Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

No mitä sitten. Tunnen myös ihmisiä, jotka eivät jalallaan eivätkä muilla ruumiinosillaan astu Lidlin ovesta sisään, ja ovat loukkaantuneita, kun S- ja K-ryhmää niin härskillä tavalla haastetaan. Kaikkien ovilla on silti vilkasta.

Lidl tekee näistä ihmisistä mainioita mainoksia. Niitä oikein odottaa mainoskatkolla! Näen jo sieluni silmin Onnibus-mainoksen:
– Ei me nyt sellasella romulla, ei siinä oo varmaan edes penkkejä.
– Uudempia niiden autot on kuin tän tuplasti kalliimman vaihtoehdon.
– Ja osaako niiden kuskit edes ajaa? Hyvä kun osaa suomea.
– No, ei ne ole ojaan ajaneet vielä kertaakaan ja niillähän johtajatkin ajaa itse.
– Ja niin halpa, tuskin ne edes huoltaa niitä bussejaan.
– No viimeksi kun Onnibus hajosi niin saivat 10 minuutissa varabussin paikalle.
– Ja sitten kun ei niillä ole tarpeeksi porukkaa niin nehän varmaan jättää koko vuoron ajamatta ja siinä sitten seistään turhaan.
– Pikemminkin niillä on ongelmia siinä, että bussi on liian täynnä, mutta ei sekään haittaa kun varataan netistä etukäteen. Istumapaikat on taattu!

Ja tätä rataa ;)

Mun mielestä on hauskaa nähdä, miten tunnepitoista tämä keskustelu on ja miten raivokkaasti jotkut puolustavat vanhaa systeemiä ja pelkäävät muutoksia. Mutta ei siinä mitään, ainahan muutokset aiheuttavat epävarmuutta, pelkoa ja vastarintaa. Totutaan sitten pikku hiljaa. Itse suhtaudun tähän suunnilleen niin, että aito kilpailu on tervettä ja piristävää, joten sydän on Onnin puolella. Mutta käytännössä koko asian merkitys jää mulle hyvin pieneksi, kun en koskaan käytä kaukobusseja. Ja ei, ei ole mitään kytköksiä Onnibussiin eikä vielä ole tipahtanut postiluukusta sen paremmin LALlin kuin Onninkaan vapaalippuja. :lol:
 
Mun mielestä on hauskaa nähdä, miten tunnepitoista tämä keskustelu on ja miten raivokkaasti jotkut puolustavat vanhaa systeemiä ja pelkäävät muutoksia. Mutta ei siinä mitään, ainahan muutokset aiheuttavat epävarmuutta, pelkoa ja vastarintaa. Totutaan sitten pikku hiljaa. Itse suhtaudun tähän suunnilleen niin, että aito kilpailu on tervettä ja piristävää, joten sydän on Onnin puolella. Mutta käytännössä koko asian merkitys jää mulle hyvin pieneksi, kun en koskaan käytä kaukobusseja.

Toisaalta jotkut kehuvat uutta tilannetta lähes kaikilta osin paremmaksi vaikka tällä hetkellä ei ole mitään varmuutta mitä esimerkiksi suurten kaupunkien ulkopuoliselle liikenteelle tapahtuu. Joukkoliikenne kun on verkosto ja rungon tuloilla usein subventoidaan latvojen liikennettä. Vapaassa kilpailussa tällainen ristiinsubventio taas on luonnollisesti mahdotonta. Ja ristiinsubventio muuten käytössä mitä suuremmissa määrin esim. HSL alueella - yhteiskunnan toimesta. Tunteet ovat siis mukana mielestäni molemmilla puolilla. Onnibus on toiminut nyt yhdeksän kuukautta, joten pitkälle vedettyjä tulevaisuuskuvia vapaasta kilpailusta en sen perusteella vielä tekisi.
 
Toisaalta jotkut kehuvat uutta tilannetta lähes kaikilta osin paremmaksi vaikka tällä hetkellä ei ole mitään varmuutta mitä esimerkiksi suurten kaupunkien ulkopuoliselle liikenteelle tapahtuu. Joukkoliikenne kun on verkosto ja rungon tuloilla usein subventoidaan latvojen liikennettä. Vapaassa kilpailussa tällainen ristiinsubventio taas on luonnollisesti mahdotonta. Ja ristiinsubventio muuten käytössä mitä suuremmissa määrin esim. HSL alueella - yhteiskunnan toimesta.

On tarkoituksenmukaista, että yhteiskunta hankkii kannattamattoman liikenteen ostoliikenteenä ja kannattava toimii normaalissa kilpailutilanteessa. Eivät bussifirmat kannattamattomia vuoroja aja hyvää hyvyyttään, ja kannattamattomia vuoroja onkin vuosien varrella karsittu rajusti. Ristisubventio ei ole normaalin liiketoiminnan periaatteiden mukaista, joten mikä tahansa tulostaan maksimoiva yritys pyrkii eroon kannattamattomista tuotteista. Yhteiskunta voi tietysti ristisubventiota hyödyntää, mutta sietää miettiä onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista pitää hinnat niin korkealla, että kysyntä tyrehtyy - vain siksi että niillä rippeillä voisi ylläpitää kannattamattomia vuoroja.
 
On myös tarkoituksenmukaista, että joukkoliikenteelle huonolla haja-asutusalueella joukkoliikenne maksaa enemmän kuin vilkkailla runkolinjoilla. Korvessa asuminen ei ole etuoikeus, vaan oma valinta jolla on seurauksia.
 
On tarkoituksenmukaista, että yhteiskunta hankkii kannattamattoman liikenteen ostoliikenteenä ja kannattava toimii normaalissa kilpailutilanteessa. Eivät bussifirmat kannattamattomia vuoroja aja hyvää hyvyyttään, ja kannattamattomia vuoroja onkin vuosien varrella karsittu rajusti. Ristisubventio ei ole normaalin liiketoiminnan periaatteiden mukaista, joten mikä tahansa tulostaan maksimoiva yritys pyrkii eroon kannattamattomista tuotteista. Yhteiskunta voi tietysti ristisubventiota hyödyntää, mutta sietää miettiä onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista pitää hinnat niin korkealla, että kysyntä tyrehtyy - vain siksi että niillä rippeillä voisi ylläpitää kannattamattomia vuoroja.

Eivät toki aja hyväntekeväisyyttään, mutta se ei tarkoita ettei subventiota olisi. Verkosto on enemmän kuin osiensa summa, joten liikennöijä on kyllä hyötynyt laajasta verkosta taloudellisesti. Tätä synergiaa ei synny usean toimijan kilpaillessa. Siksi konsessiomalleja on maailmalla olemassa. Keskitetyssä suunnittelussa onkin siis etuja. Siksi meillä on esimerkiksi tilaajaviranomaiset kaupunkiseuduilla.

Ostoliikenteellä voidaan kyllä aukkoja täydentää, mutta onko se kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu? Yhteiskunta maksaa joukkoliikenteen huokuttevuuden kannalta keskeisen, mutta kannattamattoman liikenteen; Mahdollisesti yöt, illat, viikonloput jne. Vapaan markkinan ja ostoliikenteen kustannukset optimoituvat ilman kytköstä toisiinsa eli tässä piilee suuri riski tehottomuudesta. Ja lippujärjestelmäkin on keskeinen ongelmakohta; Sarjaliput ovat välttämättömiä työssäkäyntiliikenteen houkuttelevuudessa toisinkuin pitkän matkan liikenteessä. Kilpailu ei pidä sisällään yhtenäistä lippujärjestelmää. Toistan itseäni, mutta ei voi mitään. Asioita ei ole vain huomioitu. Seutuistumiskehitys on totta ja ihmiset ovat jo muuttaneet ympäri maakuntia eikä tämä kehitys rajoitu tilaajaviranomaisten rajoihin. Joukkoliikenteen yhteiskunnallisen hallinnan poistaminen tuskin siis parantaa maankäytön ja liikenteen koordinaatioita.

On myös tarkoituksenmukaista, että joukkoliikenteelle huonolla haja-asutusalueella joukkoliikenne maksaa enemmän kuin vilkkailla runkolinjoilla. Korvessa asuminen ei ole etuoikeus, vaan oma valinta jolla on seurauksia.

Koskeeko tämä myös kaupunkiseutujen sisäistä liikennettä? Voisivathan pientaloalueiden asukkaat maksaa HSL-alueella korkeampaa taksaa. Turha kerrostaloalueiden on tukea pientaloasumista.
 
Koskeeko tämä myös kaupunkiseutujen sisäistä liikennettä? Voisivathan pientaloalueiden asukkaat maksaa HSL-alueella korkeampaa taksaa. Turha kerrostaloalueiden on tukea pientaloasumista.

HSL-alueen haja-asutusalueiden asukkaat toki maksavat saman lipunhinnan kuin muutkin, mutta vastaavasti vuorotarjonta on yleensä paljon harvempaa, eli samalla lipunhinnalla ei saa samaa palvelutasoa, kuin tiheästi asutulla alueella.
 
HSL-alueen haja-asutusalueiden asukkaat toki maksavat saman lipunhinnan kuin muutkin, mutta vastaavasti vuorotarjonta on yleensä paljon harvempaa, eli samalla lipunhinnalla ei saa samaa palvelutasoa, kuin tiheästi asutulla alueella.
Näin on, mutta tämä huomioon ottaenkin mitkä ovat joukkoliikenteen järjestämiskustannukset per/asukas lipputulojen jälkeen?
 
Viimeksi muokattu:
HSL-alueella on hyvin vähän linjoja, jotka palvelevat yksinomaan tiheää kaupunkiseutua. Kaikki raitiolinjat ovat tälläisiä, ja niillä onkin halvempi lippu. Raitiolinjoilla on metron jälkeen paras kannattavuus per nousu, tosin metro on halvempi vain jos liityntäbussia ei matkan varrella tarvita.
 
HSL-alueella on hyvin vähän linjoja, jotka palvelevat yksinomaan tiheää kaupunkiseutua. Kaikki raitiolinjat ovat tälläisiä, ja niillä onkin halvempi lippu. Raitiolinjoilla on metron jälkeen paras kannattavuus per nousu, tosin metro on halvempi vain jos liityntäbussia ei matkan varrella tarvita.
Pyrin vain esittämään sen tosiasian että ristiinsubventiota on lähes kaikkialla joukkoliikenteessä. En niinkään puhuakseni HSL:n tilanteesta vaikka se tärkeä onkin. Se että linjat kulkevat erilaisessa asutusrakenteessa on vain luonnollista ja tietenkin tekee kustannusten erittelyn hankalaksi tai mahdottomaksi. Taksat kaupunkien joukkoliikenteessä perustuvat usein poliittisiin päätöksiin eivätkä absoluuttisiin kuluihin. Siksi periaate "kustannukset asuinpaikan mukaan" ei vastaa nykyistä todellisuutta suurelle osalle ihmisiä. Enkä oikeasta halua että vastaisikaan yksi yhteen.
 
Ja lippujärjestelmäkin on keskeinen ongelmakohta; Sarjaliput ovat välttämättömiä työssäkäyntiliikenteen houkuttelevuudessa toisinkuin pitkän matkan liikenteessä. Kilpailu ei pidä sisällään yhtenäistä lippujärjestelmää.
Tartun tähän: mikään ei estä reittiliikenteenharjoittajan ja seudullisen jl-viranomaisen sopimasta yhteistariffisopimusta, jossa seudullisen lippujärjestelmän lipputuotteet kelpaavat pitkän matkan reittiliikenteen vuoroissa, kunhan ei makseta tukea. On tulkinnanvaraista, vaatiiko kausilippujen clearing yleisen säännön käyttöönottoa, jos laskentakaava on:

yhteistariffikorvaus = kausilipputulot € / kausilipulla tehdyt matkat * reittiliikenneoperaattorin kyydissä tehdyt kausilippumatkat
 
Toisaalta jotkut kehuvat uutta tilannetta lähes kaikilta osin paremmaksi vaikka tällä hetkellä ei ole mitään varmuutta mitä esimerkiksi suurten kaupunkien ulkopuoliselle liikenteelle tapahtuu. Joukkoliikenne kun on verkosto ja rungon tuloilla usein subventoidaan latvojen liikennettä. Vapaassa kilpailussa tällainen ristiinsubventio taas on luonnollisesti mahdotonta. Ja ristiinsubventio muuten käytössä mitä suuremmissa määrin esim. HSL alueella - yhteiskunnan toimesta. Tunteet ovat siis mukana mielestäni molemmilla puolilla. Onnibus on toiminut nyt yhdeksän kuukautta, joten pitkälle vedettyjä tulevaisuuskuvia vapaasta kilpailusta en sen perusteella vielä tekisi.

Minusta on aivan helkkarin väärin, että kaupunkilainen joka asuu yhteiskunnan kannalta edullisella ja palvelujen tuottamisen suhteen kestävällä tavalla, joutuu maksamaan maaseudulla ihan muuten vaan asuvien ihmisten satunnaiset matkat bussilla autokorjaamolle. Omavastuuta siihen omakotitaloasumiseen, hommataan maatalousyrittäjille sitten vaikka joku kertaluokkaa parempi kulukorvausjärjestelmä.
 
Toisaalta jotkut kehuvat uutta tilannetta lähes kaikilta osin paremmaksi vaikka tällä hetkellä ei ole mitään varmuutta mitä esimerkiksi suurten kaupunkien ulkopuoliselle liikenteelle tapahtuu. Joukkoliikenne kun on verkosto ja rungon tuloilla usein subventoidaan latvojen liikennettä. Vapaassa kilpailussa tällainen ristiinsubventio taas on luonnollisesti mahdotonta.

Kyllähän tästä ristisubventiosta on paljon puhuttu. Mutta jos haluaa lakimuutosta kritisoida, niin pitää kritisoida EU:ta eikä Onnibusia. Onnibus nyt vaan hyödyntää sitä lakimuutosta, jonka EU on pakottanut Suomen tekemään.
 
Takaisin
Ylös