Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Koska tarkoituksena on kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen eikä vain esimerkiksi 10 metrin näennäismatkoja, voitaisiin myös panna linjat järjestykseen sen mukaan, mitä maksaa kuljettaa yksi matkustaja kilometrin verran. Taidat tietää mistä karsinta silloin alkaisi :)

Tiedä, kuinka tosissasi heitit, mutta oleellista on kuljettaa matkoja, ei kilometrejä. Matkat kertovat palvelun suosiosta, kilometrit lähinnä kaupunkirakenteen tehottomuudesta. Eli yksi työmatka on aina yksi työmatka, mutta sen keskimääräisen pituuden soisi olevan mahdollisimman lyhyt.

edit: Myöhässä, Teme ehti ensin. Tosiaan melko älytöntä rakentaa Sipoon pelloille lähiö ja todeta sen jälkeen, että metro on halpa joukkoliikennemuoto, koska se on kilometrikustannuksiltaan edullinen.
 
Viimeksi muokattu:
Päästäisiinkö näillä alkuun?
Erinomainen lista, mutta eiväthän nuo asiat ole ongelmia vaan se, että ei haluta sujuvaa raitioliikennettä. Kun halutaan, lainsäädännön korjaaminen on tekninen läpihuutojuttu. Menikö meillä 3 päivää siihen, että annettiin 500 miljoonaa (vai paljonko se nyt oli) Kreikalle, kun haluttiin näin tehdä. Samansuuruista summaa erääseen joukkoliikennehankkeeseen on pyöritelty vuosikymmenet.

Raitiovaunujen etuajo-oikeutta myös tulkitaan nykyisin kapeasti eli vaunujen pitää väistää sääntöjä rikkovia autoja (pysähtyä), jos se on mitenkään mahdollista.
Kuka tämän tulkinnan tekee? Eikö tämä ole saman tyylin asia kuin että tappaminen on kielletty, mutta jos tappaja on iso ja pelottava kaveri, niin ei sitten otetakaan sitä kiinni vaan annetaan sen tappaa lisää?

Rohkenen epäillä, että kiilaaminen ratikan eteen tai pysäköinti niin, ettei ratikka pääse ohi, loppuvat oitis kun molemmista seuraa aina rutistunutta peltiä. Olen itse ollut todistamassa tapausta, jossa hemmo pysäköi autonsa junan kuormaulottuman sisälle, kun juna oli 50 metrin päässä. Kun juna tuli, Taunuksen keula siirtyi 50 cm keskiviivasta sivulle päin. Paikalle tulleen poliisin kysymys oli, onko junakaluston omistajalla vaatimuksia aiheutuneesta vahingosta osoitettavaksi auton omistajalle. Ennen kuin rikospaikkatutkinta valmistui, autoilija tuli paikalle ja sai kutsun tulla kuittaamaan rangaistusvaatimus poliisilaitokselle.

Juna ei tehnyt tätä tahallaan, mutta en tiedä, kuuluuko lakiimme kysymys siitä, että käyttääkö joku hänelle kuuluvaa oikeutta tahallaan vai ihan vahingossa. Ja onko yksilöllä velvollisuus suojella rikollista (=lain vastaista) toimintaa ja toimijaa. Olen kuullut, että ihmisiä on kuollut, kun pelastusajoneuvot eivät ole päässeet kulkemaan laittomasti pysäköityjen ajoneuvojen vuoksi. Minusta jonkun henki on arvokkaampi kuin auton pelti. Ja siitä seuraa, että pelti rutistukoon ihan tahallaan. Vai onko syyte kuolemantuottamuksesta ehkä kivampi juttu pysäköintirikosseuraamuksena?

Vai onko autoilu ja autot tässäkin asiassa niin pyhiä, että kuolemaa ei sälytetäkään mitenkään autoilijan kontolle. Eli pelastustoimen estäminen ei ole rikollista. Ainoa seuraamus on pysäköintivirhemaksu – jos tontin omistaja niin vaatii.

