Paikoissa on vilkkuvat keltaiset valot ja raitiotien tasoristeysliikennemerkit, mutta ovatko ne vain kuriositeetin vuoksi?
Tämä on hyvin mahdollinen ja sanoisin jopa todennäköinen tulkinta, johon KKO päätyisi asiaa koskevassa oikeustapauksessa. Mahdollisesti autoilija voi saada liikenteen vaarantamisesta tuomion, jos on muutenkin sellaista aiheuttanut, mutta ainakaan se ei ratikan kuljettajan velvoitteita poista. Melko varmasti Helsingin liikennesuunnittelijat ovat noita merkkejä laittaessaan ajatelleet, että "raitiovaunulle on annettava esteetön kulku" -pykälä pätisi näihinkin, koska onhan kyseessä risteysajo. Myös kaistamaalauksilla on merkitystä. Mikään noista kohdista ei ole merkitty siten, että autoilija voisi päätellä olevansa kaistanvaihtaja.
Varoitusvalo on silti minusta hyödyllinen, koska se saa useimmat autoilijat kuitenkin antamaan tilaa ratikalle. Juridista turvaa ratikan kuljettajalle se ei anna, mutta ei liene tarpeenkaan. Jos antaisi, olisi valo-ohjaus syytä rakentaa niin, että yhteentörmäystä ei synny tai vaihtaa valot oikeiksi raitiovaunuvaloiksi. Autoilijan pitäisi siis syyllistyä punaisia päin ajamiseen ennen kuin voisi törmätä kaistalle tulevan ratikan kylkeen.
Ei Kaisaniemenkadulla muuten siirrytä ratikan kanssa samalle kaistalle. Siinä ratikalla on ihan sille pyhitetty raitiovaunukaista.
---------- Viesti lisätty kello 17:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:19 ----------
Väistämisvelvollisuus taitaa muuttua, silloin kun suojatie on pyörätien jatke, vaikka olisi maalattukin suojatien tapaan poikittaisilla raidoilla.
Ei muutu. Pyörätien jatke oikeuttaa vain pyöräilijän ylipäätään käyttämään suojatietä. Pyörätien jatke on sitä paitsi oikeuskäytännössä määritelty niin, että jokainen suojatie, jossa vähintään toisella puolella katua on pyörätie, on pyörätien jatke. Jos väistämisvelvollisuus muuttuisi, se koskisi silloin kaikkia suojateitä, joihin pyörällä on ylipäätään laillisesti mahdollista tulla. Siksi ei olisi loogista, jos se muuttaisi väistämissääntöjä.
Mutta pyörätien jatkeesta ei tieliikennelaista puhuta mitään muuta kuin määritellä se. Tieliikenneasetuksessa puhutaan vain sen merkinnästä. Mutta pyörätien jatke eikä mikään muukaan väylätyyppi tai -merkintä muuta pyöräilijää jalankulkijaksi.
Ja se, että suojatie ylipäätään on pyörätien jatke, on sekin seurausta vain oikeuskäytännöstä. Tieliikennelaki ei edes sano, että pyörätien jatke liittyisi mitenkään suojateihin. Mutta kuten yllä sanoin: pyöräilijä on aina pyöräilijä eli ei jalankulkija.