- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Seuraava on tietenkin jälkijättöistä, mutta kuitenkin... Mielestäni paras rakenne Suur-Helsingille olisi ollut jokseenkin sellainen kuin Eliel Saarinen suunnitteli, siis yksi keskusta Vironniemellä ja Pasila sen laajentumisalueena. Tämähän on yhä virallinen suunnitelma, toteutus vain on ollut puolinaista. Siis aluksi Pasila olisi ollut eräänlainen varaventtiili, jonne olisi voitu sijoittaa ne keskustatoiminnot, jotka eivät olisi syystä tai toisesta varsinaiseen keskustaan sopineet. Ja jos Helsinki olisi kasvanut tarpeeksi isoksi, Pasila olisi luontevasti muuttunut toiseksi keskustaksi ja sitten olisi voitu valita yksi tai kaksi uutta keskustan laajenemisaluetta hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Yksittäisiä keskustatoimintojen alueita tai työpaikkakeskittymiä olisi voinut sijoittaa Pääradan tai Rantaradan varteen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että Otaniemen paikka olisi ollut Leppävaarassa ja Keilaniemen Pasilassa.Antero Alku sanoi:Mutta ennen liikenneratkaisusta päättämistä pitäisi siis tietää, mitä varten sitä ollaan tekemässä. Näytät olevan sillä kannalla, että kaupunkirakenteen tulee olla yksikeskustainen, mikä oli yleistä 1960-luvulle saakka sekä Suomessa että Euroopassa. Sen jälkeen tilanne on muuttunut ratkaisevasti. Kaupungit ovat seutuistuneet, ja seudut ovat monikeskuksisia. Tämä on siis vain historian kulku, ei mielipide.
Spekulointia tämä on tietysti, siinä olet aivan oikeassa, että liikkeelle on lähdettävä olemassaolevasta tilanteesta. Siltikin joukkoliikenneratkaisut omasta puolestaan vaikuttavat maankäyttöön, niin asuntojen hintojen muodossa tai yritysten sijoittumisessa kuin ihmisten liikkumistottumusten muodossa. Ja riippumatta siitä, miten yleiskaavaa on väritetty. Siksipä voi liikenneratkaisuja ajatella siltäkin kannalta, että ne tukisivat nimenomaan yksi/kaksikeskustaista rakennetta. Ohimennen sanoen länsimetro tukisi ennen kaikkea Tapiola/Otaniemi/Keilaniemi -keskustaa ja tämä onkin paras argumentti metron puolesta. Jonkinlainen kombiratkaisu taas olisi Saarisen mallin kannalta paras, koska sellaiseen olisi helppo liittää linja Tapiola-Munkkiniemi-Pasila-Sörnäinen.
Antero Alku sanoi:Liikenteen kannalta seutuistuminen ja monikeskuksisuus ovat haaste, johon nimenomaan joukkoliikenteen on ollut vaikea vastata. Erityisen vaikeaa se on ollut Helsingin metron tapaisten ratkaisujen kanssa, koska eurooppalaisella ja suomalaisella maankäytön tehokkuudella HKL-metron tapainen ratkaisu ei sovellu monikeskuksisen seudun liikennevälineeksi. Tämäkään ei ole mielipide, vaan historian kulku, kuten oheinen kuva osoittaa.
Nyt voisi olla paikallaan hieman täsmentää terminologiaa, kaupunki voi olla monikeskuksinen monella tavalla. Näkisin, että päätyyppejä on kolme:
- Perinteinen malli: Kaupugissa on melko laaja kantakaupunki ja sen sisällä on useita keskustoja, esimerkiksi perinteiset suurkaupungit Lontoo, Pariisi, Berliini New York, Praha ja niin edelleen.
- Amerikkalainen malli: Varsinainen keskusta ja kantakaupunki pieniä ja vaatimattomia, keskustatoiminnot sen ulkopuolella ovat täysin hajasijoittuneita, yksittäisiä korkeakoulukampuksia, yrityspuistoja, ostoskeskuksia.
- Tytärkaupunkimalli: Kaupungissa on muutamia varsinaisia kantakaupunki-keskusta -kokonaisuuksia. Esimerkkinä vaikkapa kaksoiskaupungit: Hong Kong (Victoria-Kowloon), Minneapolis-St. Paul, tietyin varauksin Budabest (Buda ja Pest) ja sitten Tokio.
Itse asiassa pikaraitiotie soveltuu parhaiten perinteiseen malliin, koska siinä liikennevirrat keskittyvät esikaupungeista tullessa, mutta sitten taas hajaantuvat kantakaupugissa eri osakeskuksiin. On hyvä huomata, että monen todella ison metropolin, kuten Lontoon tai Pariisin, metroverkot ovat vailla yhtä keskipistettä ja muistuttavat rakenteeltaan paremminkin pienemmän kaupungin raitiotieverkkoa kuin sellaisen metoverkkoa. Raskas metro soveltuu luontevimmin tytärkaupunkimalliin, koska muutaman ison keskustan välille muodostuvat keskittyneet vahvat liikennevirrat. Tietenkin usein voidaan tällaisessa tapauksessa turvautua selkeämmin paikallisjunajärjestelmään kuten Tokiossa, missä metro on selvästi alemman hierarkiatason liikennemuoto.