Antero
 
Otsikon aihe lupaava, mutta asiassa ei ole päästy puusta pitkään.

Bussiliikenteen jotkut poikittaislinjat ovat mielestäni sellaisia, joissa supistuksia voisi ajatella. Esimerkiksi h57 kulkee aika tyhjänä, samoin h52. Kaikilla on omat ruuhkaiset vuoronsa, mutta tämä noin yleensä.
h58:n voisi niinikään lyhentää Meilahden ja Herttoniemen välille ja harventaa hiukan. h59 kulkee ainakin päivisin lähes tyhjänä.

h56 perustettiin vaikka talouden alamäki oli näkyvissä. Ei kovin kaukonäköistä toimintaa - ainakaan talousmielessä.

Arvaan että näihinkin ehdotuksiin tulee parku: ei saa koskea, ei saa supistaa. Ehdottakaa jotakin tilalle - siis oikeita supistuksia. Ei sitä että rakennetaan jotakin lisää ja toivotaan, toivotaan säästöjä sitä kautta.
 
Otsikon aihe lupaava, mutta asiassa ei ole päästy puusta pitkään.

Bussiliikenteen jotkut poikittaislinjat ovat mielestäni sellaisia, joissa supistuksia voisi ajatella. Esimerkiksi h57 kulkee aika tyhjänä, samoin h52. Kaikilla on omat ruuhkaiset vuoronsa, mutta tämä noin yleensä.
h58:n voisi niinikään lyhentää Meilahden ja Herttoniemen välille ja harventaa hiukan. h59 kulkee ainakin päivisin lähes tyhjänä.

h56 perustettiin vaikka talouden alamäki oli näkyvissä. Ei kovin kaukonäköistä toimintaa - ainakaan talousmielessä.

Arvaan että näihinkin ehdotuksiin tulee parku: ei saa koskea, ei saa supistaa. Ehdottakaa jotakin tilalle - siis oikeita supistuksia. Ei sitä että rakennetaan jotakin lisää ja toivotaan, toivotaan säästöjä sitä kautta.
Syyt kustannusten kasvuun on rakenteellisia ja samoin ratkaisut, vaikka niiden totetauttaminen parhaimmallakin tahdolla toki kestää, eli siinä mielessä niistä keskustelu on aivan perusteltua. Mutta hain kyllä ylläolevan tapaista. Nousumäärät noille mainitsimillesi ja muilla vitossarjan poikittaislinjoille alla:
51 3868
52 3764
52A 987
53 520
54 5803
55A 4442
56 1703
57 2413
58/B 9995
59 2695

58 on itseasiassa 65A:n jälkeen Helsingin kuormitetuin bussilinja, mutta kieltämättä 57 ja 59 on aika pienellä kuormalla varsinkin suhteessa verrattaen tiheään vuoroväliin.
 
Miten olisi ex-HKL-YTV raja-alueiden linjastojen muutokset? Joukkoliikennekatuja muutama sata metriä niin esimerkiksi koko Jakomäen keskeiset kerrostalualueet saisi 741:n piiriin kokopäiväisesti ja 77 voitaisiin yhdistää siihen siten myös päivällä. Ruuhkan ulkopuolella tilaa riittää 741:n nykyisilläkin kuormilla ja vuorovälillä. Ruuhkassa voisi olla järkevää siirtää 740 741:n reitille ruuhkavuoroiksi. (Tarkemmat voisivat pitää linjaa sitten 741B:nä.) 77:llä on aika paljon vuoroja joista tuskin kaikki ovat kovin täysiä. Muissa suunnissa asuvat voisivat tietää paikallisesta tarjonnastaan enemmän kuin minä, joten jätän muut raja-alueet lukijalle mietittäväksi.

Lisäksi Lahdentien varrelle pitäisi saada vähän lisää pysäkeitä. Näin nykyisin kaupunkiin asti menevät linjat voitaisiin muuttaa hiljaiseen aikaan poikittais- ja keräilylinjoiksi, ruuhka-aikaan tietenkin myös suoraan kaupunkiin. Moottoritien suunnan matkustajat voisivat näin nauttia paremmasta vuorotarjonnasta ja liikenteen tilaaja paremmasta käyttöasteesta.
 
Tiedä, kuinka tosissasi heitit, mutta oleellista on kuljettaa matkoja, ei kilometrejä. Matkat kertovat palvelun suosiosta, kilometrit lähinnä kaupunkirakenteen tehottomuudesta. Eli yksi työmatka on aina yksi työmatka, mutta sen keskimääräisen pituuden soisi olevan mahdollisimman lyhyt.

Tarkoittanet kokonaisia matkoja, joita ei oikeastaan nyt lasketa. DF339:n tarjoama mittatikku tarkoittaisi nousuja eli kannattaisi lisätä liityntää, jotta saataisiin niitä lisää. Viestini kuitenkin on, ettei linjoja voi arvottaa millään yksittäisellä mittarilla. Joukkoliikenteen tavoitteet ja rahoituksen oikeutus eivät perustu pelkästään maksimaaliseen tehokkuuteen varsinkaan mistään kapeasta katsannosta. Joukkoliikenteestä pääkaupunkiseudulla saadaan kyllä tarvittaessa voitollistakin, jos luovutaan kaikkien alueiden palvelemisesta ja keskitytään parhaisiin reitteihin. Maksimaalinen matkustajamäärä ei tuota maksimaalista voittoa.

---------- Viesti lisätty kello 14:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:52 ----------

Erinomainen lista, mutta eiväthän nuo asiat ole ongelmia vaan se, että ei haluta sujuvaa raitioliikennettä. Kun halutaan, lainsäädännön korjaaminen on tekninen läpihuutojuttu.

Lainsäädännön muuttaminen on läpihuutojuttu korkeintaan tekijänoikeusteollisuuden etuja tai kuviteltuja lasten etuja ajettaessa. Raitioliikenne ei kuulu valtakunnantason populismipolitiikkaan, joten sen lainsäädännön muuttaminen pitää tehdä normaalissa järjestyksessä. Hyvä niin, koska silloin voidaan tehdä harkittuja ja hyvin perusteltuja muutoksia. Prosessin alkuun saaminen vaatii kyllä tätä tahtoa. Tietääkseni raitioteitä koskevan liikennelainsäädännön uudistus on ministeriötasolla ollut jo pitkään joskus tehtävien töiden listalla, mutta ei ole toistaiseksi ollut tarpeeksi kiireellinen hanke edetäkseen toteutukseen.

Kuka tämän tulkinnan tekee?

Oikeudessahan meilläpäin maailmaa on lakeja ja asetuksia tapana tulkita. En tiedä onko käyty käräoikeutta pidemmällä, mutta aiempien oikeudenkäyntien tulosten perusteella kuljettajat koulutetaan nykyään hyvin varovaisiksi. Näkeehän tuon liikenteessäkin vaikkapa raitiovaunu- ja autokaistojen yhtymiskohdissa tai taksien usein käyttämissä valo-ohjaamattomissa risteyksissä, joissa kulkee myös raitiotie.
 
Otsikon aihe lupaava, mutta asiassa ei ole päästy puusta pitkään.

Bussiliikenteen jotkut poikittaislinjat ovat mielestäni sellaisia, joissa supistuksia voisi ajatella. Esimerkiksi h57 kulkee aika tyhjänä, samoin h52. Kaikilla on omat ruuhkaiset vuoronsa, mutta tämä noin yleensä.
h58:n voisi niinikään lyhentää Meilahden ja Herttoniemen välille ja harventaa hiukan. h59 kulkee ainakin päivisin lähes tyhjänä.

h56 perustettiin vaikka talouden alamäki oli näkyvissä. Ei kovin kaukonäköistä toimintaa - ainakaan talousmielessä.

Arvaan että näihinkin ehdotuksiin tulee parku: ei saa koskea, ei saa supistaa. Ehdottakaa jotakin tilalle - siis oikeita supistuksia. Ei sitä että rakennetaan jotakin lisää ja toivotaan, toivotaan säästöjä sitä kautta.

