Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Ajattelu kun on niin, että bussia pidetään ratikkaa parempana siksi, että yksi bussi (80 hlö) on halvempi kuin yksi raitiovaunu (140 hlö).

Yksinkertaista on kuitenkin se, ettei tämä vastaa Helsingin bussien ja ratikoiden nykyistä kapasiteettisuhdetta mitenkään. Väliosavaunulla sentään päästään jo aika lähelle ja uudella vaunulla ehkä osutaan tähän.

DF:n periaate on minusta hyvä nyrkkisääntö. Jos kustannusten suhde on 2:1, myös kapasiteetin suhteen tulisi olla 2:1 tai parempi.
 
Linjan tiheyden huomioonottaen 59 matkustajamäärät on minusta aika surkeita. Korjaavat toimenpiteet:
- Yhdistetään 79 ja 59. Vuoroväli on suurinpiirtein sama.
- Korvataan 14 ja 18 ratikalla. Tämä lisää myös jonkin verran 59 matkustajamääriä. Minusta Pajamäen kokoiseen pikkulähiöön on riittävä ratkaisu että joko kävelee Pitäjänmäentiellä tai sitten kulkee tiheällä poikittaislinjalla.

Bussien 14 ja 18 korvaaminen ratikalla on ainakin perusteltua. Mitkä ovat tuon 79 ja 59 yhdistämisen plussat ja miinukset. Periaatteessa pidempi linja tarjoaa potentiaalisesti pidempiä vaihdottomia reittejä. Jos linjat ovat samantyyppisiä muutenkin voisi linjojen yhdistäminen olla perusteltua vaikka ei tulisi varsinaista säästöä. Osaatko arvioida mahdollista säästöä. En näe miten tässä syntyisi henkilöstökustannuksissa suurta eroa?

Pasilan aseman koko hallirakennuksen voisi poistaa ja korvata liukuportailla suoraan poikkisillalta alas. Nykyisten laitureiden tuuli- ja sadekatosta jatketaan sitten jalankulkualueiden katteeksi.

Matkustajien matkustusnopeusmielikuvien kannalta luulisin Pasilan aseman lähellä olevissa valoissa seisoskelun olevan suurempi ongelma kuin se miten laitureilta noustaan ylös ja sitten vaihdetaa. En minäkään pidä asemaa erityisen viihtyisänä ja toivoisin, että laitureiltä pääsisi paremmin seuraavaan liikennevälineeseen, mutta eikö Pasilassa voisi aika helposti tehdä nopeuttamiseksi jotain? Olen huomannut saman kuin vristo, porukka jää 58:sta pois ennen aseman pysäkkiä ja juoksee junaan nopeinta kävelyreittiä.
 
Yksinkertaista on kuitenkin se, ettei tämä vastaa Helsingin bussien ja ratikoiden nykyistä kapasiteettisuhdetta mitenkään. Väliosavaunulla sentään päästään jo aika lähelle ja uudella vaunulla ehkä osutaan tähän.

DF:n periaate on minusta hyvä nyrkkisääntö. Jos kustannusten suhde on 2:1, myös kapasiteetin suhteen tulisi olla 2:1 tai parempi.
Just kattelin näitä Helsingin budjettiin liittyen. HKL:llä on liikelaitoksena pääomalla 9% tuottotavoite. Tuolla saa mistä tahansa investoinnista viimeisen päälle kalliista. HKL sitten tilittää kaupungin kassaan rahaa pääoman tuottona nyt noin 20 miljoonaa vuodessa, jonka HKL laskuttaa HSL:ltä, jolle taas kaupunki maksaa. Tuohon piirileikkiin on varmaan ihan hyviä taloushallinnollisia syitä, eikä siinä sinänsä mitään, mutta tämä sotkee yksikkökustannuslaskentaa.

Ts. jos lähdetään vaikka siitä että 40% kustannuksista ratikkavuoorolle aiheutuu vaunuijen pääomakuluista, niin se on 700 000 eurosta vuodessa noin 300 000. Ei pelkkä kahden-kolmen miljoonan ratikan hankinta 40 vuoden käyttöajalla millään oikeasti maksa noin paljoa vuodessa.

---------- Viesti lisätty kello 15:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:29 ----------

Mitkä ovat tuon 79 ja 59 yhdistämisen plussat ja miinukset. Periaatteessa pidempi linja tarjoaa potentiaalisesti pidempiä vaihdottomia reittejä. Jos linjat ovat samantyyppisiä muutenkin voisi linjojen yhdistäminen olla perusteltua vaikka ei tulisi varsinaista säästöä. Osaatko arvioida mahdollista säästöä. En näe miten tässä syntyisi henkilöstökustannuksissa suurta eroa?
Linja on pidempi, eli säännöllisyys on varmaan vaikempaa, mutta toisaalta vastaavasti kai seisonta-ajat lyhenee. Vuoroväli on kuitenkin melkein sama eli ei tämän pitäisi maksaa mitään. Olennainen parannus tuo olisi Herttoniemen työpaikka-alueen kannalta.
 
Väliosavaunulla sentään päästään jo aika lähelle ja uudella vaunulla ehkä osutaan tähän ... Jos kustannusten suhde on 2:1, myös kapasiteetin suhteen tulisi olla 2:1 tai parempi.

Ts. onko uusi raitiovaunu näillä näkymin liian pieni? Nyt kun tarkastin, niin kehittämissuunnitelmassa sen pituudeksi arvioidaan 27 metriä. Riippuen istumapaikkojen ja seisomapaikkojen suhteesta ja oletetusta tahdosta suureen istumapaikkamäärään, tuskin uuteen vaunuun välipalavaunua merkittävästi enempää ihmisiä mahtuu.

Haiskahtaa taas Helsingiltä. Raitiovaunun kenties merkittävintä etua bussiin nähden ei uusia vaunuja hankittaessa käytetä, vaan tilataan "isoja busseja", jollaisilla on liikennöity tähänkin asti. Tulevaisuudessa voidaan siten edelleen sanoa, ettei kannata laajentaa raitiovaunuverkkoa, kun raitiovaunulla ei ole selkeää etua bussiin nähden ja bussi on taloudellisempi kun tietkin ovat ilmaisia.

Itku/nauru? Vaikea sanoa, mutta kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa toivo hiipua. Kysyn vaan, että jos HKL:ssä ei uskota joukkoliikenteeseen sen vertaa, että uskallettaisiin tilata järkevän kokoisia vaunuja, niin missä sitten?
 
Kysyn vaan, että jos HKL:ssä ei uskota joukkoliikenteeseen sen vertaa, että uskallettaisiin tilata järkevän kokoisia vaunuja, niin missä sitten?

Iso laiva kääntyy tuskastuttavan hitaasti. Optioissa on kuitenkin myös jätetty mahdollisuus tilata 30-metrisiä vaunuja, ja sellaista 30-metristä on luonnosteltukin saman Helsinki-vaunukonseptin pohjalta kuin tuota lyhyempää mallia.
 
Yksinkertaista on kuitenkin se, ettei tämä vastaa Helsingin bussien ja ratikoiden nykyistä kapasiteettisuhdetta mitenkään. Väliosavaunulla sentään päästään jo aika lähelle ja uudella vaunulla ehkä osutaan tähän.
Oikeastihan ratikoiden, bussien ja metrojunien kapasiteetti ei ole muuttunut siitä yhtään miksikään, että HKL jokin vuosi sitten päätti alkaa laskea seisovia matkustajia 3 hlö/m^2 kun siihen asti oli käytetty 4 tai jopa 5 hlö/m^2. Bussien ja vaunujen sisällä olevissa kilvissä taidetaan edelleenkin esittää vanhat arvot jotka ovat mielekkäämpiä myös siksi, että ne ovat viranomaisen hyväksymät sallitut henkilömäärät. Lisäksi taitaa olla niin, että HKL:n monet tilastoarvot on laskettu vanhoilla paikkamäärillä.

Yleensä käytän 4 hlö/m^2 (140 ja 80 ovat 5 hlö/m^2), koska silloin ollaan vertailukelpoisia muuhun maailmaan ja niistä ilmoitettuihin arvoihin. Ymmärrän kyllä sen, että vaunujen kuormitusta ja liikenteen mitoitusta varten on mielekästä käyttää jotain alhaisempaa seisontatiheyttä, jota muualla ei käytetä eikä ilmoiteta. Ja johdonmukaisesti voisi jopa unohtaa osan istumapaikoistakin sillä perusteella, että kokemus osoittaa, ettei niitä syystä tai toisesta aina käytetä. Mutta yleisten ja eri tilanteissa vertailtavien tunnuslukujen laskennassa tulee käyttää yleisiä normeja ja käytäntöjä.

Selvyyden vuoksi todettakkoon vuoden 2007 suunnitteluohjeen antavan Nr-vaunuille 40+15 = 91 matkustajaa ja pitkälle 2-akseliselle matalalattiabussille 42+18 = 60 matkustajaa. Näillä arvoilla ratikan ja bussin suhde on 1,52 ja esittämilläni ”vanhoilla” arvoilla (140 ja 80) 1,75. Ei tämä nyt isosti muuta väittämääni siitä, että ei ole aivan perusteltua sanoa yhden bussin vastaavan yhtä ratikkaa, ja sillä perusteella todeta, että ratikkaliikenne on kallista, kun kokoerolla ei ole mitään arvoa.

Ts. onko uusi raitiovaunu näillä näkymin liian pieni? Nyt kun tarkastin, niin kehittämissuunnitelmassa sen pituudeksi arvioidaan 27 metriä. Riippuen istumapaikkojen ja seisomapaikkojen suhteesta ja oletetusta tahdosta suureen istumapaikkamäärään, tuskin uuteen vaunuun välipalavaunua merkittävästi enempää ihmisiä mahtuu.
Julkisista tiedoista voi selvittää, miten paljon 27-metriseen vaunuun mahtuu. Nyrkkisääntö on, että vaunun kapasiteetti on suhteessa pituuteen, joten 27-metriseen vaunuu mahtuu 1,35 kertaa niin paljon kuin 20-metriseen – kun vaunut on kalustettu samalla periaatteella. Kapeisiin (2,2–2,4 m) vaunuihin mahtuu > 6 hlö/m ja leveisiin (2,65 m) noin 6,5 hlö/m. Siis kun lasketaan seisojia 4 hlö/m^2. (HKL:n suunnitteluohjeen säännöillä ei kukaan ilmoita vaunujen seisojamääriä.)

Niinpä voi ennustaa, että jos Nr-vaunut 20-metrisinä ottavat 120 matkustajaa (seisojat 4 hlö/m^2) niin vertailukelpoinen luku 27-metriselle 2,4 m leveälle vaunulle on noin 170 matkustajaa. 30-metrisestä tulee noin 190 matkustajan vaunu. Eli yksi ratikka vastaa kapasiteetiltaan 2-3 bussia.

Antero
 
Onkohan jossain saatavilla temen Helsingin sisäisten linjojen osalta esittämän tilaston kaltaista aineistoa seutulinjoista, Espoon ja Vantaan sisäisistä linjoista ja lähijunista? Ymmärrän, että HSL:n nyt markkinoimat säästöt koskevat vain Helsinkiä, mutta kiinnostaisi muuten...
 
Onkohan jossain saatavilla temen Helsingin sisäisten linjojen osalta esittämän tilaston kaltaista aineistoa seutulinjoista, Espoon ja Vantaan sisäisistä linjoista ja lähijunista? Ymmärrän, että HSL:n nyt markkinoimat säästöt koskevat vain Helsinkiä, mutta kiinnostaisi muuten...
HSL:n liikennöintisuunnitelman liitteistä löytyy esimerkiksi nousut vuodessa graaffisessa muodossa, kustannukset per linja eriteltynä ihan numerotauluna, jne. http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikennöintisuunnitelma 2010_2011_netti.pdf

Eli itseasiassa kaikki muu paitsi nuo päiväkohtaiset nousumäärät numeroin. :)

Jos tätä nyt joku HSL:ltä lukee, niin kun nämä tiedot tuntuu ihmisiä kiinnostavan, niin olisiko se nyt ihan mahdoton ajatus saada ihan taulukko muodossa noita tietoja vaikka HSL:n sivustolle? Esim. Excel käy mainiosti. Kun ei nämä mitenkään salaisia ole.

---------- Viesti lisätty kello 13:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:35 ----------

Niin ja kuormitukset linjaosittain olisi hieno, mutta ei sitä nyt voi kaikkea saada.

Tässä on esimerkiksi sellainen käytännön juttu että saa huomattavasti paljon vähemmän rutinaa jos potentiaaliset rutisijat näkee suoraan luvuista miksi esimerkiksi jonkun linjan vuoroväliä pidennetään...

---------- Viesti lisätty kello 13:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:37 ----------

Niin ja ne VR:n luvut on valtion salaisuuksia. :)

Ostosoppareista Raideryhmän sivuilta löytyy jotain tietoa, http://www.raideryhma.fi/
 
Tilastodatan julkaisussa tulee ehdottomasti käyttää CSV- ja SQLite-muotoja. CSV on käyttökelpoinen kevyessä laskennassa esim. Excelissä, SQLite-kanta tarjoaa raskaalle laskennalle hyvin tunnetun ja nopean alustan.
 
Just kattelin näitä Helsingin budjettiin liittyen. HKL:llä on liikelaitoksena pääomalla 9% tuottotavoite. Tuolla saa mistä tahansa investoinnista viimeisen päälle kalliista.

9 % on kieltämättä posketon tuottovaatimus. Se ei ole pelkkä tavoite, koska liikennöintisopimusten perusteella HKL voi siirtää tämän kustannuksen suoraan HSL:lle. Tätä kautta Helsinki saa näppärästi vähän lisärahaa irti muista HSL:n jäsenkunnista ja lisäksi vielä mahdollisuuden valittaa HSL:n suurista kustannuksista, joita itse aktiivisesti aiheuttaa.

Tuottovaatimus tosiaan myös nostaa liikennöinnin kustannuksia huomattavasti ja keinotekoisesti. Eniten tietysti sellaisen liikenteen, joka sitoo paljon pääomaa eli raideliikenteen. Tämä vielä korostuu, kun bussiliikennettä operoivat yksityiset yhtiöt selvästi pienemmillä tuotto-odotuksilla (tai käytännössä tappiolla).

Tavoite 9 % tuottovaatimuksella saattaa olla investointien hillintä. Tulee kuitenkin mieleen, että se on saattanut myös jäädä elämään jostain historian hämäristä. Tulee mieleen, että kaluston voisi todennäköisesti liisata markkinoilta HSL:n kannalta edullisemmin.

---------- Viesti lisätty kello 10:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:35 ----------

Ts. onko uusi raitiovaunu näillä näkymin liian pieni? Nyt kun tarkastin, niin kehittämissuunnitelmassa sen pituudeksi arvioidaan 27 metriä.

Todennäköisesti niveliä ja telejä lisäämättä voitaisiin tehdä useimmilla vaunukonsepteilla noin 30 metrin vaunu, jos rataverkon hankalimmat paikat korjattaisiin. Osa näistä onkin jo korjattu. Toisaalta varikoihin pitäisi panna aika paljon rahaa, jotta yli 27 metrin vaunuja mahdutaisiin huoltamaan, korjaamaan ja säilyttämään. Tätä ei ilmeisesti ole pidetty kannattavana.

Yli 30 metrin vaunu vaatisikin jo sitten isot muutokset infraan kaduilla ja linjaston uusimisen. Käytännössä nykyisiä rataosia ja linjoja lopetettaisiin, koska niillä ei kulje riittäviä matkustajamääriä. Osa näistä pitäisi oikeastaan lopettaa jo nyt, jos halutaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta.
 
Osa näistä pitäisi oikeastaan lopettaa jo nyt, jos halutaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta.
Eikös kalleimmat kilometrit ajetakin niemen eteläosissa? Ainakin keskinopeudet verkon sillä osalla ovat matalimmasta päästä.
 
Selvyyden vuoksi todettakkoon vuoden 2007 suunnitteluohjeen antavan Nr-vaunuille 40+15 = 91 matkustajaa ja pitkälle 2-akseliselle matalalattiabussille 42+18 = 60 matkustajaa. Näillä arvoilla ratikan ja bussin suhde on 1,52 ja esittämilläni ”vanhoilla” arvoilla (140 ja 80) 1,75.

Jospa luovuttaisiin monimutkaisesta laskennasta ja laskettaisiin tosiaan ihan vaunun pinta-alaa. Annetaan vielä ratikoille vähän tasoitusta ja unohdetaan niiden olevan 25 senttiä busseja kapeampia.

Silloin telibussi on 15 metriä ja Nr on 20 metriä. Telibussihan on bussiliikenteen kustannusoptimi ja valtamuoto. Suhde on 1,33. Edelleen väliosavaunu on 26,5 metriä ja uusi vaunu noin 27 metriä. Silloin päästään esittämääsi kapasiteettisuhteeseen, kun annetaan leveydessä 20-25 senttiä tasoitusta. Tavoitehan meillä on kapasiteettisuhde 2.

Seisojien määrä neliöllä on tosiaan luku. Penkkimäärää säätämällä ratikoihin ja busseihin saadaan samaan pinta-alaan käytännössä sama kapasiteetti. Molemmissa on matalalattiaisina pyöräkoteloita, mutta penkkejä yleensä riittää niiden peitoksi. Ratikassa seisominen on bussissa seisomista mukavampaa. Tästä saadaan jonkin verran hyötyä, koska voidaan lisätä seisomapaikkojen osuutta. Edellytyksenä tosin on, että riittävän moni matkustaja ei vietä vaunussa pitkää aikaa eli joudu seisomaan pitkään. Pitkillä matkoilla halutaan istua myös ratikassa.

Jos mennään neliöhin, on hyvä ymmärtää ero teknisen kapasiteetin ja mukavan matkustamisen välillä. 5 neliöllä ei ole mukavaa. Jo 4 neliöllä on nykyisin oikeasti täysi vaunu. Saksassa tämä huomioidaan laskemalla vaunujen kapasiteetiksi 4 neliölle ja sitten mitoittamalla tarjonta 20% yli kysynnän ruuhkatunnissa. Meillä on päätetty sen sijaan laskea hieman vähemmän seisojia neliölle. Lopputulos on suunnilleen sama. Tarjontaa ei varsinkaan uudella linjalla voi mitoittaa laskennallisen maksimikapasiteetin mukaan. Esimerkiksi Jokerilla ei ole nyt mitään hätää kapasiteetin kanssa, jos lasketaan 4 neliölle. Matkustajamäärä voi huipputunnissa lisääntyä vielä melkein 50 %. Tältä pohjalta Raide-Jokerilla ei tosiaan olekaan mikään kiire eikä edes isompia busseja tarvita.
 
9 % on kieltämättä posketon tuottovaatimus. Se ei ole pelkkä tavoite, koska liikennöintisopimusten perusteella HKL voi siirtää tämän kustannuksen suoraan HSL:lle. Tätä kautta Helsinki saa näppärästi vähän lisärahaa irti muista HSL:n jäsenkunnista ja lisäksi vielä mahdollisuuden valittaa HSL:n suurista kustannuksista, joita itse aktiivisesti aiheuttaa.
Niin kauan kuin liikenne on Helsingin sisäistä tuo on kuitenkin kai lähinnä rahojen siirtämistä taskusta toiseen.

Tuottovaatimus tosiaan myös nostaa liikennöinnin kustannuksia huomattavasti ja keinotekoisesti. Eniten tietysti sellaisen liikenteen, joka sitoo paljon pääomaa eli raideliikenteen. Tämä vielä korostuu, kun bussiliikennettä operoivat yksityiset yhtiöt selvästi pienemmillä tuotto-odotuksilla (tai käytännössä tappiolla).

Tavoite 9 % tuottovaatimuksella saattaa olla investointien hillintä. Tulee kuitenkin mieleen, että se on saattanut myös jäädä elämään jostain historian hämäristä. Tulee mieleen, että kaluston voisi todennäköisesti liisata markkinoilta HSL:n kannalta edullisemmin.
Se 9% tulee varmaan siitä että muillakin liikelaitoksilla on tuollainen tuottoprosentti, koskee muuten sitten esimerkiksi kakkosjokeriakin kai kun se on nyt HKL:n investointi. Siis se tunneli.

Junakalusto Oy voi ostaa niitä uusia ratikoita hintaan 2,5 miljoonaa euroa. 3% korolla mitä ne lainastaan maksanee ja 40v poistolla tuosta tulee vuosikustannukseksi 108 000 euroa per vaunu. 9% korolla vastaava luku 232 000 euroa. Eli tuollahan saa yli 50% säästöt. :)
 
Takaisin
Ylös