilla bussien koritehtailla bussialustan päälle rakennetaan koppa, jonka varustelemiseen on käytetään paljon standardoituja komponentteja. Vaikeimman osan bussista toimittaa alustavalmistaja.
Itäblokissa Tatran vaunut olivat standardeja, joita kaikkien kaupunkien oli ostettava, halusivat tai eivät.
Mutta pitkän iän vuoksi ratikka saakin maksaa. Laskettuna matkustajapaikkaa ja vuotta kohden se onkin samassa luokassa bussien kanssa.
Toki siinä käytetään valmiita komponentteja mutta eivät kiskokaluston valmistajatkaan koskaan kaikkea itse rakenna.