Monikeskustainen kaupunkirakenne

R.Silfverberg · 30 Toukokuu 2007

teme sanoi:
...mutta se mikä pitäisi tappaa ennen kuin se tekee enemmän vahinkoa on tämä tutkimustulos että suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa johon tuossakin kirjoituksessa viitattiin.

Allekirjoittanut muuten osallistui tutkimukseen itse. Se tehtiin n 2 v sitten. Kotiin soitti eräs tutkijarouva Tilastokeskuksesta ja pyysi sada tulla tekemän tutkimusta asumisesta.

Tutkimus tehtiin ihan ihmisten kotona, siinä haastateltiin yleensä kaikesta mahdollisesta asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvästä, ihan kattava ja asiapitoinen sinänsä, ja se kesti ainakin puoli tuntia.

Tutkimuksessa haastateltiin perhettä kokonaisuutena. Minulla ja vaimollani oli joissakin kysymyksissä eri näkemys, mutta en muista kelpuutettiinko molempien vastaus vai laitettiinko vain toisen, ja kumman siinä tapauksessa, vai sorvattiinko jokin kompromissi.

Olisi mielenkiintoisaa tietää miten sellaisten perheiden, joissa toinen puoliso esim haluisi asua urbaanisti ja toinen ok-talossa, vaikka maalla sitten jos ei kaupungista saa, vastaukset noteerattiin tutkimuksessa. Kuvittelisin että jos haastateltavia oli monta tuhatta, niin varmaan jollakin saattoi olla tilanne sellainen. Onkohan tutkimuksessa vedetty johtopäätökset "perinteisten" odotusten mukaan että vaimo kuitenkin aina valitsee asunnon ja mies auton, vai jaettu fifty fifty sellaiset tapaukset?

Missähän olis linkki kyseiseen tutkimukseen, niin voisi tarkistaa?

t. Rainer

Ville O. Turunen · 30 Toukokuu 2007

Selailin vähän enemmänkin tuon Aarne Nevanlinnan kirjaa Illuusio arkkitehtuurista ja siellä on aika hyvä pätkä juuri tämän keskustelun jatkoksi:

Aarne Nevanlinna sanoi:
Heikki von Herzenin visio puutarhakaupungista toi Suomeen englantilaisen kaupunkisuunnittelun ideologian samaan tapaan kuin edellä mainitut progressiiviset arkkitehdit toivat meille modernismin ideologian. Siihen kukaan ei kiinnittänyt huomiota, että tilanne pitkälle urbanisoituneessa Englannissa oli tyystin toisenlainenkuin agraarisessa Suomessa.

Sellaiset Tapiolan rakentamisessa noudatetut periaatteet kuin alimittaiset lähiöt, toimintojen segregointi, alhaiset tehokkuusluvut tai agraarinen luonnon ja maaseutumaisen ympäristön kritiikitön ihannointi ovat iskostuneet syvälle suomalaiseen kaupunkirakentamisen käytäntöön. Läpimurto oli täydellinen. Osaltaan tämä johtui von Herzenin asiansa puolesta harjoittamasta yksioikoisesta ja häikäilemättömästä propagandasta, jota arkkitehdit omilla panoksillaan tukivat.

Seurauksena on nykyhetken suomalainen kaupunki, joka hajautuneisuudessaan, antiurbaanisuudessaan ja epätaloudellisuudessaan hakee vertaa koko maailmassa. Etäisyydet ovat pitkiä, mikä pakottaa auton käyttöön ja kalliin tieverkon rakentamiseen sekä johtaa huonoihin lähipalveluihin, keskustan ja kadun katoamiseen jne. Tällaiset piirteet ovat ehkä olleet edullisia joillekin kaupunkirakentamisen osapuolille. Mutta yhteiskunnan ja useampien asukkaiden kannalta ne ovat epäkohtia.

Saattaa olla, että näiden uutta ennakoivien rakennusten ja ympäristöjen korkea arkkitehtooninen laatu oli omiaan helpottamaan kansainvälisen modernismin läpimurtoa Suomessa. Jos asialla olisi ollut huonoja suunnittelijoita, esimerkkejä olisi seurattu vähemmän innokkaasti. Prosessi olisi hidastunut ja harkinta-aika lisääntynyt.

Käytettävissä olisi ollut muitakin mahdollisuuksia. Esimerkiksi Lauttasaaren tai Herttoniemen kaltaiset tiiviit ja integroituneet kaupunkilaajennukset sodan jälkeen tarjosivat mahdollisuuden vaihtoehtoiselle, mannereurooppalaiseen perinteeseen nojautuvalle kaupunkikehitykselle.

Ville O. Turunen · 30 Toukokuu 2007

R.Silfverberg sanoi:
Olen lukenut muutaman Tapiolaa koskevan historiikki- ja arkkitehtuuriteoksen, ja niiden mukaan Meurman laati asemakaavan Tapiolasta v 1947, mutta kun Asuntosäätiö osti Tapiolan maat 1950-luvun alussa ja rakentaminen alkoi, niin kaavat pistettiin uusiksi, ja Meurman vetäytyi tai pistettiin vetäytymään koko hankkeesta, enemmän tai vähemmän ovet paukkuen.

En ole varma, mutta olettaisin kyllä, että nimen omaan Asuntosäätiö olisi tilannut kaavan, vaikka maat sitten kait ostettiin jonkun verran myöhemmin. Koska Espoo oli siihen aikaan maalaiskunta, asemakaavoilla ei ollut Tapiolassa mitään lainvoimaa, vaan Asuntosäätiö yksin kontrolloi projektia. Nevanlinnan mukaan von Hertzen oli antanut rakennuksia suunnitteleville arkkitehdeille suullisen luvan poiketa asemakaavasta ja sopia keskenään suunnitelmien yhteensovittamisesta.

R.Silfverberg · 30 Toukokuu 2007

Ville O. Turunen sanoi:
En ole varma, mutta olettaisin kyllä, että nimen omaan Asuntosäätiö olisi tilannut kaavan, vaikka maat sitten kait ostettiin jonkun verran myöhemmin.

Tarina eteni mun tietojeni mukaan niin että Meurman laati kaavan 1947 Hagalundin Kartanon omistajalle, joka puuhasi kaikenlaista, ja oli jonkinlainen liikemies. Hänen mailleen rakennettiin 1930-luvulla Westend, ja "Tapiolan" (nimeä ei oltu edes keksitty vielä) piti täydentää tätä. Kaava laadittiin houkutellaakseen gryndereitä.

Asuntosäätiö etsi sodanjälkeisinä vuosina paikkaa uudelle asuinalueelle eri puolella Suur-Helsinkiä ja iski heti silmänsä Hagalundin maille. Omistaja tietenkin vedätti hintaneuvotteluissa, mutta Asuntosäätiö katsoi alueen sen arvoiseksi että kannatti suostua. Hinta oli ymmärtääkseni niin suolainen että koko hanke meinasi mennä metsään jo kun vasta muutama talo oli valmis. Sitten Paasikivi & kumpp järjestivät pankeista paremmat lainaehdot niin että katastrofilta vältyttiin.

t. Rainer

late- · 31 Toukokuu 2007

Antero Alku sanoi:
Hesan lähiöt taitavat kuulua muuhun Suomeen. Ei täälläkään ole CCC:n palvelua lähimailla. Eikä nykyisellä käyttäjämäärällä taida tulla minun elinaikanani.

CCC:n palvelua on kuitenkin yllättävän laajasti myös lähiöissä. Yleensä noutopaikat ovat raideliikenteen asemilla tai vastaavissa solmukohdissa. Valitettavasti taitaa kuitenkin olla niin, että kaikkein ruuhkaisimmilta (eli tärkeimmiltä) asemilta ei ole saatu paikkoja, kun ne on kaikki haluttu varata liityntäliikenteelle. Tällä voisi selittää sen, ettei paikkoja ole esimerkiksi Itäkeskuksessa, Malmilla ja Puistolassa. Sinulle lähimmät autot taitavat olla Vuosaaressa, Herttoniemessä ja Myllypurossa (maantieteellisesti), joihin ei pääse kovin kätevästi.

Mökkireissuille CCC ei muuten taida olla kovin hyvä. Jos haluaa pitää autoa kerralla enemmän kuin muutaman tunnin, kannattaa ottaa tavallinen vuokra-auto.

kemkim · 12 Kesäkuu 2007

Hyvin suunniteltu kaupunginosa

Millainen on teidän mielestänne hyvin suunniteltu kaupunginosa? Itse näkisin siellä mielelläni seuraavat asiat:
-toimiva joukkoliikenne, vaivattomat ja miellyttävät kävelymatkat kotioville pysäkiltä
-kivijalkakauppoja
-eläväinen autoton keskusraitti
-kaunista arkkitehtuuria
-viihtyisät autottomat pyörätiet eri suuntiin, joilla voi ajaa lujempaakin hyvän näkyvyyden vuoksi, metsäympäristö olisi miellyttävä pyöräillä

Kivijalkakaupat luovat elävyyttä kaupunginosiin. Kuljin tänään huvikseni Helsingistä Kirkkonummelle junalla ja huomioni kiinnittyi tänään Kiloon, jossa juna-aseman vieressä oli paljon kerrostaloja ja hienosti heti ensimmäisessä talossa oli pohjakerroksessa Siwa-kauppa aivan juna-aseman vieressä. Kannattaa minusta tehdä vaikka liikaakin näitä kivijalan liiketiloja, kyllä ne aina käyttäjänsä löytävät. On hyvä saada yritystoimintaa asuinalueille. Tuomarilassa taas oli hyvännäköistä arkkitehtuuria kerrostaloissa. Hyviä esimerkkejä autottomista aluekeskustoista, joissa autoteitä ei kulje lähellä, ovat ainakin Tapulikaupunki ja Malminkartano, varmaan muitakin lähiöitä on.

Tapulista kulkee mukavasti pyöräteitä eri suuntiin, osin ihan sattuman kauppaa, että näin on. Junaradan luonnollisen maastoesteen vuoksi radan varressa on rauhallisia pyöräilypolkuja, joista ei kulje autoja tien yli missään tilanteessa. Kun Henrik Forsiuksen tietä ei rakennettu Tapulikaupungintieltä Tapanilankaarelle, jolloin vilkasliikenteinen tie olisi halkaissut Tapulikaupungin kahtia, ei autoja kulje alueen läpi ja ainakin 2 km voi pyöräillä ylittämättä yhtään autotietä sekä Siltamäen suuntaan, että Tikkurilan suuntaan radan vartta. Minusta on loistoidea erottaa kevyen liikenteen väylät autoväylistä, pyöräily on paljon leppoisampaa kun ei tarvitse varoa autoja, eikä edes kuunnella niiden meteliä vieressä pyöräillessä. Risteyksissä ja tonttikatujen kohdalla varominen todella hidastaa pyöräilyä.

tislauskolonni · 27 Elokuu 2007

Täytyykin laittaa tähän linkki Kauniaisten rakennuskantaa esittelevään sivustoon: http://www.kauniainen.fi/1/kaupunkiymparisto/raportti/index.htm. Kauniaisten historia huvilayhdyskuntana näkyy hyvin sen rakennuskannassa. Rakennuskohteita vuosilta 1906 - 1938 on 96 kappaletta. Joitain poimintoja: osoitteessa Yhtiöntie 33 (sivuston kohdevalikossa numerolla 2-050) on vuonna 1917 valmistunut metodistikirkko ja osoitteessa Dosentintie 9 (3-119) on vuonna 1910 valmistunut Selim A. Lindqvistin suunnittelema huvila. Kauniaisista ainakin löytyy kaunista arkkitehtuuria. Hyvänä puolena voi pitää sitä, että rakennuksia on usealta eri vuosikymmeneltä, joten rakennuskanta on hyvin monipuolinen.

Kauniaisten rautatieaseman viereen nousee uusia asuinkerrostaloja 60-luvulla rakennettujen liikerakennusten paikalle. Kauniaisten aseman lähellä asuvilla on ainakin kelvolliset joukkoliikenneyhteydet (sekä juna- että bussiyhteydet) ja palveluitakin alueelta löytyy. Kauniaisten aseman tienoo taitaakin olla hyvää asuinaluetta.

jpe · 30 Elokuu 2007

Vs: Hyvin suunniteltu kaupunginosa

kemkim sanoi:
Millainen on teidän mielestänne hyvin suunniteltu kaupunginosa? Itse näkisin siellä mielelläni seuraavat asiat:

Allekirjoitan mainitsemasi tekijät, mutta lisäisin vielä yhden omasta mielestäni tärkeän seikan - paikan on oltava selvästi kytköksissä muuhun kaupunkirakenteeseen sen sijaan, että se on täysin irrallaan kaikesta.

Hyvänä kaupunginosia yhdistävänä viheralueena täytyy mainita Malminkartanon ja Kannelmäen väliin jäävä alue, jota halkoo yllättävän viihtyisä Mätäjoki. Viheralue on hyvin hoidettua nurmikkoa, jossa voi helposti viettää aikaa, pelata palloa, ja vaikka mitä. Toinen saman tapainen on Niemenmäen ja Pikku-Huopalahden välinen puisto.

Huonosti muuhun kaupunkirakenteeseen kytketystä kaupunginosasta on mainittava Jakomäki. Pohjois- ja itäpuolella ei ole oikein mitään, paitsi Vantaan raja ja kaavoittamatonta joutomaata. Etelässä on Porvoon moottoritie ja joutomaata, lännessä ensin ylitsepääsemättömät kalliot, sitten Lahden moottoritie, sitten lisää ryteikköä, ja sen jälkeen Tattarisuon teollisuusalue, joka ei liene mieleisintä ulkoilumaastoa. Kaupunginosaan ei ensin tunnu pääsevän mitenkään, eikä sieltä sitten tunnu pääsevän poiskaan.

Miska · 30 Elokuu 2007

Vs: Hyvin suunniteltu kaupunginosa

jpe sanoi:
Huonosti muuhun kaupunkirakenteeseen kytketystä kaupunginosasta on mainittava Jakomäki. Pohjois- ja itäpuolella ei ole oikein mitään, paitsi Vantaan raja ja kaavoittamatonta joutomaata. Etelässä on Porvoon moottoritie ja joutomaata, lännessä ensin ylitsepääsemättömät kalliot, sitten Lahden moottoritie, sitten lisää ryteikköä, ja sen jälkeen Tattarisuon teollisuusalue, joka ei liene mieleisintä ulkoilumaastoa.

Ei kai Jakomäen tilanne nyt ihan noin lohduton ole? Oikeastaan joka puolella Jakomäkeä on virkistysalueita. Idässä on Slåttmossenin luonnonsuojelualue pitkospuineen, etelässä Kivikon ulkoilureitistö, lounaassa Malmin lentokenttää kiertävä ulkoilureitti ja pohjoisessa on niinikään virkistysmetsää polkuineen. Myös Jakomäen lounaiskulman kalliolle on rakennettu puisto ja onpa sieltä suunniteltu rakennettavan silta moottoritien yli Kivikon puolelle. Toki moottoritiet rajoittavat kulkureittejä huomattavasti, mutta ei alue aivan eristyksissäkään ole.

teme · 31 Elokuu 2007

Vs: Hyvin suunniteltu kaupunginosa

Miska sanoi:
Ei kai Jakomäen tilanne nyt ihan noin lohduton ole?

Kyllä siellä viheralueita on, mutta...

Miska sanoi:
Oikeastaan joka puolella Jakomäkeä on virkistysalueita. Idässä on Slåttmossenin luonnonsuojelualue pitkospuineen, etelässä Kivikon ulkoilureitistö,

Jahka Pääsee Porvoon moottoritien yli ja tarpeeksi kauas melualueesta.

Miska sanoi:
lounaassa Malmin lentokenttää kiertävä ulkoilureitti

Jonne kävellään pari kilometriä vilkkaan Suurmetsäntien vartta.

Miska sanoi:
ja pohjoisessa on niinikään virkistysmetsää polkuineen.

Tästä kävelin aikonaan usein, käytännössä ko. metsä on Lahden moottoritien ja Kehä III meluaita, ihan viihtyisäksi se muuttuu tosin vähän kauempana. Minusta on ihan hyvä, että metsää istutetaan meluaidaksi moottoritien varten, näiden kutsuminen virkistysalueiksi on kuitenkin vähintään harhaanjohtavaa.

Miska sanoi:
Myös Jakomäen lounaiskulman kalliolle on rakennettu puisto ja onpa sieltä suunniteltu rakennettavan silta moottoritien yli Kivikon puolelle. Toki moottoritiet rajoittavat kulkureittejä huomattavasti, mutta ei alue aivan eristyksissäkään ole.

Katso yllä. Jos se teknistaloudellisesti on mahdollista, niin joku noista moottoriteistä pitäisi osalt matkaa kattaa joko Malmin, Heikinlaakson tai Kivikon suuntaan. Lahdentie Malmille päin johtuen korkeuserosta voisi onnistua, olettaen että Malmin lentokenttä rakennetaan.