Milloin raitiovaunu väistää?

Siis, 14 § 2 mom: "Kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa."

Mutta: 14 § 5 mom: "Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku."

14§ 2 mom alkaa kyllä näin: Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.
Ja 5 mom. tarkoittaa silloin poikkeusta tuossa tilanteessa myös 32 §:än.
 
14§ 2 mom alkaa kyllä näin: Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.
Ja 5 mom. tarkoittaa silloin poikkeusta tuossa tilanteessa myös 32 §:än.

"Risteyksessä kääntyvä ajoneuvo" ei ole sama asia kuin "suojatien ylittävä ajoneuvo". 32 § tilanne on "ajoneuvon suojatien lähestyminen" sekä "jalankulkijan suojatien ylittäminen", 14 § tilanne "risteyksessä kääntyminen". Risteyksessä kääntymällä suojatien ylittävä ajoneuvo joutuu tietysti tilanteeseen, jossa tapahtuu molemmat asiat, mutta 14 § 5 mom kumoaa niitä koskevista säädöksistä vain toisen tilanteen säädökset.

Ja jos nyt lähdetään miettimään tulkintoja, niin esittämästäsi tulkinnasta seuraisi se, että raitiovaunun tulee noudattaa suojatien väistämisvelvollisuutta, kun se ajaa risteyksessä suoraan. Mutta kääntyessään ei tarvitsisikaan. Se johtaisi intuitiivisesti nurinkuriseen tilanteeseen. Onhan selvää, että ennemmin kääntyvä kulkuneuvo väistää kuin suoraan ajava. On siis melko varmaa, että KKO tulkitsisi tämänkin tapauksen täsmälleen samalla tavoin: 14 § 5 mom ei kumoa 32 § säädöksistä yhtään. Eri tilanne.

Saman asian voi päätellä siitä, että 14 § puhuu polkupyöräilijästä. Ajoneuvon ei tarvitse väistää suojatietä ajamalla ylittävää polkupyöräilijää.
 
Saman asian voi päätellä siitä, että 14 § puhuu polkupyöräilijästä. Ajoneuvon ei tarvitse väistää suojatietä ajamalla ylittävää polkupyöräilijää.

Väistämisvelvollisuus taitaa muuttua, silloin kun suojatie on pyörätien jatke, vaikka olisi maalattukin suojatien tapaan poikittaisilla raidoilla.
 
Paikoissa on vilkkuvat keltaiset valot ja raitiotien tasoristeysliikennemerkit, mutta ovatko ne vain kuriositeetin vuoksi?

Tämä on hyvin mahdollinen ja sanoisin jopa todennäköinen tulkinta, johon KKO päätyisi asiaa koskevassa oikeustapauksessa. Mahdollisesti autoilija voi saada liikenteen vaarantamisesta tuomion, jos on muutenkin sellaista aiheuttanut, mutta ainakaan se ei ratikan kuljettajan velvoitteita poista. Melko varmasti Helsingin liikennesuunnittelijat ovat noita merkkejä laittaessaan ajatelleet, että "raitiovaunulle on annettava esteetön kulku" -pykälä pätisi näihinkin, koska onhan kyseessä risteysajo. Myös kaistamaalauksilla on merkitystä. Mikään noista kohdista ei ole merkitty siten, että autoilija voisi päätellä olevansa kaistanvaihtaja.

Varoitusvalo on silti minusta hyödyllinen, koska se saa useimmat autoilijat kuitenkin antamaan tilaa ratikalle. Juridista turvaa ratikan kuljettajalle se ei anna, mutta ei liene tarpeenkaan. Jos antaisi, olisi valo-ohjaus syytä rakentaa niin, että yhteentörmäystä ei synny tai vaihtaa valot oikeiksi raitiovaunuvaloiksi. Autoilijan pitäisi siis syyllistyä punaisia päin ajamiseen ennen kuin voisi törmätä kaistalle tulevan ratikan kylkeen.