Helsingin tapauksessa näkisin, että tämänhetkinen monikeskustaisuus noudattaa amerikkalaista mallia, vaikkakin Helsinki yhäkin on poikkeuksellisen vahvasti yksikeskustainen. Vahvoilla kehittämishankkeilla Kaakkois-Espoosta ja Pasilasta olisi mahdollista kehittää keskustoja. Pasilan kohdallahan ollaan jo liikkeellä. Perinteistä mallia ei voida puhtaana toteuttaa, koska maantiede määrittää kantakaupungille selvät rajat.
Antero Alku sanoi:Minä en usko yksikeskustaisiin kaupunkeihin, koska se rajoittaa kaupungin kehittymistä ja on viimekädessä kestävän kehityksen vastaista. Pidän parempana sitä, että palvelut, tavarat ja työ tulevat ihmisten luokse eikä päin vastoin. Monikeskustaisuus on syntynyt itse asiassa siitä, että se yksi keskusta on saavuttanut kasvunsa rajat. Päivittäiset matkat ovat tulleet liian pitkiksi ja maan arvo noussut liian suureksi. Liike-elämä on hakeutunut keskustan ulkopuolelle halvemmalle sijainnille. Asuminen on hakeutunut esikaupunkeihin ja lähiöihin, koska keskustassa ei ole yksinkertaisesti tilaa. Tämä on kaupunkitutkijoiden yleinen käsitys tapahtuneesta.
Antero
Olen eri mieltä. Syy asumisen ja keskustatoimintojen hajautumiseen on autoistumisessa, kun liikkuvuus lisääntyi huimasti, niin silkka maanpaine (siis korkeat hinnat) ajoi kaikenlaista toimintaa laajemmalle alueelle. Ihmiset ja yritykset saavat enemmän tilaa, mutta liikkumistarve kasvaa radikaalisti. Ihmetten kyllä, miten voit pitää tätä kestävänä kehityksenä. Siinä kyllä olen kanssasi samaa mieltä, että pikaraitiotiet ovat hyvä keino luoda kaupunkia, joka on samaan aikaan kohtalaisen väljää mutta ekologisesti vielä jotenkin kestävällä pohjalla.
Ja jos jätetään huomioimatta ekologiset seikat, niin perinteinen kaupunkimalli kantakaupunkeineen on minusta myös muutenkin paljon parempi. Kaupungin koko idea on tietynasteisessa tiiveydessä ja sen synnyttämässä integraatiossa. Kaupunki on paikka, jossa kaikki kohtaa, missä eri ihmiset ja asiat eivät ole erillään vaan toistensa joukossa. Kaupunki on näin ollen ideaalinen ympäristö luovuudelle ja muutokselle. Vasta kaupungit ovat synnyttäneet korkeakulttuurin. Uskoisin myös, että juuri perinteisissä kaupungeissa, niiden kantakaupungeissa on parhaat edellytykset elämysrikkaalle elämälle ja nimenomaan kaupunkimaisten pienyhteisöjen synnylle. Ymmärrän kyllä, että osa ihmisistä arvostaa kokonaan toisenlaista elämäntapaa, mutta nykyään, tietoliikenneyhteyksien aikakaudella, luulisi olevan mahdollista, että omaa rauhaa ja tilaa kaipaavat ihmiset voisivat asettua ihan oikealle maaseudulle. Ei kaikkien tarvitse enää asua kaupungeissa. Ihanteeni olisi, että maaseutu olisi taas elävä ja monet nykyään kaupungeissa olevat työpaikat hajasijoitettaisiin; kaupungit olisivat nykyistä pienempiä mutta enemmän kaupunkeja.
Kaipa voisin vielä myöntää, että minä itse olen paatunut kaupunkilainen. Pidän siitä, miten kaikki on mukavasti kävelymatkan päässä, se on myös Helsingin yksi ihastuttavimmista piirteistä, kun tulee Rautatieasemalle, niin kaikki on kävelymatkan päässä ja koko Helsinki-päivän voi viettää kävelemällä. Mikään ei ole liian kaukana. Kaupunkilaisuuttani kuvaa suhteeni Espooseen. Toissavuonna osallistuin erääseen viikon mittaiseen työpajaan Otaniemessä ja sen aikaa olin majoittuneena Otaniemeläiseen hotelliin. Kokemus oli todella outo. En tuntenut vastenmielisyyttä vaan aivan silkaa vierautta, oikeastaan olin kovin utelias ja Espoo tuntui monella tavalla varsin sympaattiselta paikalta. Mutta aika hukassa olin, varsinkin siinä vaiheessa, kun konferenssi-illallinen pidettiin hotellissa jonkin moottoritieliittymän kupeessa. (Paikka oli Nihtisilta) Tutustuin Tapiolaan ja jonkin verran liikuin alueella muutenkin vapaa-aikanani. Vierauden astetta kuvaa jo se, ettei suhde asiaan ole enää edes vihamielinen. Kun työpajan jälkeen lähdin kotimatkalle Joensuuhun, tunsin tulleeni kotiin jo siinä vaiheessa kun seutubussi saapui Ruoholahteen. Jotakin outoa on kasvanut, joka roikkuu kehäteissä ja moottoriteissä. Kaupunkia se ei ole.
Edit: kirjoitusvirhe poistettu
Viimeksi muokannut moderaattori: