Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Viikinmäkeen on nousemassa myös sen länsipäähän ensimmäiset kerrostalot:
http://picasaweb.google.fi/lh/photo/yyLM-U42gsw19slmy2snWA?feat=directlink

Mites nämä Pihlajiston eteläpuolelle tulevat toimistotalot sitten:http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/b15db3804a175821b273fa3d8d1d4668/36176_36177_asemakaaav.pdf?MOD=AJPERES? Milloinhan näitä aletaan rakentamaan? Hernepellontielle oltiin rakentamassa kerrostaloa, viimeksi kun siellä kävin. Viikinrantaankin Viikintien pohjoispuolelle pitäisi ilmeisemmin nousta vielä jokunen kerrostalo.

Siis 71 tulee siirtymään Harjannetielle ja sen kuormitus tulee kasvamaan ja näillä näkymin Hernepellontie jää ilman joukkoliikennettä (pitäisikö 71V siirtyä kulkemaan Pihlajiston kautta Hernepellontielle?) Kun kaupunkirakenne täydentyy, niin matkustajamäärät kasvaa. 74:n merkitys voi vielä kasvaa täydentävänä linjana. 74:n reitin siirtäminen Kalasatamaan tuo varmasti myös oman vaikutuksensa tilanteeseen.

Itse kävin tänään autoineni pyörähtämässä tuolla Viikinmäen uudella alueella. "Ampumaradan risteyssilta" eli Hernepellontien sekä kohta, joka alittaa Lahdenväylän, rakennettiin edellis- ja tänä vuonna uusiksi. Ihmettelen, ettei mittavien rakennustöiden yhteydessä uuden sillan yhteyteen rakennettu linja-autopysäkkejä.

Nyt korjauksen alla on Pihlajamäentien silta. Rampit pohjoiseen Pihlajamäentieltä, jotka varmasti helpottaisivat Pihlajamäentien ruuhkia, eivät tietenkään sisälly tähänkään urakkaan.

Ylipäätään Vanhankaupungin alue on kohtuuttoman ruuhkainen ruuhka-aikaan. Osa 71:n vuoroista olisi miellyttävää johtaa Viikintieltä suoraan Lahdenväylälle ja Kustaa Vaasan tielle Hämeentien sijasta. 71:n suhteen kalustokoon suurentaminenkin alkaisi olla ajankohtaista - ajettiinhan linjaa aikanaan osin nivelautoilla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mielestäni aika kaukaa haettua. Mikä lainopillinen ero on turvavaihteessa ja vanhanaikaisessa vaihteessa suistumisella? Ei nykyisissä vaihteissa suistumisistakaan kuljettajalle mitään seuraamuksia tule, jos ajaa sääntöjen mukaisesti.

Ainakin joskus näyttää niitä seuraamuksia tulevan.

Eräs poliisimies oma-aloitteisesti kertoi minulle tapauksesta, jossa raitiovaunu oli suistunut vaihteessa kiskoilta vaikka ilmeisesti oli noudattanut 10 km/h nopeusrajoitusta. Vaihde oli kuulemma ollut jäässä, eikä sen vuoksi toiminut oikein.

Rangaistus oli ollut suullinen huomautus TLL 23§ perusteella. Eli lievin mahdollinen rangaistus ja perusteena väärä tilannenopeus.

Tilannenopeus voi siis raitiovaunullakin olla väärä vaikka noudattaa säädettyjä rajoituksia.

Muita vaihtoehtoja sanktioille olisivat kuulemma olleet kirjallinen huomautus tai pieni sakko.
 
Olen kyllä tietoinen noista rakennushankkeista. 74:ssa pulma on se että Kotinummentielle saakka se on aika tyhjä ja lisärakentaminen vain pahentaa tätä. Toisaalta siitä Tapanilaan päin 74 on päällekkäinen 76:n kanssa, joka taas on länsipuolella rataa hyvin pienellä kuormalla. Ohjaamalla 74 Tapanilan urheilukeskukseen saadaan puuttuva pätkä Kotinummentietä bussiliikenteen piiriin sekä 76:lle enemmän matkustajia.

71 mahdollisiin kapasiteettiongelmiin liittyen todettakoon vaan että Pihlalisto on reilun kilometrin päässä Koskelan varikosta suorimmalla reitillä Raide-Jokerilta sinne.