Poikittaisliikenteessä pitäisi supistusten sijaan miettiä, miten niistä saisi houkuttelevampia. Poikittaisliikenteessä joukkoliikenteen osuus on nykyään muutenkin liian pieni.

Helsingin sisäisistä poikittaislinjoista 52 vaikuttaa reitiltään turhan mutkittelevalta. Voisiko sen reittiä oikoa jossain kohtaa?

53:n suhteellisen vähäiset matkustajamäärät osoittavat ratikoiden suosion Töölön ja Meilahden alueella. 53:sta kuitenkin tarvitaan nykyisin esimerkiksi Toisen linjan tilanteen takia, joten ehkä 53:n reittiä kannattaisi muuttaa Munkkiniemen päässä. Yksi vaihtoehto olisi reitin jatkaminen Ritokallioon asti, kuten tässä foorumissa on jo aiemmin ehdotettu tai sitten sen yhdistäminen johonkin muuhun linjaan. Yksi vaihtoehto voisi myös olla sen reitin jatkaminen Lehtisaaren eteläosaan. Olisiko tämä mahdollista? Näin Kaskisaari tulisi paremmin joukkoliikenteen piiriin. Lehtisaaressa kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uutta kerrostalorakentamista sisältävän pohjoisosien asemakaavan jo 11.2.2009. Kun tuota aluetta aletaan rakentamaan, potentiaalisten matkustajien määrä kasvaa. Ruuhka-aikana, jolloin 53 ei kulje, tarvittaessa voisi vaikka 539:n jatkaa tuonne.

53:n pieneen matkustajamäärään vaikuttaa tietenkin se, että se kulkee ainoastaan ruuhka-ajan ulkopuolella, mikä tekee siitä poikkeuksellisen linjan.

56 paransi merkittävästi Kumpulan kampuksen saavutettavuutta. Hermannista on Talossa tällainen ketju: http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=21&t=796. Tuossa ketjussa on muutama laittamani kuva Hermannin rantatien varren uusista taloista. Eiköhän tuolla linjalla ole ihan hyvä tulevaisuus vaikkapa Kalasataman vuoksi.

Olen jo ehdottanutkin 59:n ja 22:n yhdistämistä. Jos 59:llä ei ole paljoa matkustajia Pajamäen ja Pasilan välillä, niin ehkä tuo muutos toisi linjalle lisää eloa. Linja siis kulkisi Herttoniemestä Maunulaan. Maunulasta pääsisi tällöin suoraan sekä Itäkeskukseen että Herttoniemeen. Pajamäen yhteydet kärsisivät hieman.

Toivottavasti Kalasataman alueen rakentamisen yhteydessä parannetaan vaihtomahdollisuutta Itäväylällä kulkevien bussien ja metron välillä Kalasatamassa.
 
Oikeudessahan meilläpäin maailmaa on lakeja ja asetuksia tapana tulkita. En tiedä onko käyty käräoikeutta pidemmällä, mutta aiempien oikeudenkäyntien tulosten perusteella kuljettajat koulutetaan nykyään hyvin varovaisiksi. Näkeehän tuon liikenteessäkin vaikkapa raitiovaunu- ja autokaistojen yhtymiskohdissa tai taksien usein käyttämissä valo-ohjaamattomissa risteyksissä, joissa kulkee myös raitiotie.

Lisäksi on myös eroa kuljettajissa. Esim pari viikkoa sitten matkustin variotramilla seiskan linjalla Kalliosta Pasilaan ja meno oli haipakkaa kuin junassa konsanaan. Toisen kerran viime viikolla matkustin kympillä tavallisella nivelvaunulla Töölöstä Pikku-Huopalahteen ja se mateli kuin etana vaikka liikennettäkään ei ollut kuin nimeksi. Varsinkin alamäissä suorastaan seisoi jarrun päällä.

Onko näin että kun on työvoimasta pula ja kuljettajiksi joudutaan kesäksi ottamaan opiskelijoitakin, niin tuoreet kuskit joutuvat ajamaan vuoroliikenteen vaunuja liian vähällä harjoittelulla?

t. Rainer
 
Koska tarkoituksena on kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen eikä vain esimerkiksi 10 metrin näennäismatkoja, voitaisiin myös panna linjat järjestykseen sen mukaan, mitä maksaa kuljettaa yksi matkustaja kilometrin verran. Taidat tietää mistä karsinta silloin alkaisi :)

Koska tarkoituksena on kuljettaa joukkoja, mun mallini on parempi. :)

Kalleimmat matkustajakohtaiset kulut kun ovat oletettavasti niillä linjoilla, joilla matkustajia on vähiten. Tällöin lakkautukset tai vuorovälin pidennykset koskettavat vuorokausitasolla satoja, ehkä vain kymmeniä matkustajia. Sun mallissa lakkautukset tai vuorovälin pidennykset heikentäisivät tuhansien, jopa kymmenientuhansien matkustajien palveluita joka päivä...
 
Miten olisi ex-HKL-YTV raja-alueiden linjastojen muutokset? Joukkoliikennekatuja muutama sata metriä niin esimerkiksi koko Jakomäen keskeiset kerrostalualueet saisi 741:n piiriin kokopäiväisesti ja 77 voitaisiin yhdistää siihen siten myös päivällä. Ruuhkan ulkopuolella tilaa riittää 741:n nykyisilläkin kuormilla ja vuorovälillä. Ruuhkassa voisi olla järkevää siirtää 740 741:n reitille ruuhkavuoroiksi. (Tarkemmat voisivat pitää linjaa sitten 741B:nä.) 77:llä on aika paljon vuoroja joista tuskin kaikki ovat kovin täysiä. Muissa suunnissa asuvat voisivat tietää paikallisesta tarjonnastaan enemmän kuin minä, joten jätän muut raja-alueet lukijalle mietittäväksi.
Juuri näin, tosin minusta voisi tehdä niinkin että jokin suht tiheä seutulinja ajaisi Vanhaa Porvoontietä Heikinlaakson läpi ja sieltä Jakomäen kautta moottoritielle. Ylipäänsä koko Koillis-Helsingin linjasto pitäisi pistää uusiksi. Näitä on täällä potkittu jo ennenkin, mutta kertauksen vuoksi:
- Pitäisi olla liityntälinja metroon Jakomäen suunnasta
- Laajahkoja asuttuja alueita palvellaan todella huonosti (Ala-Tikkurila, Heikinlaakson pohjoisosat) ja toisaalta jossain Tattarisuon teollisuusalueen kupeessa on liikaakin tarjontaa, samoin Kirkonkyläntiellä Malmilla verrattuna esimerkiksi samansuuntaiseen Kotikonnuntiehen.
- 75 pitäisi ajaa moottoritietä jo Jakomäestä
- 75A on ehkä turhin bussilinja Helsingissä
- 74:ssa on jotenkin onnistuttu yhdistämään mutkikas suora yhteys linjaan joka ei tarjoa edes kunnolista junaliityntää
- 76A/B viettää noin puolet kiertoajastaan päätepysäkillä ja lisäksi sen puoliskot on täysin epätasapainossa. En valita kun kulkee kotiani lähimmältä pysäkiltä, mutta olo on kyllä kun taksilla kulkisi.
- 512 on jotenkin hassu, se on käytännössä puolityhjä Maunulaan saakka. Toisaalta taas Mannerheimintielle ei mene Malmilta mitään linjaa.
- 73:lla pääsee Biltemaan joka on tietenkin näppärää jos on menossa ostamaa hajonneeseen autoon varaosia, mutta mieluummin sitä jatkaisi Tikkurilaan.

Ja niin edelleen.

---------- Viesti lisätty kello 17:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:14 ----------

Yksi syy mikseivät matkustajat löydä niihin poikittaislinjoihin on se että ne ovat aika sekavia. Se Jokerimalli voisi toimia etelämpänäkin, korvattaisiin esimerkiksi 57, 59 ja osittain 69 jatkamalla 58 Pitäjänmäkeen. Kutsutaan sitä vaikka Pokeriksi.