Ei Kaisaniemenkadulla muuten siirrytä ratikan kanssa samalle kaistalle. Siinä ratikalla on ihan sille pyhitetty raitiovaunukaista.

---------- Viesti lisätty kello 17:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:19 ----------

Väistämisvelvollisuus taitaa muuttua, silloin kun suojatie on pyörätien jatke, vaikka olisi maalattukin suojatien tapaan poikittaisilla raidoilla.

Ei muutu. Pyörätien jatke oikeuttaa vain pyöräilijän ylipäätään käyttämään suojatietä. Pyörätien jatke on sitä paitsi oikeuskäytännössä määritelty niin, että jokainen suojatie, jossa vähintään toisella puolella katua on pyörätie, on pyörätien jatke. Jos väistämisvelvollisuus muuttuisi, se koskisi silloin kaikkia suojateitä, joihin pyörällä on ylipäätään laillisesti mahdollista tulla. Siksi ei olisi loogista, jos se muuttaisi väistämissääntöjä.

Mutta pyörätien jatkeesta ei tieliikennelaista puhuta mitään muuta kuin määritellä se. Tieliikenneasetuksessa puhutaan vain sen merkinnästä. Mutta pyörätien jatke eikä mikään muukaan väylätyyppi tai -merkintä muuta pyöräilijää jalankulkijaksi.

Ja se, että suojatie ylipäätään on pyörätien jatke, on sekin seurausta vain oikeuskäytännöstä. Tieliikennelaki ei edes sano, että pyörätien jatke liittyisi mitenkään suojateihin. Mutta kuten yllä sanoin: pyöräilijä on aina pyöräilijä eli ei jalankulkija.
 
"Risteyksessä kääntyvä ajoneuvo" ei ole sama asia kuin "suojatien ylittävä ajoneuvo". 32 § tilanne on "ajoneuvon suojatien lähestyminen" sekä "jalankulkijan suojatien ylittäminen", 14 § tilanne "risteyksessä kääntyminen". Risteyksessä kääntymällä suojatien ylittävä ajoneuvo joutuu tietysti tilanteeseen, jossa tapahtuu molemmat asiat, mutta 14 § 5 mom kumoaa niitä koskevista säädöksistä vain toisen tilanteen säädökset.

Ja jos nyt lähdetään miettimään tulkintoja, niin esittämästäsi tulkinnasta seuraisi se, että raitiovaunun tulee noudattaa suojatien väistämisvelvollisuutta, kun se ajaa risteyksessä suoraan. Mutta kääntyessään ei tarvitsisikaan. Se johtaisi intuitiivisesti nurinkuriseen tilanteeseen. Onhan selvää, että ennemmin kääntyvä kulkuneuvo väistää kuin suoraan ajava. On siis melko varmaa, että KKO tulkitsisi tämänkin tapauksen täsmälleen samalla tavoin: 14 § 5 mom ei kumoa 32 § säädöksistä yhtään. Eri tilanne.

Saman asian voi päätellä siitä, että 14 § puhuu polkupyöräilijästä. Ajoneuvon ei tarvitse väistää suojatietä ajamalla ylittävää polkupyöräilijää.

14 §:ssä 2 momentissa kääntyvän väistämisvelvollisuudessa ei mainita mitään suojatiestä, joten momentti on voimassa oli suojatietä tai ei.

14 §:ssä 2 momentissa nimenomaan mainitaan erikseen myös polkupyöräilijä, siis väistettävä on (poislukien raitiovaunu 5. mom. perusteella).
Myös 14 § 4. mom. kertoo tästä: Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä.

Polkupyörällä saa ajaa suojatietä pitkin, jos suojatielle tullaan pyörätieltä ja pyörätie jatkuu suojatien jälkeen. Heinäkuun alkuun saakka TlA 37§ meni näin:
Suojatie
Pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.
Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen.

