Paikallisjunaliikenteen lopettaminen ja mahdollisuudet sen palauttamiseen

Lisäksi aika moni pieni bussiyhtiö on hankkinut Ruotsista käytettyjä yli 60-istumapaikkaisia telibusseja, koska pienempi auto ei riitä.

Teidän tämän ja meinasin sen edelliseen viestiin laittaakin mutta päätin lopulta jättää pois. Jos nimittäin päivässä on aamuin illoin yksi ruuhkainen koululaisvuoro ja muuten kulkee vain muutama mummo niin rohkenen epäillä, että junilla hoidettavan paikallisliikenteen vaatimat investoinnit tulisivat katetuiksi. Miksihän muuten bussiliikennöitsijätkin suosivat näissä ajoissa nimenomaan käytettyjä autoja?

Piikkiö -> Turku

Nythän oli kysymys pienistä ja keskisuurista kaupungeista. Turkua ei voitane Suomen mittakaavassa tähän luokkaan laskea. Kuten kirjoitin jossain tuolla kaukana edellä niin Suomessa on nykyään Helsingin ja Lahden alueilla merkittävää junilla hoidettua paikallisliikennettä ja uskon siihen olevan edellytyksiä myös Turun, Tampereen ja Oulun alueilla. Pessimismini junilla hoidetun paikallisliikenteen mahdollisuuksia kohtaan koskee siis näitä viittä aluetta pienempiä kaupunkeja.
 
Nythän oli kysymys pienistä ja keskisuurista kaupungeista. Turkua ei voitane Suomen mittakaavassa tähän luokkaan laskea. Kuten kirjoitin jossain tuolla kaukana edellä niin Suomessa on nykyään Helsingin ja Lahden alueilla merkittävää junilla hoidettua paikallisliikennettä ja uskon siihen olevan edellytyksiä myös Turun, Tampereen ja Oulun alueilla. Pessimismini junilla hoidetun paikallisliikenteen mahdollisuuksia kohtaan koskee siis näitä viittä aluetta pienempiä kaupunkeja.

Kyseessä oli myös Seinäjoki ja Jyväskylä, jotka ovat keskisuuria. Tai Seinäjokikin saattaa olla jo "pikkukaupunki"-kategoriaa.
 
Kyseessä oli myös Seinäjoki ja Jyväskylä, jotka ovat keskisuuria. Tai Seinäjokikin saattaa olla jo "pikkukaupunki"-kategoriaa.

Juu ja pidän aivan naurettavana ajatusta, että näiden paikallisliikenne hoidettaisiin junalla. Varsinkin Seinäjoen tapauksessa. Siksi kommentoinkin asiaa edellä vain Turun osalta.
 
Juu ja pidän aivan naurettavana ajatusta, että näiden paikallisliikenne hoidettaisiin junalla.

Eli mielestäsi esimerkiksi Äänekoski - Jyväskylä - paikallisliikenteen hoitaminen junalla olisi naurettava ajatus.

Tämä skaalannee hyvin sitä, mitä pidät naurettavana, eli myös radan varteen rakentuneiden tiiviiden pikkukaupunki - ja kylätaajamien palvelu junalla on mielestäsi mahdotonta.

(Saarijärvi) - Äänekoski - Suolahti - Jyväskylä on selvästi yksi taajamarakenteeltaan parhaiten junaliikennettä tukevista taajamaketjuista Suomessa. Väestöpohja on suurempi kuin monella "suurella" seudulla radan varressa.
 
ultrix sanoi:
Esim. kevään 1981 Dm7:lla ajettu välipysähdyksetön H 512 Orivesi-Tampere (9:12–9:45, Sn 80 km/h) ei häviä paljoa nykyään Dm12:lla ajettuun H 420:eek:on samalla reitillä (7:15–7:42, Sn 120 km/h).
Nuo aikatauluthan ovat kummatkin aivan oikean suuntaisia.

Huippunopeus 95 km/t-juna ajaa tuon välin pysähdyksestä pysähdykseen aikaan 33 min ja 120 km/t-juna ajaa vastaavasti aikaan 27 min.

PNu sanoi:
Dm12-junan nykyisissä aikatauluissa lienee melkoisesti löysää. Matkustin muutama vuosi sitten Haapamäeltä Tampereelle 7-vaunuisella junalla, jota veti yksi Dv12 ja sekin kulki miltei aikataulussaan pysyen.
Tämänhetkiset aikataulut ovatkin varsin yksiyhteen aikaisempien Dv12-junien aikataulujen kanssa. Veturijunille aikataulut olivat passelit ja lienee operaattorilla ollut ajatus ajaa junia tarvittaessa myös vanhemmalla kalustolla. Uuden kaluston toimivuudesta ei ole ilmeisesti ollut alun perin täyttä varmuutta. Nyt kun uudet pysähdyspaikat ovat tulossa, VR varmasti siinä yhteydessä tarkastaa koko reitin aikataulutuksen kohdalleen. Kun uudet moottorivaunut ovat olleet risoja, korvausliikenne vaikuttaa hoituvan linja-autoilla ja takseilla.

ultrix sanoi:
Todellakin löysiä ovat. Vilppulassa voidaan odottaa parhaimmillaan jopa vartin verran lähtöaikaa.
Sattumalta kävin tänään päiväjunilla eestaas Tampere-Haapamäki. Korkeakoskella junakohtauksessa Tampereen suunnan tavarajuna oli jo valmiina sivuraiteella, eli siitä päästiin nyt vauhdilla ohi. Aikataulussa taajamajuna pysähtyy sitä odottamaan. Eikä sitä kuitenkaan varttia eli 15 minuuttia etuajassa saavuttu Vilppulaan, tosin kuitenkin huomattavasti aikataulua aiemmin. Varmaankin nuo kohdat myös tarkastellaan uudestaan kun VR tekee uudet aikataulut.

Matkustajia oli liikkeellä hävyttömän vähän. Juupajokikin oli mennen-tullen aivan turha nollapaikka.
 
Nuo aikatauluthan ovat kummatkin aivan oikean suuntaisia.

Huippunopeus 95 km/t-juna ajaa tuon välin pysähdyksestä pysähdykseen aikaan 33 min ja 120 km/t-juna ajaa vastaavasti aikaan 27 min.
OK. Lättäaikaan pysähtyminen lähes joka liikennepaikalla (12 pakollista ja 3 x-pysähdystä) venytti matka-ajan 60 minuuttiin. Vuonna 1988 pelkillä X-pysähdyksillä matka-aika olikin enää 40 min, kalustona Dv12 + puu/teräsvaunu.

Joka tapauksessa en aja sitä asiaa, että palautettaisiin "Oriveden paikku" sellaisenaan tai että "Haapamäen vakonkka" laitettaisiin pysähtymään kuten 80-luvulla. Vaihtoyhteyksien on säilyttävä, mutta lisäpysähdyksiäkin on saatava sinne, minne se on järkevää.

Itse näen tarkoituksenmukaisena Tampereen ja Oriveden välillä nimenomaan edellämainitsemani Messukylän, Kangasalan, Ruutanan ja Suinulan. Messukylän etu on se, että siellä on suosittu viestintäpainotteinen lukio, muiden taajamien pysähdykset voi perustella tällä hetkellä olemattomalla ja hitaalla joukkoliikennetarjonnalla (linjat 45 ja 95). Luulisi Dm12-kaluston kykenevän hoitamaan nämä pysähdykset korkeintaan marginaalisella matka-ajan pidennyksellä.

Nyt kun uudet pysähdyspaikat ovat tulossa, VR varmasti siinä yhteydessä tarkastaa koko reitin aikataulutuksen kohdalleen.
Toivottavasti ne todellakin korjataan vastaamaan Dm12:n kykyjä, en muista Haapamäen junassa olleen veturijunaa sittemmin kuin juhannuksen aikaan.

Eikä sitä kuitenkaan varttia eli 15 minuuttia etuajassa saavuttu Vilppulaan, tosin kuitenkin huomattavasti aikataulua aiemmin.
Tuo tietenkin vaihtelee, kuinka paljon ajoissa Filpulaan saavutaan.

Matkustajia oli liikkeellä hävyttömän vähän. Juupajokikin oli mennen-tullen aivan turha nollapaikka.
Oliko H423 (lähtö Tampereelta 10:05) vai H427 (lähtö Tampereelta 16:15), millä kuljit? Jos kuljit aiemmalla, en ihmettele yhtään jos kukaan ei noussut tai jäänyt Juupajoelle.

Tarkoituksellista hämäystä uudemman kaluston suorituskyvyn aliarvioimiseksi, vai?

Dm7 nrot 4020-4196 suurin nopeus 95 km/t ja nrot 4197-4216 suurin nopeus alun perin 115 km/t.
Anteeksi, muistin kaluston Sn:n väärin. :(
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eli mielestäsi esimerkiksi Äänekoski - Jyväskylä - paikallisliikenteen hoitaminen junalla olisi naurettava ajatus.

Näinhän minä lainaamassasi viestissä sanoin.

Jos Suomessa oikeasti löytyy tahtoa paikallisliikenteen palauttamiseen niin kokeiltakoon sitä rataosilla Toijala-Tampere, Tampere-Orivesi, Turku-Uusikaupunki ja Oulu-Kemi-Haaparanta. Nämä kun ovat sentään edes joskus menneisyydessä vetäneet väkeä. Seuraavana voisi laittaa kuntoon poikittaisyhteydet Savonlinna-Pieksämäki ja Nurmes-Kontiomäki sekä lisää vuoroja välille Iisalmi-Ylivieska.

Keskisuurten ja pienten kaupunkien paikallisliikenteen hoitamista junilla pidän mielekkäänä vasta sen jälkeen, jos yllä mainitut on ensin toteutettu ja ne myös osoittautuvat menestyksellisiksi.
 
Itse näen tarkoituksenmukaisena Tampereen ja Oriveden välillä nimenomaan edellämainitsemani Messukylän, Kangasalan, Ruutanan ja Suinulan. Messukylän etu on se, että siellä on suosittu viestintäpainotteinen lukio, muiden taajamien pysähdykset voi perustella tällä hetkellä olemattomalla ja hitaalla joukkoliikennetarjonnalla (linjat 45 ja 95). Luulisi Dm12-kaluston kykenevän hoitamaan nämä pysähdykset korkeintaan marginaalisella matka-ajan pidennyksellä.

Minä olisin sitä mieltä, että Tampereen ja Oriveden välille kannattaa lisätä pysähdyksiä vasta, jos siinä aloitetaan erillinen paikallisliikenne esim. Sm2-junilla. Dm12-vaunuissa ei kuitenkaan riittäisi kapasiteettia mitään suurempaa matkustajamäärää varten ja muutaman satunnaisen matkustajan takia uusia pysähdyspaikkoja ei kannata avata.

Toki mikään ei estäne, etteivätkö Haapamäen junatkin voisi näillä paikoilla pysähtyä eli vaikkapa yksi kolmesta vuorosta jatkaisi Orivedeltä Haapamäelle asti ja ajettaisiin Dm12-vaunuilla. Silloin pitäisi katsoa, että ruukavuoroissa on kuitenkin Sm2 eikä Dm12.
 
Minä olisin sitä mieltä, että Tampereen ja Oriveden välille kannattaa lisätä pysähdyksiä vasta, jos siinä aloitetaan erillinen paikallisliikenne esim. Sm2-junilla. Dm12-vaunuissa ei kuitenkaan riittäisi kapasiteettia mitään suurempaa matkustajamäärää varten ja muutaman satunnaisen matkustajan takia uusia pysähdyspaikkoja ei kannata avata.
Mulle tämä on periaatteellinen kysymys, paikallisjuna ei ole paikallisjuna, ei edes taajamajuna jos se viilettä yli 40 km pysähtymättä missän taajamassa välillä.

Tampereelle puuhataan kuitenkin myös lähijunaa, tässä reittikartta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vaikka en kauheasti usko kysynnän riittävän, minusta Äänekoski-Jyväskylä väli on paljon potentiaalisempi paikallisliikenteelle kuin esimerkiksi Savonlinna-Pieksämäki.

Minusta potentiaalisin "uusi" paikallisjunareitti on Toijala-Tampere-Orivesi.

Tuota voisi kokeilla. Jos tulee hyviä kokemuksia, sitten voi jatkaa eteenpäin. Ikävä kyllä Toijala -Tampere välillä ratakapasiteetti on aika tiukalla.

Tampereen pikaratikkasuunnitelmat voisivat edetä helpommin, jos saataisiin vähän raideliikennettä alkuun.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta potentiaalisin "uusi" paikallisjunareitti on Toijala-Tampere-Orivesi

Voisihan tuota kokeilla. Jos tulee hyviä kokemuksia, sitten voi jatkaa eteenpäin. Ikävä kyllä Toijala -Tampere välillä ratakapasiteetti on aika tiukalla.
Toijalan ja Tampereen välinen kysyntä on huomattavasti suurempaa kuin Tampere-Orivesi-välin kysyntä, joten linjan toinen pää löytyy paremmin Nokialta, josta myös matkustetaan junalla paljon Tampereelle.
 
Edellisiin viesteihin yleiskommenttina.

Mielestäni paikallisjunaliikenteen suhteen olennaista on, että päätöksen siitä, missä liikennettä ajetaan, tekevät alueet itse.

Ei ole perusteltua tehdä päätöksiä "ulkoapäin" siten että määritellään, mitkä alueet ovat "riittävän isoja" paikallisjunaliikenteelle.

Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
- Perustetaan alueelliset joukkoliikenneviranomaiset. Valtion tuki paikalliselle joukkoliikenteelle maksetaan alueellisille viranomaisille.
- VR Oy:n monopoli henkilöjunaliikenteeseen puretaan paikallisjunien osalta
- Alueelliset joukkoliikenneviranomaiset kilpailuttavat tai liikennöivät itse junat.
- Useamman viranomaisen alueella kulkevien paikallisjunien liikennöinti järjestetään yhdessä.

Viimeistä kohtaa lukuunottamatta malli on täsmälleen sama kuin Ruotsissa.

VR Oy:n monopolin purkaminen on välttämätöntä, koska muuten paikallisjunaliikenteen tuella voidaan paikata yhteiskunnan muita yhtiölle antamia velvoitteita, tällä hetkellä esimerkiksi "itsekannattavien" junien kustannuksia ja tuottovelvoitteita.

Jos halutaan, monopoli voidaan purkaa esimerkiksi siten, että vain alueellisten viranomaisten omistamat liikennöitsijät tulevat kyseeseen. Tämä sallisi esimerkiksi HKL-metroliikenteelle YTV-alueen liikennöinnin.

Korostaisin sitä, että paikallisjunaliikenteen, kuten kaiken muunkin joukkoliikenteen, kannattavuuden kannalta tärkeintä on linjan ja sen pysäkkien matkustajapohja eli asukkaat, työpaikat ja opiskelupaikat, palvelut ja näiden väliset suhteet.

Äänekoski - Jyväskylän tai vaikkapa Mäntyluoto - Pori - Kokemäen rajaaminen pois sillä perusteella että Jyväskylän ja Porin seudut ovat "liian pieniä", koska ne ovat hiukan pienempiä kuin Lahti ja Oulu, on sattumanvaraista. Ratakäytävien väestöpohja on Jyväskylän ja Porin seuduilla parempi.
 
Vaikka en kauheasti usko kysynnän riittävän, minusta Äänekoski-Jyväskylä väli on paljon potentiaalisempi paikallisliikenteelle kuin esimerkiksi Savonlinna-Pieksämäki.

Se on totta, että Äänekosken ja Jyväskylän välillä on aikoinaan kulkenut junilla enemmän matkustajia kuin Savonlinnan ja Pieksämäen tai Nurmeksen ja Kontiomäen välillä. Tosin niukasti matkustajia oli myös Äänekosken radalla.

Minä näen kuitenkin Savonlinnan ja Kontiomäen suunnat tärkeämpinä, koska niillä voi olla merkitystä kaukoliikenteen kannalta ja junan vaihtoehtona on silloin lähes varmasti henkilöauto. Sen sijaan Äänekosken liikenne voidaan hoitaa tasokkaasti busseillakin jos näin halutaan.
 
Äänekoski - Jyväskylän tai vaikkapa Mäntyluoto - Pori - Kokemäen rajaaminen pois sillä perusteella että Jyväskylän ja Porin seudut ovat "liian pieniä", koska ne ovat hiukan pienempiä kuin Lahti ja Oulu, on sattumanvaraista. Ratakäytävien väestöpohja on Jyväskylän ja Porin seuduilla parempi.

Kummasti Lahden seutu veti näistä kuitenkin parhaiten matkustajia siihen aikaan, kun kaikilla näillä alueilla paikallisliikennettä vielä oli. Sen takia se on epäilemättä saanutkin paikallisliikennevuoronsa pitää.

Toisaalta esim. 10 matkustajaa Nurmeksen ja Kontiomäen välillä voi olla arvokkaampi asia, kuin 30 matkustajaa Äänekosken ja Jyväskylän välillä. Edelliset saattavat kulkea junalla koko matkan Joensuusta Ouluun, jos reitti on katkeamaton mutta jälkimmäinen väli palvelisi vain paikallisia tarpeita.
 
Takaisin
Ylös