---------- Viesti lisätty kello 21:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:00 ----------

Tuli vielä siitä Pihlajistosta mieleen että potentiaalista ratikkareittiä voisi kokeilla bussilla; jatketaan 65A Jokerin reittiä Pihlajistoon ja edellen Latokartanoon. Korvaa linjat 71 ja 68, 71V voi vaikka jäädä nykyiselleen. Vähän mutkaa tuo tekee mutta toisaalta reitti Oulunkylään on ruuhkaton ja vaihtoyhteys junaan hoituu samalla.
 
75A+94 Tammiston kautta Pakkalaan olisi oiva yhteys, mutta Tammiston korostuneet ruuhkat mietityttävät. Itäkeskuksen pään tukkoisuuden vielä jotenkin sietää, mutta noin pitkän linjan pitäisi saada kiertämään kaikki tukkoiset kohdat ennen pitkää. Eli Tammistoon pitäisi järjestää joitain omia katuja, joka ei oikein säästöbudjettiin mahtune. Linjan toinen pää Siltamäessä kuten nykyään lienee hieman kevyestä päästä ajatellen reitillä olevia alueita: Puistola, Jakomäki, Kontula, Itäkeskus. Tikkurila on siis paremmin sopiva vastapaino ennen jatkoa Pakkalaan (Jumbo? Kartanonkoski?).
 
Mitä jos käyttäisi sitä vanhaa kivisiltaa Keravanjoen yli Kirkonkyäntien päässä?
 
75A+94 Tammiston kautta Pakkalaan olisi oiva yhteys, mutta Tammiston korostuneet ruuhkat mietityttävät. Itäkeskuksen pään tukkoisuuden vielä jotenkin sietää, mutta noin pitkän linjan pitäisi saada kiertämään kaikki tukkoiset kohdat ennen pitkää. Eli Tammistoon pitäisi järjestää joitain omia katuja, joka ei oikein säästöbudjettiin mahtune. Linjan toinen pää Siltamäessä kuten nykyään lienee hieman kevyestä päästä ajatellen reitillä olevia alueita: Puistola, Jakomäki, Kontula, Itäkeskus. Tikkurila on siis paremmin sopiva vastapaino ennen jatkoa Pakkalaan (Jumbo? Kartanonkoski?).

Nykyään Tammistosta Kartanonkosken ja jumbon kautta tikkurilaan ja edelleen Kuninkaanmäkeen kulkeva linja 68 on kovin vähällä käytöllä välillä Tammisto-Tikkurila, jumbon ja tikkurilan väliä sukkuloi linjat 60 ja 61, 68:n reitti Tammistosta Tikkurilaan on pitkä ja hidas. Minä katkaisisin linjan 68 välille Kuninkaanmäki-Tikkurila tai sitten yhdistäisin linjat 63 ja 68 jolloin syntyisi uusi linja 68 Kuninkaanmäki-Tikkurila-Ilola. Kartanonkosken kautta siirtäisin kulkemaan linjan 519 jolloin syntyisi vaihtoyhteys junaan Malmin asemalla, samalla linjan 615 hitaat T-vuorot voisi lopettaa kun linjalla 650 pääsee suoraan kaupunkiin ja bussilla 519 Malmin asemalle josta junalla Helsinkiin.
 
En tiedä koskeeko Espoon sisäiset linjat HSL:ää, mutta yksi kummajaislinja Espoossa on jonka linjaa voisi lyhentää toisesta päästä. Nimittäin 19. Se alkaa Kulovalkean uudelta asuinalueelta Tuomarilan aseman vierestä, ajaa Espoon keskukseen, sieltä uudestaan radan toista puolta Tuomarilan ja Suvelan nurkalle, sieltä Suvelan ja Sunan kautta Finnoontielle, Olariin jne. Alkupätkä Kulonvalkea-Espoon keskus voitaisiin ottaa pois koska sama bussi käy toistamiseen lähellä lähtöpistettään radan toisella puolella, ja Kulovalkeasta pääsee myös junalla hyvin Espoon keskukseen.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 8:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:55 ----------

Yksi säästökeino olisi että opiskelija-alennusta ei myönnettäisi kesälomien 1.6 - 15.8 väliseksi ajaksi.

Poliittisesti varmaan vaikea ajaa läpi, mutta silloin kun itse opiskelin oli sääntö että mikään liikenneoperaattori ei myöntänyt mitään opiskelija-alennusta muuille ajoille kuin lukukausiksi.

t. Rainer
 
Yksi säästökeino olisi että opiskelija-alennusta ei myönnettäisi kesälomien 1.6 - 15.8 väliseksi ajaksi.

Se on säästökeino vain, jos kysynnän hintajousto on yli 1:n. Itse epäilen, ettei ole, koska nuoret opiskelijat pystyvät korvaamaan matkustelun helposti polkupyörälläkin erityisesti juuri kesällä. Jotkut toiset taas järjestellevät kimppakyytejä kesätöihin. Tarjonta taas lienee hyvin joustamatonta sekin, koska kesäliikenne on jo aika minimiin vedettyä. Palvelutasosyistä sitä tuskin lienee mahdollista enempää karsia.
 
Se on säästökeino vain, jos kysynnän hintajousto on yli 1:n. Itse epäilen, ettei ole, koska nuoret opiskelijat pystyvät korvaamaan matkustelun helposti polkupyörälläkin erityisesti juuri kesällä. Jotkut toiset taas järjestellevät kimppakyytejä kesätöihin. Tarjonta taas lienee hyvin joustamatonta sekin, koska kesäliikenne on jo aika minimiin vedettyä. Palvelutasosyistä sitä tuskin lienee mahdollista enempää karsia.

Opiskelijat käyttävät halpaa matksutusoikeuttaan myös paljon kun lähtevät iltaisin kaupungille juhlimaan ja silloin polkupyörä tai oma auto ei aina käy päinsä sattuneista syistä.

Mitä vuorotarjontaan tulee niin voihan olla joitakin sellasisia linjoja jotka käyttävät enimmäkseen vain opiskelijat ja joiden vuoroväliä voisi supistaa kesällä tai jättää linja kokonaan ajamatta.

t. Rainer
 
Opiskelijat käyttävät halpaa matksutusoikeuttaan myös paljon kun lähtevät iltaisin kaupungille juhlimaan ja silloin polkupyörä tai oma auto ei aina käy päinsä sattuneista syistä.

Kyllä sekin pyörällä sekä kävellen hyvin onnistuu tiettyyn rajaan asti. Sen ulkopuolella voi sitten matkustaa arvolipuillakin. Ei sitä joka ilta kaupungilla juhlimassa sentään nuoretkaan käy. Varmaa on joka tapauksessa, että opiskelijoiden kesälippujen kysyntä on paljon joustavampaa kuin muiden ihmisten ja paljon joustavampaa kuin opiskelijoiden talvisin. Ei ole siis mitenkään sanottua, että säästöä syntyisi, vaan on hyvin mahdollista, että operaatio aiheuttaisi vain lisää tappioita.

Mitä vuorotarjontaan tulee niin voihan olla joitakin sellasisia linjoja jotka käyttävät enimmäkseen vain opiskelijat ja joiden vuoroväliä voisi supistaa kesällä tai jättää linja kokonaan ajamatta.

Lähinnä tulee mieleen 102. Mutta sekin toimii työmatkustuslinjana keskustasta Otaniemeen päin lukuisille ei-opiskelijoille. Muita enimmäkseen opiskelijoiden käyttämiä linjoja tuskin on.
 
Kyllä sekin pyörällä sekä kävellen hyvin onnistuu tiettyyn rajaan asti. Sen ulkopuolella voi sitten matkustaa arvolipuillakin. Ei sitä joka ilta kaupungilla juhlimassa sentään nuoretkaan käy. Varmaa on joka tapauksessa, että opiskelijoiden kesälippujen kysyntä on paljon joustavampaa kuin muiden ihmisten ja paljon joustavampaa kuin opiskelijoiden talvisin. Ei ole siis mitenkään sanottua, että säästöä syntyisi, vaan on hyvin mahdollista, että operaatio aiheuttaisi vain lisää tappioita.
Osaako kukaan sanoa saako opiskelija myös arvolipuista alennusta? Jos saa niin se alennus ainakin pois vaan kesäksi. Monet opiskelijat asuvat 10-20 km päässä keskustasta joka tapauksessa joten ne matkat eivät ole korvattavissa polkupyörällä.

Lähinnä tulee mieleen 102. Mutta sekin toimii työmatkustuslinjana keskustasta Otaniemeen päin lukuisille ei-opiskelijoille. Muita enimmäkseen opiskelijoiden käyttämiä linjoja tuskin on.

Läheltä Otaniemeä kulkee muitakin länsiväylälinjoja jotka voivat hoitaa tarpeen kesän aikana.
Sitten tulee mieleen jotain "tiedelinjoja" Otaniemestä Viikkiin tai Arabiaan. Noita ei ehkä kananta lopettaa kokonaan mutta vuoroväliä tarkistaa joka tapauksessa. Täytyy muistaa että bussiliikenteessä kesäliikenne maksaa kanssa ja sijaiskuljettajien palkkaaminen.

t. Rainer
 
Osaako kukaan sanoa saako opiskelija myös arvolipuista alennusta? Jos saa niin se alennus ainakin pois vaan kesäksi.

Saavat alennusta.

Monet opiskelijat asuvat 10-20 km päässä keskustasta joka tapauksessa joten ne matkat eivät ole korvattavissa polkupyörällä.

Monet kyllä. Monet eivät. Nyt ei ole kyse siitä, kuinka monta erilaista opiskelijaa maailmaan mahtuu, vaan siitä, että hyvin huomattava osa pystyisi tämän hinnannousun myötä vaihtamaan liikennemuotoa. Ja varmaa on, että se on suurempi osuus kuin mihin opiskelijat talvella pystyvät ja mihin muut ihmiset kesäisin pystyvät. Emme tietenkään saa oikeata vastausta hintajoustolle tässä keskustelussa, mutta on vähintäänkin epäilyksenalaista, tulisiko säästöä ollenkaan.

Läheltä Otaniemeä kulkee muitakin länsiväylälinjoja jotka voivat hoitaa tarpeen kesän aikana.
Sitten tulee mieleen jotain "tiedelinjoja" Otaniemestä Viikkiin tai Arabiaan. Noita ei ehkä kananta lopettaa kokonaan mutta vuoroväliä tarkistaa joka tapauksessa.

Ei sieltä kulje kuin 103, mutta silloin Teekkarikylä jää kokonaan bussitta. Vai onko nyt periaate, että kaikki opiskelijat voi kyllä laittaa kävelemään kilometrin verran lähimmälle bussipysäkille kesäisin? Tiedelinjalla 506 taas matkustaa paljon muitakin kuin opiskelijoita; se on yksi poikittaislinja siinä missä muutkin. Tiedelinjan vuoroväli taas on jo niin harva, ettei sitä enää voi karsia, jos haluaa sillä ylipäätään ketään matkustavan. Muita "tiedelinjoja" ei ole.
 
Opiskelijoiden lippujen alennetut hinnat eivät minusta ole hyväntekeväisyyttä vaan järkevää hinnoittelua jolla saadaan tuote myytyä, samasta syystä yksityisetkin yritykset antavat alennuksia opiskelijoille. Tuloja ei maksimoida myymällä kaikille samalla hinnalla ja kuukausilipun marginaalikustannus HSL:lle on pieni, varsinkin kesällä kuten Elmo perustelee. HSL voisi hinnoitella näin enemmänkin, esimerkiksi työttömille voisi antaa alennuksen ja perheille kannattaisi myydä perhelippu. Toisaalta taas työssäkäyviltä voisi laskuttaa ehkä enemmänkin.
 
Monet kyllä. Monet eivät. Nyt ei ole kyse siitä, kuinka monta erilaista opiskelijaa maailmaan mahtuu, vaan siitä, että hyvin huomattava osa pystyisi tämän hinnannousun myötä vaihtamaan liikennemuotoa. Ja varmaa on, että se on suurempi osuus kuin mihin opiskelijat talvella pystyvät ja mihin muut ihmiset kesäisin pystyvät. Emme tietenkään saa oikeata vastausta hintajoustolle tässä keskustelussa, mutta on vähintäänkin epäilyksenalaista, tulisiko säästöä ollenkaan.
Mun mielestäni opiskelija on samasssa asemassa kuin muut aikuiset kesällä kun he ovat töissä. Miksi muut aikuiset sitten kulkisivat joukkoliikenteellä kesäisin vaikka joutuvat maksamaan matkastaan täyden hinnan? (tai miksi eivät muut aikuiset saa alennusta kesäisin?) Työssäkäyvistä aikuisista hyvin moni omistaa polkupyörän. Mutta silti ei luovuta kokonaan joukkoliikenteen käytöstä. Opiskelijoita on koko pk-seudulla ainakin 40.000 joten kaikki eivät voi asua niin lähellä että pääsisivät muskelivoimalla työpaikalleen tai harrastuksiinsa. Opiskelijat muodostavat suuren osan iltaisin ja viikonloppuisin joukoliikenteen matkustajista sekä kesäisin että talvisin. Miksi heidän pitää saada 50 % alennusta siltäkin kaudelta kun he ovat töissä ja tienaavat?

Ei sieltä kulje kuin 103, mutta silloin Teekkarikylä jää kokonaan bussitta. Vai onko nyt periaate, että kaikki opiskelijat voi kyllä laittaa kävelemään kilometrin verran lähimmälle bussipysäkille kesäisin?

Teekkarikylästä kulkee Espoon sisäisiäkin busseja joila pääsee siltä maailmalle.

Asuin aikoinaan itse Lappeenrannan teekkarikylässä ja kämpältäni oli 1 km lähimmälle bussille, kesät talvet.

t. Rainer
 
Miksi muut aikuiset sitten kulkisivat joukkoliikenteellä kesäisin vaikka joutuvat maksamaan matkastaan täyden hinnan?

Koska opiskelijoiden tulojousto on suurempi; varaa tuhlata on vähemmän. Lisäksi opiskelijat ovat keskimäärin hyväkuntoisempia ja halukkaampia hyötyliikuntaan.

Opiskelijat muodostavat suuren osan iltaisin ja viikonloppuisin joukoliikenteen matkustajista sekä kesäisin että talvisin. Miksi heidän pitää saada 50 % alennusta siltäkin kaudelta kun he ovat töissä ja tienaavat?

Entä ne opiskelijat, jotka opiskelevat kesän? Heitäkin on; pitääkö heidän sitten marssia jonkun opintosuunnitelman kanssa HSL:n tiskille toukokuussa hakemaan alennuksia? Peritäänkö heiltä alennukset syyskuussa takaisin, jos eivät opiskelleetkaan kesällä?

On sitä paitsi yhdentekevää, myönnetäänkö opiskelijoille 37,5 % alennus koko vuodelle vai 50 % alennus 9 kuukaudelle. Paitsi että edellisessä mallissa lipputulot eivät alene niin paljon, koska kysynnän hintajousto talvisin on varmasti pienempi kuin kesäisin.

Kyse on vain poliittisesta päätöksestä, jossa opiskelijoita tuetaan sosiaalisesti. Ei siitä tule mitenkään epäoikeudenmukaisempaa sillä, että tukea myönnetään myös kesällä. Kulutusmahdollisuudethan ratkaisee keskimääräinen ansiotaso pitkällä aikavälillä. Toisaalta opiskelijoiden kesän ansaintamahdollisuuksiakin rajoitetaan, koska myös kesän opintotuettomina kuukausina saadut ansiot rajoittavat tuen määrää koko vuonna. Kääntyy se ovi siis niinkin päin.

Teekkarikylästä kulkee Espoon sisäisiäkin busseja joila pääsee siltä maailmalle.

Pari ruuhkabussia sekä 10 ja 15. Näiden tärkeät palvelualueet ovat ihan muualla kuin Teekkarikylässä ja niillä kuljetaan myös sinne Otaniemeen päin. Onko mielestäsi relevanttia säästöä se, että joka toinen vuoro voitaisiin kääntää puolen kilometrin päässä TKK:n päärakennuksella?

Asuin aikoinaan itse Lappeenrannan teekkarikylässä ja kämpältäni oli 1 km lähimmälle bussille, kesät talvet.

Luksusta! Silloin kun minä olin nuori, jouduin hiihtämään kolmemetrisessä hangessa 57 kilometriä kouluun joka päivä. Jos siis venäläiset eivät olleet sitä polttaneet. Ja niin edelleen.

Mistä muista maailman autokaupungeista vielä voitaisiin ottaa mallia, jotta Helsinginkin joukkoliikenteen taso saataisiin mahdollisimman tehokkaasti ajettua alas? Tämän keskustelun kannalta ei ole relevanttia ottaa esimerkiksi huonosti toteutettuja ratkaisuja vieläpä täysin erityyppisessä kaupunkirakenteessa ja keskisuuressa maakuntakaupungissa.
 
Takaisin
Ylös