Asetus muuttui 1.7.2011, mutta siirtymäaikaa on vielä yli 6 vuotta:
23.6.2010/625: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
14 §:ssä 2 momentissa kääntyvän väistämisvelvollisuudessa ei mainita mitään suojatiestä, joten momentti on voimassa oli suojatietä tai ei.

Mutta se ei tarkoita, että momentin kumoaminen olisi voimassa oli suojatie tai ei. Vielä kerran: 2 momentin kumomava 5 momentti ei liity suojatiehen mitenkään, joten se ei kumoa 32 § säädöksiä. Suojatien väistämisvelvollisuus on voimassa, oli suojatie sitten risteyksessä, suoralla tiellä tai kurvissa, ja lähestyipä ajoneuvo (ja raitiovaunu, jonka soveltaminen onnistuu varsin mainiosti, eikä 14 § muutakaan johdu).

Siis: 47 § sanoo, että raitiovaunuun sovelletaan 32 §:ää. 14 § ei väitä muutakaan, koska se ei puhu suojateistä mitään. 14 § ei siis "muuta johdu" => 32 § on voimassa.

Polkupyörällä saa ajaa suojatietä pitkin, jos suojatielle tullaan pyörätieltä ja pyörätie jatkuu suojatien jälkeen.

Saa ajaa. Sille ei kuitenkaan ole annettava esteetöntä kulkua 32 § mukaisesti, koska se ei ole jalankulkija. Tämä on täysin järkeenkäypä tulkinta jopa, koska se estää sen, että suojatietä kovaa vauhtia ylittäisi polkupyörä, jota ajoneuvon kuljettajan on täysin mahdotonta havainnoida. Tämä nyt johtuu vain siitä, miten 99,9 % suojateistä on rakennettu: niitä lähestyvistä tienkäyttäjistä ei voi päätellä ennen kuin ihan vieressä, ovatko ylittämässä suojatietä vai ei. Jos polkupyöräilijä hyppää satulasta ja taluttaa pyöränsä ajoradan yli, tilanne on ihan toinen.
 
Parahi Elmo Allen,
en jaksa enää tästä asiasta vääntää kanssasi, minun puolestani saat pitää oman tulkintasi.
Minulta loppui rautalanka;)
 
Ja siis ihan vihoviimeisenä selityksenä, johon itse päätän tämän keskustelun:

14 § 5 momentti sanoo, että raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, huolimatta 14 § 1:stä ja 2:sta momentista. Se ei sano, että raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, huolimatta 32 §:stä. Siksi 32 §:stä "pitää huolia" => vaikka raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, suojatietä ylittävälle jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. Jos tuo kumoava momentti ajaisi jonkun toisen pykälän säädösten edelle, olisi se erikseen mainittava. Mutta ei, ei huolimatta suojatiesäännöksistä. Tämä on se kristallinkirkas syy, miksi raitiovaunua koskee 32 §.

47 § pitää huolen, että kaikki mitä on mainittu, pätee myös raitiovaunuihin. Lukuun ottamatta 14 §:ää. Ei lukuun ottamatta 32 §:ää.

Tuliko riittävästi rautalankaa sinullekin?

Ja vielä vihovihoviimeinen edit: vaikka Samppa tuo esittämäsi tulkinta olisikin pelkän lain pohjalta teoriassa mahdollinen lopputulema, ei se todellakaan ole sitä enää, kun KKO on määrittänyt selkeästi, ettei 14 § 5 momentti päde kuin 14 §:ää koskeviin asioihin.

---------- Viesti lisätty kello 18:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:41 ----------

Mutta vihovimputinviimeisenä, koska rautalankasyöttäjäni on jumiutunut aja-asentoon, käsitelläänpä tämä nyt vielä hierarkisesti järjestettynä.

1. TLL sanoo, että suojatiellä jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. (32 §)
2. Tätä on sovellettava myös raitiovaunuihin. (47 § eka lause)
3. Paitsi jos 14 §:stä johtuu muuta. (47 § toka lause)
4. Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku. (14 § 5 mom eka lause)
5. Huolimatta siitä, että oikealle kääntyvän on väistettävä risteävää tietä ylittäviä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. (14 § 5 mom toka lause + 14 § 2 mom)

Ja tästä päästään tulkintaerimielisyyteen, joka koskee ainoastaan tuota huolimatta-sanaa. Minun tulkintani: ainoastaan huolimatta kääntyvän väistämisvelvollisuudesta, ei huolimatta suojatietä ylittävän ajoneuvon väistämisvelvollisuudesta. Sinun [Sampan] tulkintasi: huolimatta kääntyvän väistämisvelvollisuudesta, sekä huolimatta mistä tahansa muusta velvollisuudesta.

Ja myönnän, että tulkintasi on täysin mahdollinen sinänsä. Mutta se ensinnäkin edellyttää, että lakeja ajateltaisiin tällä tavoin vuokaaviomaisesti, kuin sen yllä esitin. Mutta lait eivät mene niin. Ei voida esimerkiksi vetää johtopäätöstä, että yllä esittämäni tulkintajärjestys olisi millään tavoin oikea.

Ja argumentit miksi minä olen päätynyt tulkintaani:
- Se on linjassa KKO:n 1987 päätöksen kanssa, jossa lakia tulkittiin juurikin muodossa "ainoastaan huolimatta tästä", ei "huolimatta tästä ja kaikesta muusta".
- Se on melko varmasti lain laatijan tarkoittama tapa, koska vastakkainen tulkinta johtaisi absurdeihin tilanteisiin.
- Olisi outoa, jos muita säädöksiä kumoavat säädökset toimisivat "vahvalla periaatteella" eli mahdollisimman laajasti kumoten eikä mahdollisimman rajatusti kumoten.

Mutta hyödytöntä tosiaan keskustelua on jatkaa. Vain KKO:n päätös tuosta olisi "oikeasti oikea" vastaus.
 
Parahi Elmo Allen,
en jaksa enää tästä asiasta vääntää kanssasi, minun puolestani saat pitää oman tulkintasi.
Minulta loppui rautalanka;)

En löydä Elmon logiikasta minkäänlaista aukkoa, ja kun vielä hänen (ja KKO:n) tulkinta ovat järkeenkin käypiä (raitiovaunu joutuu suorallakin antamaan tietä suojatietä ylittävälle jalankulkijalle), niin hyvä kun loppui lanka. :)
 
Kertokaapa nyt vielä, että pitääkö raitiovaunua väistää seuraavissa pahoissa paikoissa?

a) Hakaniementorin pysäkiltä Pitkänsillan suuntaan raitiovaunu siirtyy saman suunnan autokaistalle.

b) Unioninkadun, Kaisaniemenkadun ja Liisankadun liikenneympyrässä Pitkänsillan suuntaan raitiovaunu siirtyy saman suunnan autokaistalle.

c) Kaivokadun ja Mikonkadun risteyksessä Kaisaniemenkadun suuntaan raitiovaunu siirtyy saman suunnan autokaistalle.

Paikoissa on vilkkuvat keltaiset valot ja raitiotien tasoristeysliikennemerkit, mutta ovatko ne vain kuriositeetin vuoksi?
Missään näistä paikoista ei laki velvoita väistämään vaunua suoraan ajettaessa. Kaivokatu-Kaisaniemenkadulla vaunu tosiaan kulkee omalla kaistalla, ja vasemmalle kääntyvä auto toki on väistämisvelvollinen. Varoitusmerkit ja -valot ovat kuten sanoit, lähinnä hieno koriste, joita noudatetaan jos huvittaa.

Mitä tulee keskusteluun Elmon kanssa tieliikennelain soveltamisesta raitiovaunuun, niin jos nyt tehtäisiin laki puhtaalta pöydältä, siitä varmasti pitäisi poistaa kaikki raitiovaunua velvoittavat kohdat. Raitiovaunu on raideliikenneväline ja tarvitsee erilaiset säännöt kuin tieliikenne. On myös selkeämpää ettei raideliikenteen liikennesääntöjä tarvitse kaivella kevyen liikenteen ja moottoriliikenteen säädösten seasta ja piirrellä riippuvuuskaavioita siitä, mikä sääntö kumoaa minkäkin (lopputuloksena se, että valideja tulkintoja on useita ja virkamies tai oikeusistuin päättää lain käytännön sisällön). Täysin uusi (kevyen) raideliikenteen laki siis tarvitaan.

Ajojärjestyksestä raitiovaunulle ei tarvitse sen pitempää eeposta edes kirjoittaa, kuin että vaunulle kuuluu häiriötön kulku kaikissa tilanteissa paitsi jos vaunun tulosuunnalle on kärkikolmio varustettuna raitiovaunu-lisäkilvellä tai jos vaunulle on annettu seis-opaste. Ja perään tietysti lauseke asiaankuuluvasta varovaisuudesta. Se säädös jonka kuuluu olla pitkä ja yksityiskohtainen, on asetus/ohje raitioteiden ja niihin liittyvien liittyvien liikennejärjestelyjen vaatimuksista.
 
Mitä tulee keskusteluun Elmon kanssa tieliikennelain soveltamisesta raitiovaunuun, niin jos nyt tehtäisiin laki puhtaalta pöydältä, siitä varmasti pitäisi poistaa kaikki raitiovaunua velvoittavat kohdat.

Tästä olen pääasiassa samaa mieltä, joskin ennemmin tarjoaisin lain kautta välineet soveltaa niitä tapauskohtaisesti. Raitiovaunujen liikennesääntöjä ei voida muuttaa yhdessä yössä, vaan erikseen totuttaa ihmiset uusiin sääntöihin rakenteellisilla muutoksilla, jotka auttavat muutosten älyämiseen.

Ja kyllä, jos minä olisin lainkirjoittaja, tekisin raitiovaunuista vähän useamman pykälän, joissa selkeästi kerrottaisiin raitiovaunun oikeudet ja velvollisuudet risteyksissä. Tämä olisi minusta tärkeää jo alkaen siitä, että tuotetaan autokouluille kelvollista oppimateriaalia. Tuo puheena ollut KKO:nkin päätös on vain tapaoikeutta, joka olisi hyvä myöhemmissä lainmuutoksissa kirjoittaa lakiin sisään, samalla laajentaen tulkinnan vaikutukset. Ettei tarvitsisi miettiä, että jos raitiovaunulle on annettava esteetön kulku ja suojatietä käyttävälle jalankulkijalle on annettava esteetön kulku, kumpi nyt saa mennä ensin. Se ei vaadi kuin yhden momentin (it takes only a moment :)).
 
Tarvitsisiko tuossa muuta kuin kopioida vaikka sveitsiläinen lainsäädäntö suoraan? Sitä tarkemmin tuntematta oletan, että heillä tämäkin asia on hyvin hoidettu.

Mitenkäs muuten Pasilansilta? Kun 7A tulee sillalle lännen puolella, niin autokaista ja rv-kaista yhtyvät. Autot tulevat ns. oikealta ja niillä on tällainen Compactin ja Risukasan mainitsema koristevalo ratikasta varoittamassa. Mutta eikö tähän kohtaan voisi laittaa autoille vaan kärkikolmion? Silloin auto olisi selkeästi väistämisvelvollinen, jos sattuu risteykseen juuri yhtäaikaisesti 7A:n kanssa.
 
Tästä olen pääasiassa samaa mieltä, joskin ennemmin tarjoaisin lain kautta välineet soveltaa niitä tapauskohtaisesti. Raitiovaunujen liikennesääntöjä ei voida muuttaa yhdessä yössä, vaan erikseen totuttaa ihmiset uusiin sääntöihin rakenteellisilla muutoksilla, jotka auttavat muutosten älyämiseen.

Tähän on useitakin avaimia. Ensiksikin, enemmistö liikkujista väistää vaunuja jo nyt. Ongelma ovat muutamat, jotka osaavat käyttää pykäliä hyväkseen tai eivät vaan osaa ajaa. Tietoisesti etuilevat hoituvat pykälämuutoksilla, osaamattomat paremmilla liikennejärjestelyillä. Myös suojateiden problematiikka hoituu sillä, että poistetaan suojatiet paikoista joissa ajetaan kovempaa kuin 20km/h.

Tapauskohtaisissa soveltamisissa yleisesti en näe ongelmaa, kun väistämissääntö on niin yksinkertainen, että vaunu päästetään aina ensin. Paikoissa joissa vaunua on vaikea väistää, kuten alussa mainittu suoraan ajaminen vaunun kääntyessä rinnalta eteen, pitää käyttää uusia liikennejärjestelyjä ja teknisiä ratkaisuja.
 
Mitenkäs muuten Pasilansilta? Kun 7A tulee sillalle lännen puolella, niin autokaista ja rv-kaista yhtyvät. Autot tulevat ns. oikealta ja niillä on tällainen Compactin ja Risukasan mainitsema koristevalo ratikasta varoittamassa. Mutta eikö tähän kohtaan voisi laittaa autoille vaan kärkikolmion? Silloin auto olisi selkeästi väistämisvelvollinen, jos sattuu risteykseen juuri yhtäaikaisesti 7A:n kanssa.

Jos puhutaan ihan nykyisestä tilanteesta, mahdolliset tulkinnat ovat: yksi yhtenäinen risteysalue, erillinen risteys yhtymiskohdassa tai kaistanvaihta.

Jos tulkitaan yhdeksi risteykseksi, autot ovat väistämisvelvollisia, juuri sen kuuluisan 14 § johdosta: raitiovaunu kääntyy vasemmalle, mutta sille on silti annettava esteetön kulku.

Risteys on valo-ohjattu, mutta etelästä päin tulevilla oikealle kääntyvillä autoilla on vapaa oikea ilman valoja. Se voisi puoltaa erillisen risteyksen tulkintaa (tai sitten ei). Kaistat myös yhtyvät näin hatusta vedettynä "risteyksenomaisemmin" kuin muissa vastaavissa paikoissa. Toisaalta tässäkään tapauksessa se ei ole kaistanvaihtotilanne vaan kahden risteävän kaistan risteys. Silloin palataan taas 14 §:ään.

Kaistanvaihto on tuossa kuitenkin selvästi heikoin tulkinta, koska ei ole rinnakkain kulkevia kaistoja, jotka yhtyisivät, vaan ratikka tulee risteyksen kaarretta ihan tuohon asti. Autoilla taas on ihan selvästi erilainen ajoväylä. Siksi ehkä antaisin lautakunnan maallikkojäsenen ratkaisuksi: ratikkaa väistetään. Mutta en minäkään heti keksi mitään syytä, miksei siinä voisi olla kolmiota. Se ei muuttaisi väistämissääntöjä (kai), mutta viestisi niitä selvästi selkeämmin.
 
Se ei muuttaisi väistämissääntöjä (kai), mutta viestisi niitä selvästi selkeämmin.

Taitaisi muuttaa väistämissääntöjä tilanteessa, jossa etelästä sillalle kääntyvä on kohtaamassa muita kuin raitiovaunuja. Nythän etelästä kääntyvällä on etuajo-oikeus kaikkialta muualta tuleviin ajoneuvoihin.
 
Takaisin
Ylös