Toinen toteustapa tuolle olisi korvata 58:n ruuhkaisin osuus Pasila-Meilahti ratikalla, vaatisi tokisi vähän lisää kiskoja. Esimerkiksi jatketaan ysi poikittaislinjana jonnekin Meilahteen tai Munkkiniemeen saakka, ja sen jälkeen yhdistetään 59 ja 58 jatkamalla 59:n reittiä Herttoniemestä Itäkeskukseen. Ja jos se poikittaisratikka tulisi Arabiasta niin 506:n ja 57:n voisi samalla tavalla yhdistää, eli Tapiolasta Munkkivuoreen ja niin edelleen.
 
- Pitäisi olla liityntälinja metroon Jakomäen suunnasta
...
- 75A on ehkä turhin bussilinja Helsingissä

Otetaan yhtälöön mukaan 94. Käydään Vantaan puolella, ajetaan Jakomäkeen ja jatketaan 75A:n reittiä. Eikös 75A jatku joskus edelleen Tikkurilaan? Olisi jo ennen sitä parin kilometrin verran yhteen kurotulla linjalla liityntäyhteys Kontulaan ja edelleen Itäkeskukseen asti paitsi Jakomäestä, myös kauempaa. Liikennettä välillä on muuten sen verran hyvin mitoitetusti, että pitkä linja voisi jopa pysyä aikataulussa. 94 ja 75A muuten molemmat ajavat likimain 20min välein, joten hintalappu ei nykytilanteesta paljoa muutu -- matkustajamäärät kylläkin: Tikkurila-Itäkeskus!

Tarvinnee kuitenkin joukkoliikennekadun pätkän tai kaksi jonnekkin päin Jakomäkeä jotta nykypalvelu ei pahasti katoaisi. Samoja katuja käyttäisi myös aiemmin erittelemäni 741. Nykyään Kontulassa Helsingin ja Vantaan rajalla oleva tien kavennus voisi vaatia myös remonttia bussia varten.
 
Otetaan yhtälöön mukaan 94. Käydään Vantaan puolella, ajetaan Jakomäkeen ja jatketaan 75A:n reittiä. Eikös 75A jatku joskus edelleen Tikkurilaan? Olisi jo ennen sitä parin kilometrin verran yhteen kurotulla linjalla liityntäyhteys Kontulaan ja edelleen Itäkeskukseen asti paitsi Jakomäestä, myös kauempaa. Liikennettä välillä on muuten sen verran hyvin mitoitetusti, että pitkä linja voisi jopa pysyä aikataulussa. 94 ja 75A muuten molemmat ajavat likimain 20min välein, joten hintalappu ei nykytilanteesta paljoa muutu -- matkustajamäärät kylläkin: Tikkurila-Itäkeskus!

Tarvinnee kuitenkin joukkoliikennekadun pätkän tai kaksi jonnekkin päin Jakomäkeä jotta nykypalvelu ei pahasti katoaisi. Samoja katuja käyttäisi myös aiemmin erittelemäni 741. Nykyään Kontulassa Helsingin ja Vantaan rajalla oleva tien kavennus voisi vaatia myös remonttia bussia varten.
No mikä ettei, olisiko tuo sitten vaikka 594. En nyt ole ihan vakuuttunut joukkoliikennekadun tarpeesta, mutta yksi paikka olisi Jakomäen pohjoisosasta Heikinlaakson Lahdentien yli kävelytien paikalle, on itseasiassa kaavassa nimelllä Pahkatie.

Piirtelin aikani kuluksi tuon ja muita alueen linjoja kartalle malliin näin tämän minusta pitäisi mennä: http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UT...4634,25.061874&spn=0.078866,0.308647&t=h&z=12
 
Juuri näin, tosin minusta voisi tehdä niinkin että jokin suht tiheä seutulinja ajaisi Vanhaa Porvoontietä Heikinlaakson läpi ja sieltä Jakomäen kautta moottoritielle. Ylipäänsä koko Koillis-Helsingin linjasto pitäisi pistää uusiksi. Näitä on täällä potkittu jo ennenkin, mutta kertauksen vuoksi:
- Pitäisi olla liityntälinja metroon Jakomäen suunnasta
- Laajahkoja asuttuja alueita palvellaan todella huonosti (Ala-Tikkurila, Heikinlaakson pohjoisosat) ja toisaalta jossain Tattarisuon teollisuusalueen kupeessa on liikaakin tarjontaa, samoin Kirkonkyläntiellä Malmilla verrattuna esimerkiksi samansuuntaiseen Kotikonnuntiehen.
Alppikylään rakennetaan kerrostaloja pientalojen lisäksi:
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/IrhXcU5pZAsyWFGqWx0nMg?feat=directlink
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/5r4IL911gtk30-q2IPrx7g?feat=directlink
Tuo alue muuttaa jonkin verran tilannetta.

75A:stahan voisi saada sen liityntälinjan Jakomäestä metroon. Eikös jotakin tieyhteyttä ole tarkoitus saada Jakomäen ja Kontulan välille?

- 74:ssa on jotenkin onnistuttu yhdistämään mutkikas suora yhteys linjaan joka ei tarjoa edes kunnolista junaliityntää
Malmin kohdalla järkevää, että on tarjontaa pohjoisempana, ihan sen Ormuspellon takia, jonne tulee pientalojen lisäksi, myös kerrostaloja:
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/YhVQDIUFULZRDGFnflKbJg?feat=directlink
Tuossa jotain pientaloista:http://www.uuttahelsinkia.fi/asiasanat/feed-categories/alppikyla-ormuspelto:

Helsinki etsii pientalorakennuttajia Ormuspeltoon sanoi:
Helsingin kaupunki etsii toteuttajia Ormuspellon, Alppikylän ja Vuosaaren pientalotonteille. Suunnitteilla olevat talot ovat Ormuspellossa ja Alppikylässä pääosin kaupunkipientaloja ja Vuosaaressa rivitaloja ja terassitaloja. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä yli 300 omistusasuntoa ilman Hitas-ehtoja.

Malmin Ormuspeltoon ja Jakomäen lähellä sijaitsevaan Alppikylään rakennetaan lähivuosina uudet asuinalueet. Ormuspellosta ja Alppikylästä varattaville tonteille suunnitellaan pääosin toisiinsa kytkettyjä kaupunkipientaloja, jotka antavat alueille omaleimaisen luonteensa. Kaupunkipientaloissa asutaan vuokratontilla omakotitalomaisesti, tiiviin kaupunkimiljöön keskellä.

Ormuspellossa tarjolla on 23 kaupunkipientalotonttia, joiden rakennusoikeudet vaihtelevat 160 neliöstä 180 neliöön. Alppikylässä on varattavissa kolme kaupunkipientalotonttia, jolle kullekin voidaan rakentaa 20–40 pientaloa. Rakennusten tulee asemakaavan mukaan olla kapearäystäisiä, värillisiä ja enintään kolmikerroksisia kivitaloja. Talousrakennukset voivat olla myös puuta. Asunnoilla on oltava oma ulko-ovi ja pääosin oma piha

Nuo alueet rakentuvat siis parasta aikaa. Pientalojakin aletaan rakentamaan.

Täältä (http://www.hel.fi/wps/portal/Talousjasuunnittelukeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/taske/fi/Aluerakentaminen/Viikki/Viikinm_ki) löytyy mielenkiintoista tekstiä:

Joukkoliikenneverkon muodostavat pääkaupunkiseudun poikittaislinja Jokeri ja keskustaan suuntautuva bussilinja 71, joka kulkee nykyisin Hernepellontietä, mutta siirtyy myöhemmin Harjannetielle. Lahdenväylän kehittämissuunnitelmiin sisältyy bussipysäkkien rakentaminen Viikinmäen länsiosan kohdalle.

Viikinmäkeen on nousemassa myös sen länsipäähän ensimmäiset kerrostalot:
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/yyLM-U42gsw19slmy2snWA?feat=directlink

Mites nämä Pihlajiston eteläpuolelle tulevat toimistotalot sitten:http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/b15db3804a175821b273fa3d8d1d4668/36176_36177_asemakaaav.pdf?MOD=AJPERES? Milloinhan näitä aletaan rakentamaan? Hernepellontielle oltiin rakentamassa kerrostaloa, viimeksi kun siellä kävin. Viikinrantaankin Viikintien pohjoispuolelle pitäisi ilmeisemmin nousta vielä jokunen kerrostalo.

Siis 71 tulee siirtymään Harjannetielle ja sen kuormitus tulee kasvamaan ja näillä näkymin Hernepellontie jää ilman joukkoliikennettä (pitäisikö 71V siirtyä kulkemaan Pihlajiston kautta Hernepellontielle?) Kun kaupunkirakenne täydentyy, niin matkustajamäärät kasvaa. 74:n merkitys voi vielä kasvaa täydentävänä linjana. 74:n reitin siirtäminen Kalasatamaan tuo varmasti myös oman vaikutuksensa tilanteeseen.

---------- Viesti lisätty kello 18:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:26 ----------

Eikös 75A jatku joskus edelleen Tikkurilaan?

77A:ta on suunniteltu jatkettavan Tikkurilaan. Jos 75A:ta jatkaisi jonnekin, niin parempi jatkosuunta voisi löytyä Pakkalasta.
 
Ehkä keskeisin ja varmasti vaikeimmin muutettava säännös: Raitiovaunu väistää Suomessa jalankulkijoita.

Raitiovaunuahan koskee sama laki kuin autoja, soveltuvin osin. Eli jalankulkijoita väistetään suojatiellä, jalkakäytävällä ym. kävelyalueilla. Ongelman ratkaisu: Ei rakenneta suojateitä raitioteiden yli, varsinkaan yli 20km/h nopeusrajoituksella olevilla osuuksilla.

Väistämisvelvollisuudesta erillinen asia on korvausvelvollisuus onnettomuuden sattuessa, joka on aina kulkuneuvon liikennöijällä (sen vakuutusyhtiöllä). Samoin väärään paikkaan autonsa pysättäneet ovat oikeutettuja korvauksiin, mikäli vaunu osuu. Tähän olisi syytä saada muutos, eli rinnastaa raitioliikenne rautatieliikenteeseen.

Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele vastuita, jos vaunu suistuu turvavaihteessa. Saattaa siis mennä kuljettajan piikkiin ilman omaa syytä.

Mielestäni aika kaukaa haettua. Mikä lainopillinen ero on turvavaihteessa ja vanhanaikaisessa vaihteessa suistumisella? Ei nykyisissä vaihteissa suistumisistakaan kuljettajalle mitään seuraamuksia tule, jos ajaa sääntöjen mukaisesti.

Raitiovaunujen etuajo-oikeutta myös tulkitaan nykyisin kapeasti eli vaunujen pitää väistää sääntöjä rikkovia autoja (pysähtyä), jos se on mitenkään mahdollista.

Tämäkin ongelma ratkaistaan parhaiten niin, että rakennetaan mahdollisimman hyvää rataa, eli erotetaan raitiotiet autoteistä mahdollisimman hyvin. Näin minimoidaan vaaratilanteiden määrä ja annetaan molemmille liikennemuodoille rauha.

Ilman muuta Suomeen tarvitaan BOStrabin kaltainen raitiotieasetus, mutta sen puute ei minusta mitenkään estä tai edes suuresti vaikeuta uusien raitioteiden rakentamista. Virkamiehiltä on tähänkin asti löytynyt joustavuutta raitioliikenteen vaatimusten suhteen. Suunnittelijoiden katse vain on jumittunut menneeseen, ja siksi edelleen rakennetaan vanhanaikaista katuraitiotietä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös