Eikö laki olekaan sama kaikille, kysyy linja-autoliitto
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/119...aikkia+yrityksia+kysyy+linja-autoliitto+.html Tähän voisi varmaan vastata että jos sen rikkomisesta ei tule käytännössä mitään sanktiota niin mitäpä sitä noudattamaan.
Kyllä kai siitä sanktioita voi tulla, mutta kärsimään joutuu pienyrittäjä joka on liikennöinyt kyseistä reittiä. Samalla nousee valokeilaan tuo kahden vuoden sääntö. Eihän sille ole mitään todellista matkustajan edusta lähtevää perustetta vaan tarkoitus on nostaa uuden reitin avaamiseen liittyvä riski = kynnys niin korkealle, että mahdollisimman moni jättäisi moista yrittämättä ja pelikenttä jäisi sukuoikeusyhtiöille. Riskihän on korkea muutenkin, koska vanhojen yksinoikeuksien vallitessa uudet reitit pitää muodostaa kokonaan uudelta pohjalta, jottei "loukata" sukuoikeusyhtiöiden "oikeuksia". Tällöin markkinapotentiaalista ei ole mitään etukäteistietoa.
Eiköhän tässä näy LAL:n pukinsorkan jälki vähän kuten koko joukkoliikennelaissa muutenkin.
Matkustajan etua palvelisi paremmin se, että reittejä voisi avata ja sulkea täysin vapaasti, jolloin voisi koeliikennöidä uusia reittejä huolehtimatta liikaa tulevasta. Näin löytyisi varmasti jonkin verran uusia kannattavia reittejä sieltäkin mistä niitä ei etukäteen otaksuisi löytävänsä. Jos kokeilu on liian riskialtista, se jää tekemättä, ja usea potentiaalisesti kannattava reitti avaamatta. Ja tämäkö muka on matkustajan etu?
Eihän grillikioskin perustajallekaan aseteta määräystä, että saadakseen perustaa kioskinsa tämän on pidettävä se pystyssä vähintään kaksi vuotta vaikka sitten tappiolla, vaikkei onnistuisi myymään kuin muutaman purilaisen. Jokuhan saattaa yhtäkkiä olla riippuvainen siitä että kulman kioskilta saa ruokaa vaikkei siitä ennenkään sitä saanut?
Ja kääntäen: miten suurta reaalista haittaa voi aiheutua sellaisen reitin lakkauttamisesta, jolla ei ole paljonkaan matkustajia?
Kai se niin sitten oli, että tarvittiin jälleen kerran konkreettinen uhri osoittamaan surkeasti laaditun ja puhtaasti alan vanhojen toimijoiden intresseistä lähtevän lain epäkohta. :frown: (Lieneekö tuokaan pykälä tarkaan ottaen edes PSA:n mukainen? Ei ole ainakaan sen hengen mukainen. Kaikkihan varmaan muistamme joukkoliikennelaista selkeästi laittoman 22 § 3 momentin, jota ei PSA:n kanssa ristiriitaisena olisi ikinä saanut säätää Suomessa laiksi ja jonka EU-tuomioistuin aikanaan kumonnee kunhan joku sinne valittaa.)