Et niin, koska olen oikeassa!
Onnibus - Uusi pikavuoroyritys
- Viestiketjun aloittaja Rasbelin
- Aloituspäivämäärä
Et niin, koska olen oikeassa!
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,375
Eikös se tässä hyvien veljesten maassa vähän niin tuppaa mennä?
Kiitos kutsusta, tarjoatko yhden edestakaisen matkan? Lupaan tulla noutamaan sen Kuoppamäentieltä henkilökohtaisesti, jos suostut.
Ja tietysti havainnoimaan etupenkiltä matkustusta, kuinka paljon käytetään seutulippua ja kuinka paljon kertalippuja. Mutta onko tuosta seutulippulaisten osuudesta olemassa jotain edes suuntaa antavaa tilastoa, kuinka merkittävistä matkustajamääristä on kyse pikavuoroilla? Tarkalleen ottaen esitin kysymyksen. Kiinnostaa ihan oikeasti, kuinka usein jengi ostaa MH:sta lipun ja kuinka usein autosta. MH:n kautta ostettuna lisäarvo on käytännössä nolla, kun hinta on sama joka tapauksessa, jollain firmojen erikoistarjouksilla jopa halvempi. Onnibusin keskeinen innovaatio on se, että nettikaupasta on todellista lisäarvoa asiakkaalle, joka saa lipun aina netitse halvemmalla kuin kuljettajalta, poislukien seniorit ja ns. pätkälippulaiset.
Tämä on muuten äärimmäisen mielenkiintoinen kysymys. Olen itse sen sortin kommari, että mielestäni bussiyrittäjille pitäisi voida asettaa reittiliikenneluvan ehdoksi tietyt maksimitaksat, mutta sitähän ei voida EU:n perussopimuksen, PSA:n ja JLL:n nojalla tehdä.
Mitä tulee tuohon seutulippukysymykseen: mikä järki kellään ostaa seutulippu, jos matkustaa vähemmän kuin 44 matkan sarjalipun verran kuussa?
Jäi myös epäselväksi, miten tämä liittyy yleiseen sääntöön? Kuten Onnibus on osoittanut, MH:n taksataulukko ei ole absoluuttinen markkinahinta vaan vain eräs tapa hinnoitella joukkoliikenne – tosin niin, että suurin osa kansalaisista jää tavoittamatta. Suurin osa sinunkin matkustajistasi taas matkustaa alennuslipulla, eikö vain? Mikä on markkinahinta, jos Onnibus velvoitettaisiin yleisen säännön nojalla hyväksymään seutulippu: veloitettaisiinko kunnalta Pätkälipun hinta 6 € joka seutulippumatkalta?
---------- Viesti lisätty kello 1:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:49 ----------
Toivoisin, että oikeassa oleva Masi asettautuisi aidosti matkustajan rooliin ja miettisi asiakaslähtöisesti tätä asiaa. Suomessahan on perinteisesti mietitty joukkoliikennettä yritysten toimintaedellytysten kannalta, jolloin asiakkaan rooli on ollut lähinnä maksajan tai maksusitoumuksen tuovan pokan rooli.
Näkemykseni on ehkä puolueellinen ja vääristynyt, mutta näen Onnibusin toimijoiden tekevän hommaa sydämellään. Asiakaslähtöisyys vaatii juuri sitä, sillä vain empatian kautta voi samaistua itse sen tärkeimmän asiakkaan, matkustajan rooliin. Helke ja kumppanit eivät suunnittele Onnibus-liikennettä rikastuakseen niinkuin Ryynärin Michael O'Leary vaan he haluavat luoda tähän maahan sellaisen joukkoliikenteen, jolla haluavat itse matkustaa. Toivottavasti samaa pioneerihenkeä löytyy edelleen myös Masilta, kuten vaikeina 90-luvun vuosina.
J_J
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 724
Vastaan tähän kysymykseen siitä huolimatta, että molempiin kysymyksiin oma vastaukseni on "en koskaan".
Kuitenkin tämän vuoden (2012) puolella joka ainoassa pikavuorossa, jota olen kuljettajan ominaisuudessa ajanut, on matkoja maksettu sekä seutulipulla, että Matkahuollosta ostetulla ns. avoimella lipulla. Siis vähintään yksi kyseisen kaltainen maksutapahtuma jokaisessa vuorossa. Kysyttäessä "koska viimeksi", niin molempia lippuja olen vastaanottanut maksuksi pikavuoromatkasta viimeksi toissapäivänä eli 20.5.2012.
Ps. Nimimerkki "Lasse" nosti esille huomionarvoisen pointin: mikä onkaan lopulta se laatu- tai muu kriteeri, jolla Onnibus-allianssin kumppaneiksi "valikoidutaan" kymmenien halukkaiden yritysten joukosta?
Joka ainoa kerta kun pikavuorossa matkustan, olen lipun ostanut etukäteen, sattuneesta syystä. Käyppäs muuten vilkaisemassa huviksesi Satakunnan Liikenteen pikavuoroa, joka lähtee Tampereelta. Siellä maksetaan ainakin 3/4 matkoista seutulipulla, oikeastaan sinä olet harvinaisuus jos maksat autossa käteisellä. Mitenköhän mahtaa käydä nykyisen vuorotiheyden jos seutulippu romutetaan. Tuskin ainakaan paranee. Sillä vaan karkoitetaan ihmiset henkilöautoihin...
Hei
Pitää vähän oikoa omiakin kirjoituksia.
Jäi tuosta viranomaisvetoisen mallin summasta pari nollaa pois.
Vuonna 2006 EP-Logistigsin arvio oli n. 100 miljoonaa euroa vuodessa, ei siis miljoona, kuten erheellisesti kirjoitin.
Se pitää sisällään kilpailutukset, lippujärjestelmät, infosysteemit ja asemat, joista nyt iso osa on MH:n omia ja lopuissakin, kuten Tampereella, MH on vuokralla ihan miesmäisellä vuokralla.
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,295
Mitenköhän paljon Ruotsissa on maksanut tämä lääninliikenne-järjestelmä? Vissiin siihen on kuitenkin jokin pätevä syy miksi siitä on viime aikoina kovasti haluttu luopua. Onhan länsinaapurissa myös jatkuvasti suuret määrät suht nuorta seutuliikennekalustoa myynnissä - tosin monet yksilöt melkoisen loppuunrääkättyjä. Ei varmaan ole halpaa touhua veronmaksajille?
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,375
Hyvä tietää, joskin vielä parempi olisi tietää niiden suhteellisista osuuksista linjoittain. Itse olen viimeksi matkustanut seutulipulla "en koskaan" ja MH-lipulla ehkä noin viisi vuotta sitten. Litteraa en laske tällaiseksi, niitä tuli käyteltyä kesällä 2009.
Tähän osaa varmaan vastata Möttö itse parhaiten. Oma käsitykseni on, että yrittäjän oma uskaliaisuus lähteä laajenemaan on tällainen. Ihmettelen hieman, ettei Vuorela ole liittynyt allianssiin, mutta ehkä sekin päivä vielä nähdään.
Turun ja Rauman pikavuoroja olen katsellut monesti Tampereen päässä, eikä sillä matkustajamääristä päätellen taida ollakaan muita kuin vakimatkustajia.
Seutulippua ei varmasti lopeteta, vaan seutulippuliikenne hoidetaan jatkossa PSA:n mukaisin menettelytavoin. Se voi olla myös yritysten suunnittelemaa niin, että viranomainen määrää palvelutason. Liikenteen yksinoikeus vain kilpailutetaan tällöin. Reittiliikennelupien yleinen sääntö on vaarallinen, koska siinä ei voi säännöstellä tarjonnan määrää mitenkään.Mulle tuli muuten yllätyksenä pari vuotta sitten, että on tosiaan vuoroja, joilla seutulippu kelpaa. Mutta täytyykö niillä maksaa joka kerta käteisellä joku lisämaksu vai ei?
En yhtään epäile, etteikö MH maksaisi asianmukaista vuokraa linja-autoasemasta. Sen sijaan on kyseenalaista, että Tampereen kaupunki vuokraa linja-autoasemaa yhdelle yritysryhmittymälle ilman velvoitetta antaa kaikkien asemaa käyttävien joukkoliikenneyritysten tuoda aikataulunsa muiden vuorojen ohella listaan. Tämä saattaa olla Kilpailulain 5 § ja 7 § mukainen kielletty kilpailunrajoitus. Määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä olevaa koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta sellaista määräävää asemaa tietyillä hyödykemarkkinoilla, joka merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Tässä tapauksessa Matkahuollolla on määräävä markkina-asema, eikä se mm. saa rajoittaa tuotantoa, markkinoita tai teknistä kehitystä kuluttajien vahingoksi. Kuluttajan vahinko minimoituu sillä, että infotaulussa ja aikataulussa lukee huomautuksena esimerkiksi "seutulippu ja MH:sta ostetut liput eivät kelpaa".
Mistä muuten tuo "EP-Logistigsin" selvitys on saatavissa?
Googlasin hakusanalla "länstrafiken avskaffas" enkä löytänyt muuta kuin sen, että lääninliikenteen monopolit puretaan ja reittiliikenne on nykyään siellä täysin vapaata riistaa. Länstrafiken-järjestelmä jää ilmeisesti PSA-seutuliikenteen hoitajaksi, kuten tähänkin asti.
Loppuun ajettujen bussien uittaminen vähemmän kehittyneisiin maihin on käsittääkseni ihan yleinen käytäntö. Saksasta ja Ruotsista uitetaan kalustoa Suomeen, harvemmin toisin päin. Suomesta puolestaan Viroon ja Venäjälle, harvoin toisin päin. Tämä tosin voi Viron osalta muuttua jo kymmenessä vuodessa, kun maa ottaa Suomea ripeällä talouskasvullaan kiinni.
Mainio termi tuo "vähemmän kehittyneet maat". Ja maailmanhistoriassa on usein ollut myös niin, että jälkeenjääneissä järjestelmissä on kansalle uskoteltu, että tässä nyt ollaan kuitenkin maailman/Euroopan parasta.
Ruotsissa bussiliikenne tosiaan vapautettiin kokonaan kilpailulle vuodenvaihteessa. Kuka tahansa saa siis aloittaa liikenteen haluamallaan reitillä. Tosin on siellä jo ehditty lakkauttamaankin ensimmäinen vuodenvaihteessa alkanut uusi liikenne kannattamattomana.
Tulevaisuudessa Länstrafiken yhtiöt ottavan ainakin vastuun sellaisista reiteistä joille ei löydy markkinaehtoista liikennettä.
Mitä tulee Ruotsista myytäviin kohtuu tuoreisiin autoihin, niin syy on heidän erittäin tiukoissa kaulstovaatimuksissa. Siellä ei, pitkään jatkuneista keskusteluista huolimatta, olla saatu aikaan yhtenäsiä kalustovaatimuksia, vaan lähes joka läänillä on omat erikoisuutensa alkaen penkkikankaan värityksestä. 10-vuotias bussi on Ruotsissa lähes ongelmajätettä.
Tilausajomarkkinoillekaan ei vanhempia autoja voi siirtää, siitä pitää huolen Tukholman, Göteborgin, Malmön ja Lundin ympäristövyöhykkeet.
Eikä Ruotsissakaan ole vielä keksitty tapaa, jolla yhteiskunnan tukemat liput voitaisiin kelpuuttaa markkinaehtoisessa liikenteessä. Jos sellaista ei löydy, niin en usko, että markkinaehtoinen liikenne leviää paikallisliikenteeseen kovin laajalti.
Juupa! Sen kommenteitasi huomaa ja jopa huokuu!
Kannattaisi sitten perehtyä EU:n PSA-asetukseen.
Kuule Utrix
Minulla on käsitys, että työskentelet TKL:n (Tampereen kaupungin) suojatyöpaikassa.
Lipputulojen varassa toimivassa liikenteessä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin yrittää toimia mahdollisimman asiakaslähtöisesti.
Muuten asiakkaita ei ole.
Viranomaisvetoisessa voi toimia toisinkin, jos viranomaisella on löysää rahaa.
No niin on!
Tästä olemme ihan samaa mieltä!
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mikä ongelma tuossa on? Määritellään tukitaksarakenne, jonka mukaan maksetaan tukea liikennöijälle per matka. Lipun lopullinen hinta asikkaalle sitten riippuisi siitä, mikä on matkan kokonaishinta.
Otetaan vaikka kuvitteelliseksi esimerkiksi vaikka järjestelmä, jossa Syrjäkylä- Kaupunki välillä yhteiskunnan tuki olisi 5 euroa matkaa kohti. Jos lipun kokonaishinta olisi 10 euroa, matkustaja maksaisi 5 euroa ja yhteiskunta 5 euroa tukea ja jos joku liikennöijä kuljettaisi tuon välin 15 euron kokonaishinnalla, matkustaja maksaisi 10 euroa ja yhteiskunta 5 euroa.
Kuukausihinnoitelluissa seutu- yms. lipuissa taas olisi käytössä matkakohtainen korvaus "ota tai jätä" periaatteella eli liikennöijä voisi valita kelpaavatko nuo liput vai ei.
Toki markkinaehtoinen liikennöijä voisi yhä päättää jäädä kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle.
Tukisopimuksiin sitten vaan vielä sopiva väärinkäytöspykälä, ettei liikennöijä voi suoraan "palkata" matkustajia ja jonkinlainen vaatimus aikatauluista, etteivät tilausajot muutu suoraan linjaliikenteeksi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,375
Olen lukenut sen ja siihen liittyvää materiaalia lukemattomia kertoja. Tällä hetkellä työn alla olevassa prujussa (LVM 12/2012) todetaan, että palvelusopimusasetuksen mukainen yleinen sääntö ei ole Suomessa tarkoituksenmukainen joukkoliikenteen julkisen rahoituksen instrumentti sen tähden, ettäsiihen liittyvät hallinnolliset, juridiset ja julkistaloudelliset riskit eivät ole tasapainossa järjestelyllä saavutettavien etujen kanssa. LVM:n linja-autotyöryhmä esittääkin, että yleisen säännön käyttöönottoa eiryhdytä valmistelemaan eikä lisäselvityksiä asiasta tehdä.
En ole koskaan työskennellyt TKL:ssä. Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikössä toki suoritin tutkintooni kuuluvan harjoittelun (8 op) talvella 2010–11. Minusta pakollinen harjoittelu on eri asia kuin suojatyöpaikka, ja suojatyöpaikka ylipäätään määritellään tietääkseni vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden erityistyöllistämisen keinoksi.
Tietty määrä asiakkaita tulee väkisinkin kyytiin, vaikka palveluntaso olisi mitä. Ne, joiden on mahdoton käyttää omaa autoa ja jotka joutuvat asioimaan koulun, työn tai muun sellaisen takia pyörämatkaa pidemmän matkan päässä tulevat aina kyytiin.
Masi, sulla on hyvä strategia siten, että olet onnistunut houkuttelemaan merkittävästi myös vapaaehtoisia matkustajia aikanaan hyvin toimineen seutulippukuvion ja matalalattiaisten, jäähdytysilmastoitujen seutubussien avulla.
Mutta joukkoliikenteen kulkutapaosuus on aivan liian alhainen kuntarajan ylittävässä liikenteessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain viranomaisvetoisella tilaaja–tuottaja-mallilla saadaan edullisen kausiseutulipun lisäksi seudulla kelpaavat kerta- ja arvoliput sekä seudullinen linjakartta, jonka edellinen painos on jostain 90-luvun lopulta. Miksi muuten Paunu ei ole tehnyt omaa linjakarttaa esim. vapaasti käytettävälle OpenStreetMap-karttapohjalle? Edes tällaisen joukkoliikennenörtin on mahdoton pelkän A6-kokoon taitetun aikataulujulkaisun reittikatuja lukemalla ja mustavalkoiseen reittikaavioon vertailemalla päätellä, mitä reittiä mikin vuoro kulkee. Vielä kun liikenteessä on muitakin epäjatkuvuuksia kuten linja 71, joka voi kulkea joko pelkästään Lempäälästä Keskustorille tai Keskustorilta Nokialle tai koko reitin, ja senkin lukemattomien eri variaatioiden kautta, ja vakiovuoroista osaan matkakortti kelpaa, mutta osaan ei kelpaakaan, niin eipä voida puhua edes Pohjolan parhaasta joukkoliikenteestä.
Yleisellä säännöllä tarkoitetaan enimmäistaksan määrittämistä kaikille matkustajille tai tietyille erityisryhmille, jonka ylimenevät kulut korvataan liikennöitsijälle.
Kuvailemasi tukimalli on PSA:n vastainen tuki, ei yleinen sääntö.
Yleisen säännön määrittelemä hintavelvoite sitoo kaikkia toimijoita, vaikka se ei soveltuisi toimivaltainen viranomaisen tai liikenteenharjoittajan tariffi- ja lippujärjestelmään.
Yleiseen sääntöön liittyy myös perusoikeudellinen näkökulma: se sopii huonosti Valtioneuvostolle, koska se ei ole muuten toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen, mutta LVM tai ELY:t eivät voi antaa yksilönvapautta rajoittavia säännöksiä.
Tarvittavan määrärahan suuruuden arviointi on hankalaa, joukkoliikennebudjetti voi vaikka triplaantua yli yön. Valtion piikki on auki hintakaton takia, mutta ei silti velvoita yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän käyttöön. Yleisen säännön rahoituksellinen etusija supistaa muuta joukkoliikenteen julkista rahoitusta
Kuntien mukaantulo rahoitukseen ja mallin soveltaminen ylipäätään on hallinnollisesti raskasta. Maksatusjärjestelmä ja erillinen kirjanpito vaativat raskasta byrokratiaa kaikiltaosapuolilta, mikä lisää hallinnon ja toimivaltaisen viranomaisen kustannuksia. Yleinen sääntö on lähinnä rasite sellaisille liikenteenharjoittajille, joiden liikenteen tarjonta tai yleisen säännön perusteella maksettavien korvausten osuus liikevaihdosta on vähäinen.
Mitä lisäarvoa yleisessä säännössä on verrattuna malliin, jossa seudullinen toimivaltainen viranomainen määrittelee vastaavat lipunhinnat sopimuksissa?
Kaiken tämä enemmän tai vähemmän aiheeseen kuulumattoman ja kuuluvan "höpinän" ja asian oheen vähän asiaa Onnibus:ista.
Saivat luvat Helsinki- Tampere reitille, ja muutenkin asiaa tulevasta laajenemisesta:
http://www.onnibus.fi/helsinki-tampere-liikenne-kaynnistyy/
Saivat luvat Helsinki- Tampere reitille, ja muutenkin asiaa tulevasta laajenemisesta:
http://www.onnibus.fi/helsinki-tampere-liikenne-kaynnistyy/
Viimeksi muokattu:
Matkahuolto on kyllä itse aiheuttanut syyn tälle ajojahdille. Sen toimintatapa vaikuttaa pöyristyttävältä. Matkahuollon olisi minusta syytä nyt katsoa peiliin ja alkaa itse kehittelemään myös uusia palvelukonsepteja. Miten voidaan saavuttaa parempi, erilainen lopputulos tekemällä aina samoin? Perinteiset toimijat ovat olleet mukavuusalueella, ei ole tarvinnut kehittää konsepteja eikä kilpailla hinnassa. Ja Onnibusin kaltaisella palvelukonseptilla on selkeä tilaus ja markkinarako. Myös taloudellisesti konsepti saattaa olla ilman tukia tuottoisampi kuin perinteinen bussi. Ja itse Matkahuoltoon, en itse ole lainkaan sen palvelusta vakuuttunut. Ainakin Turussa palvelu on ainakin ajoittain ollut heikkoa viimeksi jonotin lähes tunnin saadakseni seutulipun. Ja sain seutulipun, joka on verovaroin tuettu ja joka on silti lähes kaksi kertaa kalliimpi kun Turun sisäinen puolen vuoden kortin kuukausihinta ja palvelutaso on onnetonta hyvin laajasti naapurikunnissa. Lisäksi kaukoliikenteessä en usko läheskään kaikkien käyvän lainkaan matkan aikana bussiasemalla. Ja itse kyllä mielelläni suunnitelen ja ostan matkani verkosta ja saman usko olevan muiden kohdalla. Tämä on tosin Matkahuollon kohdalla oikeasti aika heikkoa, verkkokauppa, jossa liput pitää ostaa edeltävänä tiettyyn kelloaikaan mennessä, ei ole tältä vuosituhannelta. Verrokkeina lähes kaikki muut liikennemuodot.
Ja lisäksi, itselleni ei ole avautunut se, miksi ihmeessä verovaroista olisi maksettava summamutikassa jollekin yritykselle yhtään mitään? Ei tavallinen kuluttajakaan osta maitoa ilman, että kilpailuttaa tuotteen hinnan, laadun ja mahdollisen alkuperän.
Sinänsä ilmiö ei ole liikenteessä uusi. Lentoliikenteessä on vastaava polarisoituminen vahvasti käynnissä ja samalla perinteiset toimijat, kuten Finnair ja SAS ovat joutuneet kovien muutospaineiden eteen säilyäkseen hengissä. Ja kun halpabussit eivät käy asemilla, niin vastaavasti eräät halpalentoyhtiöt käyttävät kakkoskenttien vaatimattomia kakkosterminaaleja.
Ja lisäksi, itselleni ei ole avautunut se, miksi ihmeessä verovaroista olisi maksettava summamutikassa jollekin yritykselle yhtään mitään? Ei tavallinen kuluttajakaan osta maitoa ilman, että kilpailuttaa tuotteen hinnan, laadun ja mahdollisen alkuperän.
Sinänsä ilmiö ei ole liikenteessä uusi. Lentoliikenteessä on vastaava polarisoituminen vahvasti käynnissä ja samalla perinteiset toimijat, kuten Finnair ja SAS ovat joutuneet kovien muutospaineiden eteen säilyäkseen hengissä. Ja kun halpabussit eivät käy asemilla, niin vastaavasti eräät halpalentoyhtiöt käyttävät kakkoskenttien vaatimattomia kakkosterminaaleja.