Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerunko 2040

Pikaraitiotie ei ole välttämätön...

Höpö höpö. Vain pikaraitiotiellä on toisaalta riittävä kapasiteetti ja toisaalta riittävän edulliset investointikustannukset hoitamaan esimerkiksi Jokeri I, Viikki tai Laajasalo kunnialla.

Toisaalta voi todeta, että metro on suurella osalla Sebastinin ja Seppo Vepsäläisen esittämiä linjoja (esim. Laajasalon, Maunulan ja Viikin suunnat) yksinomaan vahingoksi joukkoliikenteen palvelutasolle. Liityntään pakotettavien suhde niihin, jotka olisivat kävelymatkan päässä pysäkeistä, olisi varsin ikävä.

Länsimetro saatiin RaideYVA:n bussin kanssa tasoihin vain manipuloimalla lukuja. On mielenkiintoista miettiä, miten kävisi, jos esim. Viikin, Laajasalon tai Hakunilan metroa verrattaisiin realistisiin vaihtoehtoihin.

Kohta tietysti saamme taas lukea, miten riemulla kaikki kävelevät 1 - 1,5 km metrolle!
 
Kohta tietysti saamme taas lukea, miten riemulla kaikki kävelevät 1 - 1,5 km metrolle!

5 minuutin välein ruuhkassa ja 10 minuutin välein ruuhkan ulkopuolella talon edestä metroasemalle kulkeva liityntäbussi on minusta ihan tarpeeksi hyvää palvelua, jos vaihtokin vielä pelaa sujuvasti malliin Siilitie. Viikistä on suora yhteys keskustaan 68X-pikalinjalla, mutta silti metroliityntä 79:llä on suosittu vaihtoehto. Se 1-1,5 km kävely on vain ylimääräinen mahdollisuus, mutta ei sen varaan voi toki laskea käyttäjiä, kyllä liityntäliikenteen on pelattava tiheästi joka tapauksessa.

Höpö höpö. Vain pikaraitiotiellä on toisaalta riittävä kapasiteetti ja toisaalta riittävän edulliset investointikustannukset hoitamaan esimerkiksi Jokeri I, Viikki tai Laajasalo kunnialla.

Pikaraitiotielle on hyviä kohteita, kuten Jokerilinja, Viikki ja Laajasalo. Tarkoitinkin, että nykyinen metro- ja lähijunajärjestelmä on toimiva ja niitä voi laajentaa tarvittaessa, jos matkustajia vain riittää tarpeeksi laajennuskohteissa. Tapiolan metro voi olla järkevä matkustajamäärien perusteella, Kivenlahden ei ole, ei todennäköisesti myöskään Viikin tai Laajasalon saati Jokeri-metro. Metron ykkösetuna on minusta se, että saadaan kantakaupungin alle erittäin nopea ja maanpäällisistä häiriöistä hidastumaton runkoliikenne, jota voidaan ajaa tiheästi esikaupunkien kysynnän varassa. Pelkästään kantakaupunkia palvelemaan metro on liian järeä kapine.

Minkähän takia täällä tietyt kommentoijat mollaavat toistuvasti metroa, mutta lähijunia kohtaan ei esiinny vastaavaa inhoa? Ja Länsimetroa vastaan pusketaan oikein urakalla, mutta Kehärataa vain sivutaan vähän sivulauseessa? Metrohan sentään palvelee kantakaupungissa usean aseman voimin, lähijunien tarjonta olisi Pisarankin myötä vain muutama jakeluasema kantakaupungilla, vähemmän kuin metrolla. Olen asunut sekä metro- että lähijunaratojen varsilla ja kyllä tämä metro voittaa lähijunat selvästi kattavuudessaan.

On aika läpinäkyvää, jos pikaraitiotietä esitetään ainoana tapana ratkaista asiat. Se voi olla yksi hyvä vaihtoehto, mutta sanotaan aina, että ei pitäisi pistää kaikkea yhden kortin varaan. Olisi otettava mukaan myös muita keinoja parantaa nykyjärjestelmää kuin se pikaratikka, vaikka niin mainio olisikin. Ihmiset kyllästyvät, jos koko ajan vain joka ongelmaan pk-seudun liikenteessä vastaus on "pikaraitiotie" ja muut vaihtoehdot haukutaan lyttyyn. Ei se voi mennä niin, että on vain yksi ainoa ratkaisu, ei se mene missään muussakaan asiassa, ei ole mustaa tai valkoista, on vain harmaan eri sävyjä.

Ja kyllä, kannatan pikaraitioteitä silti, mutta siellä missä ne ovat järkevin ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:
Minkähän takia täällä tietyt keskustelijat mollaavat toistuvasti metroa, mutta lähijunia kohtaan ei esiinny vastaavaa inhoa?

Päinvastoin HKL:ää suitsutetaan kaikin mahdollisin keinoin ja VR:ää moititaan kaikin mahdollisin keinoin. Jos kyvyt, taidot ja tiedot amatöörikirjoittajalta loppuvat, hoetaan ja haukutaan ainakin MONOPOLISTA.
 
Ovatko nimimerkit Sebastin ja Seppo Vepsäläinen sama henkilö?

Ei kai sillä loppujen lopuksi ole väliä, ketkä tänne kirjoittelevat, jos keskustelu on ideoita herättävää ja mielenkiintoista. Olisi silti upeaa, jos myös joukkoliikenteen suunnittelijat olisivat täällä keskuudessamme kehittämässä yhteistyössä mahdollisimman hyvää liikennettä! Joukkoliikenteen harrastajiltahan liikenee paljon ideoita ja energiaa mielenkiintoisiin pohdintoihin, voi tulla esille paljon yllätysideoitakin, jota ei ole edes huomattu miettiä päättävillä tahoilla. Kyllä tältä foorumilta saa ainakin minusta vähintään yhtä paljon irti, kuin joukkoliikenneviranomaisten satasivuisista raporteista. Ehkä desimaalit laskelmissa eivät ole pilkulleen oikein kuten virallisissa raporteissa (ainakin näennäisesti), mutta ideointi on sitäkin aktiivisempaa.
 
Kaavoittamalla liikennevirtoja muualle. Lisäämällä kehämäisiä yhteyksiä. Pääkaupunkiseudulla on laaja tieverkosto säteineen, kehineen, eristettyine ratoineen. Nyt on aika tehdä sama joukkoliikenteelle.
Kysyin, miksi ehdotat lisää säteittäisiä metrolinjoja, kun joukkoliikenteen puutteet ovat kehäyhteyksillä. Sanot lisääväsi kehäyhteyksiä, mutta kartassasi on 4 uutta säteittäistä metroa. Näinkö "kaavoitat liikennevirtoja muualle"? Mitä se edes tarkoittaa?

Voisitko siis vastata, miksi sinusta pitäisi rakentaa 4 uutta säteittäistä metrolinjaa (länsimetron lisäksi!), kun joukkoliikenteen ongelmat ovat kehäyhteyksillä?

Riippuu pääkaupunkiseudun asukasluvusta. Itse vertasit noine palloine nykyistä asukaslukua 33 vuoden päähän. Ja muutenkin, kopsasit pallot kaikkien alueiden päälle tutkimatta mahdollisuuksia enempää. Kuvavastauksesi on vääristelty.
Kysyin, miten monta uutta joukkoliikenteen matkustajaa saadaan tällä metrotähtiverkolla. Keltaiset pallot ovat itse määrittelemiesi asemien kohdalla ja kuvaavat 5 min kävelyetäisyyttä. En määritellyt sitä, minkä vuoden matkamäärälisäyksen voit kertoa. Kertoisitko nyt jo!

Miksi ei olisi pysäkkiä? Tottakai on. Valmistuessaan järjestelmä on kattava kokonaisuus. Liityntäliikenne toimii joillain alueilla raitiovaunuilla ja busseilla, useimmissa busseilla. Liityntäliikenne voisi olla tilauspohjaista. Uus- ja täydennysrakennus tukee joukkoliikenteen saavutettavuutta.
Länsimetro on suunniteltu olemassaoleville pysäkeille, korvaamaan nykyistä suoraa liikennettä vaihdollisella palvelulla. Eikä matkustajia tule lisää verrattuna vaihdottomiin busseihin. Ei senkään jälkeen, vaikka on laskettu vuoden 2030 maankäytöllä. Miksi pitäisi rakentaa ehdottamasi usean miljardin metroradat, jos niillä ei saavuteta mitään?

60-70% seudulla käyttää joukkoliikennettä.
Eipäs vaan 40 %. Vai valehteleeko YTV:kin?

Joukkoliikenne maksaa itsensä takaisin ja on sijoitus hyvinvointivaltioon. Joukkoliikenne luo erilaista kulttuuria kuin yksityisautoilu ja moottoritiet.
Esittämäsi joukkoliikenne ei maksa itseään takaisin. Miljardin (= länsimetro) vuosikorko on 50 M€. RaideYVA:ssa laskettiin, että sen hintainen investointi säästää liikennöintikuluissa 10,4 M€. Pelkkä korko on siis 5 kertaa niin suuri kuin säästö.

Joukkoliikenne kyllä loisi erilaista kulttuuria, mutta ei tuollainen, joka perustuu moottoritien ideaan. Moottoritiessä ja metrossa on se ero, että liityttäessä paikallistieltä moottoritielle ei tule vaihtoa autosta toiseen. Autoa huonompaa joukkoliikennettä luomalla ei luoda hyvinvointiyhteiskuntaa. Enintään pahoinvointia, jossa pitää pakottaa ihmiset autoistaan joukkoliikenteeseen.

Vastaisitko sitten jäljellä oleviin kysymyksiin (yllä olevien lisäksi):

Minkälaiselle matkustajamäärälle HKL:n metron tapainen sähköjuna on mielestäsi tarpeellinen ja minkälaisella matkustajamäärällä se on taloudellisesti järkevä?

Eli esim. näin:
Bussi on järkevä, kun matkustajia on enintään XXXXX.
Raitiovaunu on järkevä, kun matkustajia on vähintään YYYYY ja enintään ZZZZZ.
Metro on järkevä, kun matkustajia on vähintään NNNNN.

Siis mitä määriä itse käytät?

Ei pitäisi olla vaikea vastata, jos esittämässäsi suunnitelmassa on jotain asiaperusteluita. Sillä olethan toki käynyt tällaiset asiat läpi kuten me tehdessämme TramWestiä? Eli lähdetään maankäytöstä, katsotaan, minne matkat suuntautuvat ja arvioidaan joukkoliikenteen piirissä olevan asukasmäärien perusteella matkojen määrä. Olethan näin toiminut suunnitelmassasi?

Niin, ja vielä yksi kysymys: Miksi esität metroja Laajasaloon, Viikkiin ja Hernesaareen, kun niihin on suunniteltu raitiotiet? Vai onko mielestäsi niin, että vähäisempi matkustajamäärä "riittää" metrolle kuin raitiotielle?

Jonkinlaista tällaista versiota lähdetään viemään laajemman yleisön nähtäväksi. Joten toivoisin karttaan päätyvän koherentit ja todennäköiset yhteydet. Erityisesti Jokeri I linjaus Huopalahden alueella.
Mielenkiintoista! Missähän tämä mahtaa tapahtua ja koska? Onko sinulla MetroAllround-hanke? Suosittelen lämpimästi, että selvität vastaukset esittämiini kysymyksiin ennen kuin oikealla nimelläsi jollekin ideaasi esität. Muuten voi mennä maine, sillä kuulijoiden joukossa saattaa olla jopa useampia henkilöitä, jotka ymmärtävätkin näistä asioista jotain.

Antero
 
On aika läpinäkyvää, jos pikaraitiotietä esitetään ainoana tapana ratkaista asiat. Se voi olla yksi hyvä vaihtoehto, mutta sanotaan aina, että ei pitäisi pistää kaikkea yhden kortin varaan. Olisi otettava mukaan myös muita keinoja parantaa nykyjärjestelmää kuin se pikaratikka, vaikka niin mainio olisikin. Ihmiset kyllästyvät, jos koko ajan vain joka ongelmaan pk-seudun liikenteessä vastaus on "pikaraitiotie" ja muut vaihtoehdot haukutaan lyttyyn. Ei se voi mennä niin, että on vain yksi ainoa ratkaisu, ei se mene missään muussakaan asiassa, ei ole mustaa tai valkoista, on vain harmaan eri sävyjä.
Olen aivan samaa mieltä tästä. Siksi lähtökohtani onkin aina selvittää ensin liikenteen tarve ja katsoa sitten, mikä siihen hyvin sopii.

Mutta jos ajattelet kaupunkia ja sen joukkoliikenneverkkoa, niin jos tuplaat asuinrakennusten kerroskorkeuden, silloin sinulla on tuplaten ihmisiä täsmälleen samassa kaupungissa. Sehän johtaa muun muassa siihen, että kaikki liikennevirrat kaksinkertaistuvat myös. Toisin sanoen, väestötiheys on keskeinen liikennevirtoihin ja joukkoliikenteen kysyntään ja kapasiteettitarpeeseen vaikuttava tekijä.

Kun asukkaita on vähän eli asukastiehys on alhainen, joukkoliikenteen virrat ovat ohuita, ja silloin riittää bussi. Vertaa bussin ja ratikan kokoa: telibussin paikkamäärä on esim. 80 hlö tai 2-nivelbussilla 150 hlö., yhdellä nykyaikaisella ratikalla on 250 hlö ja kahden vaunun junina 500 hlö.

Jos tuplaan kerroskorkeuden telibussiliikenteestä, voit pärjätä vielä 2-nivelbussilla. Mutta 2-vaunuinen ratikkajuna voi hoitaa yli 6-kertaisen kerroskorkeuden. Ratikalla siis on vain tavattoman laaja toiminta-alue, minkä vuoksi se riittää tai on sopiva hyvin laajasti vaihtelevalla kaupungin väestötiheydellä. Metroja on ja ne ovat tarpeen eivätkä aina edes riittäviä sen näköisissä kaupungeissa, että siellä tosiaan on kerroskorkeutta ja rakennustiheyttä enemmän kuin 6 kertaa meikäläiset bussikaupungit.

Mutta palataan vielä vähän takaisinpäin. Jos länsimetroa olisi lähdetty tekemään kombin pohjalta, niin mikä se olisi sitten ollut, se kombivaunu matkallaan Kampista Sörnäisiin? Onko se metro vain pikaratikka vai mikä? Olisiko kaikki hyvin, jos ryhtyisimme käyttäytymään kuten Portossa: pannaan pikaratikan nimeksi metro, niin Sebastinkin on tyytyväinen?

Antero
 
Metroja on ja ne ovat tarpeen eivätkä aina edes riittäviä sen näköisissä kaupungeissa, että siellä tosiaan on kerroskorkeutta ja rakennustiheyttä enemmän kuin 6 kertaa meikäläiset bussikaupungit.

Olet oikeassa. Pääkaupunkiseutu on tavattoman hajautunut, hajautuneempi kuin Atlanta, jos väestötiheydestä jotain voi päätellä. Ykkösongelma on tämä liian väljä kaupunkirakenne, pikaratikka on vain joukkoliikenteen selviytymiskeino sellaisessa. Näkisin mielelläni, että kaikki hajautuneen Helsingin seudun ihmiset asuisivat nykyisen Helsingin kaupungin rajojen sisällä ja koko kaupunki olisi samanlaista rakennetta kuin nykyinen Helsingin kantakaupunki. Tämän hajautumisen takia sellaista metroa ei kannata rakentaa, joka ei kulje kantakaupungin alitse, koska asukastiheydet eivät sitä perustele ja tilaa on yllin kyllin.

Omakotiasumisen ei tarvitse olla jokaisen keskiluokkaisen perheen mahdollisuus PÄÄKAUPUNGISSA, maaseutu on eri juttu. Uudenmaan pitäisin tässä ajatusleikissäni perinteisenä maanviljelysalueena, jota se on ennenkin ollut. Kunhan asuntojen hinnat olisivat edullisia tässä kerrostalo-Helsingissä, niin ei voitaisi vedota siihen, että ympäryskunnat tarjoavat halvempaa asumista ja siksi muuttaa niihin.

Monissa maailman suurkaupungeissa kaupungin ja maaseudun raja on jyrkkä, maaseudulle ei saa rakentaa hajautunutta asutusta. Sama voisi olla hyvä lääke Helsingissäkin. Samalla tämä ideani myös loisi ihan uutta vetovoimaa maakuntakaupungeille, koska ne voisivat tarjota omakotiasumista sitä haluaville ja kilpailla elämänlaadulla. Helsinki taas olisi Suomen ainoa City.
 
Voisitko siis vastata...

Näihin kysymyksiin haluavat vastauksia myös Suomen nouseva nuoriso sekä yhteiskuntaa ylläpitävä työssäkäyvä ja kehittyvää joukkoliikennettä vaativa kansanosa. Korulauseilla ja olemattomilla toisten rahoilla pilvilinnoja haaveileva suunnittelu ei ole tästä maailmasta. On viisaampiakin tapoja hoitaa homma.
 
Näihin kysymyksiin haluavat vastauksia myös Suomen nouseva nuoriso sekä yhteiskuntaa ylläpitävä työssäkäyvä ja kehittyvää joukkoliikennettä vaativa kansanosa. Korulauseilla ja olemattomilla toisten rahoilla pilvilinnoja haaveileva suunnittelu ei ole tästä maailmasta. On viisaampiakin tapoja hoitaa homma.
On minunkin myönnettävä, että tässä Helsingin kaupungissa sekä sen lähistöllä käy nykyään melkoinen hypetys: kaikkea pitäisi saada mahdollisimman nopeasti. Eduskuntatalonkin edessä on ammottava monttu sen hypetyksen johdosta: eräs matkustajani hieman pelokkaasti kyseli, että paljonko tuollainen betoniaita sen reunoilla suojaa esim. sen edestä, jos vaikka bussi saattuu pahalla liukkaalla pääkallokelillä siihen törmäämään. Toivottavasti se pitää, sillä melkoinen pudotus on meinaa sen takana. Metroa halutaan Länteen aina Kivenlahdeen saakka ja samaten idässä Sipoon uudisalueille sekä myöskin pohditaan metroa Kampista Pasilaan mutta toisaalta myös alas Laajasalon suuntaan ja sitten on Kehärataa, Espoon kaupunkirataa, vieläpä Pisaralinkkiä.
Mutta koska pääkaupunkikuntien alueella on 4 kaupunkia, joista 3:ssa liikennettä suunnittelee YTV ja suurimmassa sekä mahtavimmassa HKL, niin jopa eri raidejärjestemien jatkosuunnitelmissa ei ole samaa suuntausta. Ei kuten vaikkapa Köln/Bonn, jossa samalla raidekalustolla hoidetaan kahden kaupungin ratikat, metrot ja jopa noiden kahden kaupungin välinen paikallisjunaliikenne, jolloin sellaisen kevyen sähkömoottorijunan (pikaratikka) huippunopeus on 100km/h. Meillä suuret kaupungit taistelevat valtionmäärärahoista länsimetro, mutta taas toisaalta Vantaa on erittäin ahne kehäradan määrärahoja kohtaan. Plus sitten muut laajennuksiet... ja ainii ja Raide-Jokerikin vielä. Kallita tie- ja katuhankkeita on suunnitteilla tai osa jo rakenteilla ympäri seutua.

Mitähän nämä KAIKKI eri järjestelmien laajennukset tosiaankin maksavat? Kunpa saataisiin jonkinlainen konsensus aikaiseksi ainakin minun elinaikanani. Yksi järjestelmä, yksi tehokas joukkoliikenne! Ja toki haluan nähdä kaupunkini kehittyvän toimivaksi kokonaisuudeksi.

Klassikkoesimerkissäni Hongkongissa yhdistettiin jo aiempi metroliikenne (MTR) ja aiempi lähijunaliikenne (KCR) saman katon alle (= MTR tästä lähtien), ja kas: nyt onkin ilo esitellä tuplasti laajempi metrokartta entiseen verrattuna (tuli voimaan 30.10.2007). Mites meillä voitaisiin tuollainen temppu tehdä?

Linkki
 
Monissa maailman suurkaupungeissa kaupungin ja maaseudun raja on jyrkkä, maaseudulle ei saa rakentaa hajautunutta asutusta. Sama voisi olla hyvä lääke Helsingissäkin. Samalla tämä ideani myös loisi ihan uutta vetovoimaa maakuntakaupungeille, koska ne voisivat tarjota omakotiasumista sitä haluaville ja kilpailla elämänlaadulla. Helsinki taas olisi Suomen ainoa City.
Kaupunginjohtaja Pajunen juuri kylläkin ilmoitti, että Sipoolta riistetyille alueille ryhdytään rakentamaan mittavaa pientaloaluetta.

Kuten toistuvasti havaitaan, ongelma ei ole hyvän joukkoliikenteen järjestäminen Helsingin seudun kokoiselle pienehkölle alueelle, vaan ongelmat alkavat siitä, kun seutua pitää jonkin kroonisen alemmuudentunteen takia saada itseään isommaksi ja cityn muotteihin, minkä sairauden ilmentymiä nämä Sepon pilvilinnapiirrokset tyypillisimmillään ovat.
 
Kaupunginjohtaja Pajunen juuri kylläkin ilmoitti, että Sipoolta riistetyille alueille ryhdytään rakentamaan mittavaa pientaloaluetta.

Minusta hän taas puhui tiivistä ja matalaa.

"Liitettävästä alueesta on tehtävissä "näyteikkuna energiatehokkaasta, mutta samalla viihtyisästä, tiiviistä ja matalasta pientalovaltaisesta alueesta", Vapaavuori visioi. "Tätä osaamista meiltä Suomessa puuttuu, joten on syytä hakea mallia ja ideoita myös maan rajojen ulkopuolelta.""

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vapaavuori+Riemastuttava+päätös/1135233295937

seutua pitää jonkin kroonisen alemmuudentunteen takia saada itseään isommaksi ja cityn muotteihin, minkä sairauden ilmentymiä nämä Sepon pilvilinnapiirrokset tyypillisimmillään ovat.

Mietitäänpä Helsingin kantakaupunkia 1930-luvulla. Helsinki oli pikkukaupunki, mutta tänne alettiin rakentaa erittäin tiivistä kantakaupunkia, kivikaupunkia. Arkkitehtuurikin kuin isommasta kaupungista. Torkkelinmäen (Sörnäisten asemanseudun) asukastiheys on edelleen vuonna 2008 Manhattanin luokkaa. Jossain vaiheessa autoistumisen melskeissä se kaupunkimaisuus meni pois muodista ja Helsingistä alettiin tehdä Suomen suurinta maalaiskaupunkia. Helsinki onkin siksi hyvin vastakohtainen kaupunki, turisti saa ison kaupungin vaikutelman ja kantakaupunki on juuri sopivan kokoinen, että sieltä ei tarvitse poistua näkemään todellisuutta, vaan voi reissata ratikoilla ja ajatella olevansa suuressakin kaupungissa.

Ongelma ei ole se, että Helsingistä haluttaisiin city, vaan että kaupunkia suunnitellaan väljästi Pihtiputaan periaatteilla, mutta tänne halutaan cityn liikennejärjestelmä eli metro, vaikka kantakaupunkimaista asutusta ei ole haluttu kaavoittaa enää lisää. Espoo ja Vantaa ovatkin Suomen suurimpia maaseutukaupunkeja, väljiä kuin maaseutukaupungit ja asukkaatkin kotoisin maakuntien Suomesta. Helsingin kantakaupungilla on edes jotain yritystä kaupunkimaisuuteen ja se imee myös mukanaan näitä lähiöitään kaupunkimaisiksi, mutta eivät ne lähiöt silti kovin kaupunkimaisia ole, vaikka miten olisivat Alvar Aaltoa ja metsäkaupunkia.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta hän taas puhui tiivistä ja matalaa.

"Liitettävästä alueesta on tehtävissä "näyteikkuna energiatehokkaasta, mutta samalla viihtyisästä, tiiviistä ja matalasta pientalovaltaisesta alueesta", Vapaavuori visioi. "Tätä osaamista meiltä Suomessa puuttuu, joten on syytä hakea mallia ja ideoita myös maan rajojen ulkopuolelta.""

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vapaavuori+Riemastuttava+päätös/1135233295937
Saman tyyppisiä kommentteja on luettavissa myös taloussanomista http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2008/01/15/Sipoosta+tulee+tiivis+metrocity/20081275/382
"Uuteen Sipooseen mennään metrolla, sanoo Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Se tarkoittaa väistämättä tiivistä rakentamista. Metroa ei rakenneta metsän pupuja varten, jatkaa Helsingin kaupunki."
 
Itse asiassa Töölön tunneli metroa keveämmällä kalustolla vaikuttaa ratkaisulta, johon on mahdollista yhdistää monta eri suuntaan menevää keskipitkän matkan yhteyttä.

Aivan. Itä- ja Länsimetro on samanlaista tekniikkaa. Töölön tunnelista ja Pasilan tunnelista voi johtaa esikaupunkeihin kevyemmän tekniikan ja kaluston rataa. Toisaalta yhteensopivuus olisi tärkeää. Liityntäliikenne perustuu kehäratikoihin ja busseihin.

Metrostategian valinneessa Helsingissä joukkoliikenteen käyttö laskee koko ajan.
Joukkoliikenteen käyttömäärät on kasvussa ja vain lisäämällä joukkoliikenteen tarjontaa ja erityyppisiä vaihtoehtoja käyttöastetta voidaan kasvattaa. Tukholmassa, jossa on suhteessa samantyyppinen väestöpohja ja joukkoliikennejärjestelmä kuin 2040 esityksessä, ja minkä ympärille avattiin tietullijärjestelmä, joukkoliikenteessä tehdään lähes joka kuukausi uusia käyttöennätyksiä.

Sitten noihin metron 'vaadittuihin käyttäjämääriin'. Itse sanoisin, että pääkaupunkiseudun asukastiheyttä on nostettava joka tapauksessa 30:ssa vuodessa roimasti, juuri tämän ns. Nurmijärvi-ilmiön lievittämiseksi. ... Fakta kuitenkin on, että PK-seudulle muuttaa koko ajan väkeä. Kaupunkialueilla on nyt kysyntää ja kasvupotentiaalia. Nyt se on vain ohjattava oikein.

Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Larges...est_growing_urban_areas_of_the_European_Union

Rank Urban Area
1 Toulouse, France
2 Helsinki, Finland
3 Braga, Portugal
4 Stockholm, Sweden
5 Dublin, Republic of Ireland

Hieno kartta ei siinä mitään. Äkkiä mitä muutoksia mä tekisin, niin tuon nykyinen idän suunnan linja ja kartassasi olevan ME-linja pitäisi toimia yhtenä kokonaisuutena. Sen idän suunta on jo nyt kaksihaarainen ja itse lähtisin siitä, että myös tuo länsipää olisi myös kaksihaarainen. Pääteasemana tuo Leppävaara (tai ehkä veto Karakallioon) on hyvä tällä tiedon ja linjaus voi kulkea Munkkiniemen ja Huopalahden kautta, vaikka ajattelin itse muuta ensin. Toisaalta yhdistäisin myös linjat M2- ja M3-linjat jolloin niden ajo tapahtuisi samoin kuin nykyisen itälinjakin. Kyseinen linja sitten jakautuisi Kampin jälkeen, kuten esityksessäsikin, mutta M2-linja päättyisi Katajanokalle, Laajasalon sijaan. Mikäli Laajasalo tarvitsee metronliikennettä vetäisin sen sitten mielummin reittiä Jollas(?)-Laajasalo-Yliskylä/Tammisalo-Herttoniemen ranta-Kulosaari-Kalasatama-Vallila-Pasila-Meilahti-Pacius(?)-Huopalahti, josta yhteys tuolle Länsimetron pohjoiselle haaralle.
Itä- ja länsi toimii kokonaisuutena. Oranssia väriä ei haluttu viedä Espooseen. Siksi Länsimetrolle annettiin kirjain numeron sijaan. Tuossa suunnitelmassa ei ole tarkoitus ottaa kantaa mahdollisiin väreihin tai nimiin vaan ehdottaa näkemystä tulevaisuuden seudulliseksi joukkoliikennejärjestelmäksi.

Espoon toinen metrohaara tulee nyt esityksessä kulkemaan Huopalahden kautta. Hieman kuten pääkaupunkiseudulle tehdyissä suunnitelmissa muutama vuosikymmen sitten. Pidän perinteideiden kunnioittamisesta. Varsinkin yleishyödyllisten sellaisten.

Tapiola-Leppävaaran yhdistää Jokeri I raitiolinja. Espoossa on esitetty KehäI tunneloimista tuolta väliltä, joten Jokeri I raitiovaunulla nämä kaksi vierekkäistä kaupunginosaa tulee integroitua toisiinsa tehokkaasti. Leppävaaran ja siitä eteenpäin -metrolla voidaan helpottaa rantaradan ruuhkia.

Katajanokan metroasema on viimeisimpiä toteutettavia asemia. Sen kiirellisyysluokka on vähäinen. Pohjoisen metrolinjan kääntöraiteet on kannattavaa tehdä Laajasaloon ja mahdollisesti myöhemmin Santahaminaan. Tälle alueelle tarvitaan kääntöraiteet jolla voidaan hoitaa myös Laajasalon joukkoliikennettä. Laajasalon yhdistäminen ratikalla Herttoniemeen on kannatetta idea, ehkä haara myös Roihuvuoreen, mutta tämän ratikan tulisi yhdistyä seudullisiin kehäpikaraitioteihin. Pasilan ja Itämetron yhdistävällä osuudella on laaja kannatus pääkaupunkilaisten keskuudessa. RHK:n suunnitelmissa se toteutuu kätevästi Pisaran muodossa Hakaniemen kautta.

Ratikka on hidas vain jos se tarkoituksella tehdään sellaiseksi. Helsingissä valitettavasti on haluttu.
Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua toivottavasti suunnitellaan kokonaisuutena. Helsingissä katsotaan tarvetta 10 ,30, 50 ja 100 vuoden päähän. Tähän perustuu myös Keskustatunneli. Tiedetään, ettei kapasiteetti kaikkialla täyty ensimmäisenä päivänä. Ja jos täyttyisi, olisi tehty toteutus silloin auttamattomasti vanhentunut ja puutteellinen. Näin kävisi raitiovaunuihin perustuvassa seudun peittävässä liikennejärjestelmässä. Raitiovaunuja ei kuitenkaan tule unohtaa, ja kehäratikoista on otettava kaikki potentiaali irti, mitä matkustusajan kustannuksella on mahdollista toteuttaa lähialuekohtaisiin liikennöintitarpeisiin. Raitiovaunut täydentävät metroa.

Raitiovaunu seudulliskokonaisuutena joukkoliikennejärjestelmänä sopii Tampereelle ja Turkuun.

Autoilusta oli puhetta. Autoilu tulee kasvamaan ja myös siihen on varauduttava. Mutta on myös tarjottava laaja peitto joukkoliikennettä vaihtoehdoksi. Yksityisautoilua ei voi lopettaa kokonaan, se voidaan vain tehdä ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Se on ihan sama ajaako Keskustatunnelissa bensiinikosla vai sähköauto, yksityisliikkuminen ei lopu. Keskustatunneli ei kuitenkaan ole vastaus joukkoliikenteen voimistamiseksi ja siksi ensisijaisesti tulisi toteuttaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä. Keskustatunnelin aika on myöhemmin.

Viikin pikaraitiotie on voisiko sanoa haudattu. Pasilaan tulee metroasema ja Viikki yhdistettään tähän. Seudullinen liikennetarve on laajempi kuin ratikkayhteys Viikistä keskustaan. Tulevaisuuden Viikistä on raideyhteys neljään ilmansuuntaan. Metron ja kehäjokerin muodossa.

Ovatko nimimerkit Sebastin ja Seppo Vepsäläinen sama henkilö?
En ole.

Minkähän takia täällä tietyt keskustelijat mollaavat toistuvasti metroa, mutta lähijunia kohtaan ei esiinny vastaavaa inhoa?
Veikkaan tällaisen esiintyvän pääkaupunkiseudulla asuvien 'Helsinki ja HKL vihaajien' keskuudessa. Pääkaupunkiseutu on Helsinkivetoinen mutta kaikki paikalliset eivät halua hyväksyä sitä.

Kysyin, miksi ehdotat lisää säteittäisiä metrolinjoja, kun joukkoliikenteen puutteet ovat kehäyhteyksillä. Sanot lisääväsi kehäyhteyksiä, mutta kartassasi on 4 uutta säteittäistä metroa. Näinkö "kaavoitat liikennevirtoja muualle"? Mitä se edes tarkoittaa?
Ehdotuksessa muutetaan kehäbussit raitiovaunuiksi. Kartassa on kolme kehälinjaa. Kaavoittamalla tarkoitin kaavoittamalla asuntoja ja työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Autoilun tarve kehäteillä vähenee jos asuinpaikasta ja työpaikasta riippumattomasti on valittavissa kattavat ja nopeat joukkoliikenneyhteydet laajasti ympäri pääkaupunkiseudun. Joukkoliikenteen palvelupaikat ohjatkoon pääkaupunkiseudun kasvua tulevaisuudessa.

Esimerkiksi, Helsingin keskustan rannoilta on vapautumassa suuret asuin- ja työpaikka-alueet rakentamiselle. Näin tapahtuu myös Keski-Pasilassa ja Pohjois-Pasilassa. Painopistettä voidaan kohdistaa Kehiltä ja yksityisautoilusta poispäin. Nämä keskustan uudet alueet vain esimerkkinä. Kehäyhteydet kuten esityksessä ja säteittäiset metrolinjat on perusteltuja ja eivät ollenkaan liioiteltuja.

joukkoliikenteen ongelmat ovat kehäyhteyksillä?
Autoilun ongelmat on kehäteillä koska ne on sinne aiheutettu. Ei ole ollut kuin harva seudulliskokonaisnäkemykseen nojautumaton bussivuoro.

Eipäs vaan 40 %. Vai valehteleeko YTV:kin?
Niin tämän hetkisen asukasluvun mukaan tänä päivänä. Tässä laajasti busseihin perustuvassa "järjestelmässä". Luvut 60-70% perustuivat ehdotettuun joukkoliikennepeittoon ja vuoteen 2040.

En katso että tähän vision rinnalle pitäisi esittää asemakohtaisia käyttölukuja. Visiossa reitit ja asemat on suuntaa antavia. Mielestäni tähän vastasi keskustelussa lainattu Jussi Pajunen. Minne metro meneekin, siellä saavutetaan korkea joukkoliikenteen käyttöaste. Nitomalla metron ja uudisrakentamisen sekä täydennysrakentamisen saumattomasti yhteen.

Itse mietin kuinka pitkälle Itämetroa voi kuormittaa. Itäsalmeen tulee 50 000 asukasta. Jos YTV:n luvuin 40% käyttää joukkoliikennettä on siitä metroon kohdistuva osuus käyttöastelisäys huomattavan korkea Mellunmäen linjan ja yleensäkin Itämetron ennestään korkeisiin matkustalukuihin.

Moottoritiessä ja metrossa on se ero, että liityttäessä paikallistieltä moottoritielle ei tule vaihtoa autosta toiseen.
Aivan. Huomaan että suosit yksityisautoilua tukevia ratkaisuja. Pääkaupunkiseudun kattava kehämäinen ja säteittäinen moottoritieverkosto on olemassa. Kuten kartasta näkyy. On aika tehdä joukkoliikenteelle sama.

Eli lähdetään maankäytöstä, katsotaan, minne matkat suuntautuvat
Tuo on suunnittelua huomispäivän tilanteeseen, ei 50 vuoden päähän. Myöskin suunnittelu autoliikenteen ehdoilla on vanhanaikaista. Kaavoitus ja joukkoliikenne on suunniteltava yhdessä. Ne ketkä tänään autoilevat Kehäteillä, koska muuta ratkaisua ei ole, eivät tee sitä 30 vuoden päästä. Eivätkä välttämättä edes olisi tekemässä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös