Paikallisjunaliikenteen lopettaminen ja mahdollisuudet sen palauttamiseen

Tässä täysin teoreettinen kysymys mitä maksaisi Lahti-Heinola radan sähköistys. Osa Z-junista Heinolaan jos ei sähköistystä yksi vankka (Dm12) ajamaan lahden ja heinolan väliä, Asemat Heinola, Vierumäki, ? (Lahden alueella) ja Lahti
Molemmat vaihtoehdot vaativat radan perusparantamista. Ne jotka sanovat että Ei kanntata edes kokeilla ovat todennäköisesti oikeassa. Tämä oli siis täysin teoreettista pohdintaa ääneen eli siis turhaa touhua.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä täysin teoreettinen kysymys mitä maksaisi Lahti-Heinola radan sähköistys. Osa Z-junista Heinolaan jos ei sähköistystä yksi vankka (Dm12) ajamaan lahden ja heinolan väliä, Asemat Heinola, Vierumäki, ? (Lahden alueella) ja Lahti
Molemmat vaihtoehdot vaativat radan perusparantamista. Ne jotka sanovat että Ei kanntata edes kokeilla ovat todennäköisesti oikeassa. Tämä oli siis täysin teoreettista pohdintaa ääneen eli siis turhaa touhua.
En nyt ihan noinkaan sanoisi, Heinolaahan kulkee paljon busseja Lahdesta tälläkin hetkellä. Sitä paitsi kummassakin kaupungissa asema sijaitsee suunnilleen keskustassa, varsinkin jos juna pysähtyisi Heinolassa Kauppakadun sillan alla. Sitä paitsi rata menee Lahdessa Ahtialan halki sekä Heinolassa Sinilähteen ja Myllyojan vierestä. Näihin voisi kaavailla muutamaakin pysähdyspaikkaa. Ja, jos bussiyhteydet Heinolasta eteenpäin (Mikkeliin, Hartolaan, jne...) sopisivat yhteen junien lähtöaikojen kanssa, niin kyllä se varmaan kannattavaa olisi.
 
Etenkin, jos sen yhdistäisi vielä Loviisaan. Loviisaankaan ei tätä nykyä pääse matkustajajunalla, ainakin osan vuoroista voisi johtaa myös tähän rannikon metropoliin, kun kerta rata on jo olemassa. Vaihtoyhteydet tärkeimpiin juniin Lahden asemalla kuntoon, ja johan luulisi matkustajia tulevan.

Ei kaikki junaliikenne edes Etelä-Suomessa ole Helsinki-keskeistä.
 
Tein aikataulu haun väleille Lahti-Loviisa ja Lahti Heinola
http://www.matkahuolto.info/index.jsp?lang=fi
Lahti- Loviisa
1 M-S 08:50 2 10:20 toistaiseksi pika Tampere - Kotka
2 M-S 16:20 2 17:55 toistaiseksi pika Tampere - Kotka
Loviisa-Lahti
1 M-S 08:30 1 09:55 toistaiseksi pika Kotka - Tampere
2 Koulp 14:25 6 26.02.07 - 01.06.07 vakio Loviisa - Myrskylä
Vaihto: Porlammi (15:15-15:20)
M-S toistaiseksi vakio Kouvola - Helsinki
Vaihto: Myrskylä (15:40-16:20)
M-S 17:10 toistaiseksi pika Kotka - Tampere
3 M-S 15:45 1 17:10 toistaiseksi pika Kotka - Tampere

Lahti-Heinola
49-Lähtöä (Vakio ja Pikavuoroa)

Heinola-Lahti
46-Lähtöä (Vakio ja Pikavuoroa)

Eli jos aikatauluihin on uskominen niin kyllä kulkijoita riittää :) ainakin lahti-Heinola välillä
 
Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Jos joukkoliikenteen järjestäminen jollain matalan liikennetiheyden alueella on jouduttu lopettamaan kysynnän vähyyden vuoksi jo vuosikymmeniä sitten, ei sitä kannata elvyttää, jos olosuhteet eivät ole merkittävästi muuttuneet joukkoliikennettä suosiviksi.

Eli liikenne kannattaa lopettaa kun lipputuloja ei tule tarpeeksi? Eli kun vaatimukset paikallisjunaliikenteen järjestämisestä muualle Suomeen kuitataan sen "itsestäänselvällä" kannattamattomuudella, niin emmekös voisi oikeastaan heti lopettaa myös pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteen? Ilman muuta, sehän pitäisi lakkauttaa mitä pikimmiten, sehän ei kannata!!! Miksi ihmeessä koko liikennettä enää onkaan, voivoivoi kuinka ovat päättäjämme nyt väärässä. Alas alas.


Pointti on, että on periaatteessa väärin että Helsingistä käsin määritellään keskusjohtoisesti mikä on korpiliikennettä ja mikä ei ole. Tai mitä liikennettä halutaan hoitaa ja mitä ei. Marginaaliselta näyttävillä reiteillä saattaa olla paikallisesti valtavia vaikutuksia elinkeinoelämälle ja paikkakunnan menestysmahdollisuuksille.

Siinähän se. Moni ratapätkä niin Turun ja Uudenkaupungin tai Oulun ja Joensuun välillä oli lipputuloissa mitattuna kannattamaton, ja niiden lakkauttamisen suhteen on sovellettu joissain yhteyksissä ymmärrättävää, mutta laajemmin ottaen erittäin typerää ja lyhytnäköistä logiikkaa: mikäli matkustajia ei ole tarpeeksi, eli tulot eivät kata kuluja, liikenteeseen ei kannata satsata. Mutta onkin merkillistä, että pääkaupunkiseudun liikenteeseen ei pädekään sama logiikka. Sen suhteen vallitsee ajattelutapa, että vaikka tulot eivät katakaan kustannuksia (VR:n käsitysten mukaan), sitä on syytä ylläpitää KOSKA sen olemassaolo on ratkaiseva tekijä alueen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Siispä sitä tuetaan valtion budjetista.

Tämä kuulostaa ihan samalta kuin miten eräs saapasmaalainen kaverini vastikään kuvaili Italian yhteiskuntaa: lainsäädännössä on aina olemassa laki ja vastalaki. Joskus vain pätee toinen ja joskus toinen laki, aina tilanteen mukaan, mukavasti soveltaen.

Kaunista.

Wänskä
 
Lahti-Heinola
49-Lähtöä (Vakio ja Pikavuoroa)

Heinola-Lahti
46-Lähtöä (Vakio ja Pikavuoroa)

Eli jos aikatauluihin on uskominen niin kyllä kulkijoita riittää :) ainakin lahti-Heinola välillä
Eihän tästä voi tehdä kovinkaan pitkälle menevää päättelyä Lahden ja Heinolan välisistä matkustajamääristä. Siis matkustajista, jotka oikeasti kulkevat vain Lahdesta Heinolaan tai päinvastoin. Lahdesta 4- ja 5-teille lähtevät vuorot nyt vain joutuvat kulkemaan Heinolan kautta joka tapauksessa. Heinolan onni on päästä nauttimaan samanlaisesta ylipalvelusta kuin Riihimäki ennen oikorataa. ;)
 
Lahdesta 4- ja 5-teille lähtevät vuorot nyt vain joutuvat kulkemaan Heinolan kautta joka tapauksessa. Heinolan onni on päästä nauttimaan samanlaisesta ylipalvelusta kuin Riihimäki ennen oikorataa. ;)

Mielestäni on hieman omituista, että pikavuorotkin kulkevat Heinolan keskustan kautta, vaikka nopea moottoritie ohittaa kaupungin keskustan melko kaukaa. Ja ei Heinola nyt mielestäni ole mikään erityinen risteysasema matkustajaliikenteen osalta.
Tosin Sinilähteen kaupunginosan paikallisliikenne hoituu pelkästään Lahden ja Heinolan välisillä vuoroilla.
 
Mielestäni on hieman omituista, että pikavuorotkin kulkevat Heinolan keskustan kautta, vaikka nopea moottoritie ohittaa kaupungin keskustan melko kaukaa.

Heinolasta tulee melkein aina joku matkustaja kyytiin pikavuoroille, usein useampikin. Hyvät bussiyhteydet lisäävät matkustusta. Ehkäpä ovat katsoneet, että kun junan kanssa ei nopeudella pärjätä, niin palvellaan sitten pienemmätkin reitin varren paikkakunnat. Matka-aikaa Heinolan ohittaminen ei paljoa säästäisi.
 
Tätä tarkoitin. Se olisi piirroskuvan mukaan ollut tosiaan Sm2:n näköinen mutta kuitenkin Lättien tapaan siniseksi maalattu keltaisin turvaraidoin. Minäkään en muista ulkoa, missä numerossa tuo esiteltiin mutta melko varmasti se ajoittuu vuosiin 1981-1983.

Luulen nähneeni kyseisen dm-vaunun mustavalkoisen piirroskuvan Helsingin Sanomissa julkaistun jutun yhteydessä 80-luvun alkupuolella.
 
Kun viime aikoina en ole kauheasti kotimaata kiertänyt, olisi kiva kuulla, jos joku muu on paremmin havainnoinut. Jospa joku vaikka useinkin näkisksi tilanteen tai jopa asuisi seuraavien ratojen varsilla.

Eräillä rataosilla on kehitystä liikenteessä tapahtunut.

Orivesi-Haapamäki -välillä lisättiin seisakkeita. Onko seisakkeilla matkustajia vai onko pysähtyminen tyhjänoloista hommaa. Jos matkustajia on mukavasti, voisi vakavammin harkita muutamaa lisäpysähdystä. Ovatko uudet matkustajat niitä, jotka nyt vain aloittavat kaukojunamatkansa vanhaan verrattuna lähempää?

Riihimäki-Lahti -välin liikenne muuttui jokatuntiseksi, ts. varteenotettavaksi vaihtoehoksi myös muille kuin kaukoliikenteen liityntämatkoille. Mitenkä ovat matkustajamäärät ja matkustustottumuksetkin mahtaneet kehittyä? Onko tiheäkulkuiselle sähköjunalle tarvetta pikkupaikoillakin? Mennäänkö junalla Riksuun töihin?

Savonlinna-Parikkala -välin junaliikenne tehostui. Tosin aikataulut toimivat kaukojunien ehdoilla ja työ- ja koulumatkoihin ehkäpä eivät monessa tapauksessa ne sovellu. Ehdottoman fiksultahan nykysysteemi tuntuu täältä kaukaa katsoen. Miltä paikan päällä tuntuu?

Voidaan tietysti miettiä korkealentoisiakin lähiliikenneratkaisuja. Kaikenlaista pientä kehittämistä kumminkin voisi miettiä muuallakin maassa. Tuntuisi mielestäni järkevältä tutkia näitä jo toteutettuja juttuja - ehkäpä saataisiin vähän pohjaa sille, minkälaisilla rataosilla mitäkin voisi toteuttaa; kuinka taajaan ajaa ja missä pysähtyä.
 
Eli jos aikatauluihin on uskominen niin kyllä kulkijoita riittää :) ainakin lahti-Heinola välillä

Heinolasta käydään aika usein Lahdessa töissä. Se miksi Lahti-Heinola välillä on niin iso määrä vuoroja, johtunee varmaankin siitä, että moni pikavuoro käy kummankin pitäjän kautta, ja siitä edelleen eri suuntiin.
 
Orivesi-Haapamäki -välillä lisättiin seisakkeita. Onko seisakkeilla matkustajia vai onko pysähtyminen tyhjänoloista hommaa. Jos matkustajia on mukavasti, voisi vakavammin harkita muutamaa lisäpysähdystä. Ovatko uudet matkustajat niitä, jotka nyt vain aloittavat kaukojunamatkansa vanhaan verrattuna lähempää?

Riihimäki-Lahti -välin liikenne muuttui jokatuntiseksi, ts. varteenotettavaksi vaihtoehoksi myös muille kuin kaukoliikenteen liityntämatkoille. Mitenkä ovat matkustajamäärät ja matkustustottumuksetkin mahtaneet kehittyä? Onko tiheäkulkuiselle sähköjunalle tarvetta pikkupaikoillakin? Mennäänkö junalla Riksuun töihin?

Oriveden keskustan seisakkeella oli perjantai-iltana 16 aikaan Tampereelta tulijoita Orivedelle 3 kpl, sunnuntai-iltana 19 aikaan lähtijöitä oli 1 Tampereen suuntaan. Ihmiset eivät ole selvästikään vielä löytäneet tätä uutta seisaketta, Oriveden opistoltakin monet pyytävät kyytejä Oriveden asemalle ja nousevat sieltä tähän samaan taajamajunaan, joka pysähtyy jo 1 km päässä Oriveden opistolta. Voisin veikata, että käyttäjämäärät ovat 0-1 luokkaa viikonloppuliikenteen ulkopuolella.

Pitäisi ensin saada nämä kaukoliikenteen nykyisetin käyttäjät käyttämään tätä Oriveden keskustan seisaketta Oriveden aseman sijaan. Työmatkalaisia ajatellen aikataulut ovat sopivat, jos Oriveden keskustasta tai Kolhosta käy Tampereella töissä. Ehkä pientä markkinointia voitaisiin harrastaa etenkin näihin suuriin yksiköihin, jotka sitä matkustajavirtaa luovat, kuten juuri tämän opiston taholta, mainittaisiin tulijoille lähellä olevasta seisakkeesta.

Tuosta Riihimäki-Lahti -välistä olen kuullut, että lähinnä työmatka-aikaan on käyttäjiä. Muina aikoina kuulemma kulkevat aika tyhjinä. Riittääkö tunnin vuoroväli houkuttelemaan junan kyytiin pienistä taajamista?
 
Eräänä arkipäivänä viikko sitten ajoin autolla Kolhon ohi ja kurkkasinpa samalla sen P+R -liityntäpysäköintipaikkaa. Aivan tyhjä. Ei siis ainakaan kukaan ollut tullut omalla autolla aamujunalle ja jatkanut siitä "töihin" Tampereelle tms.

Sanovat myös, että Haapamäeltä kulkee aamujunassa Tampereelle päin on väkeä vain yhden käden sormilla laskien, ja sormia jää käyttämättäkin :)

Ja onhan edustaja Oinonenkin sanonut jossain lehtiartikkelissa tämän vuosipuoliskon puolella, että ei hänkään käytä aamujunaa, kun ei aikataulu sovi matkoihin Keuruulta Eduskuntaan.
 
No Suomessahan pienissä taajamissa tunnin välein kulkeva joukkoliikenne on todellista superpalvelua. Hyvään palveluun riittää yleensä se, että on pyhävuoroja ja iltaisin ajetaan johonkin kahdeksaan asti. Ei varmasti kukaan Mommilassa kritisoi sinänsä edes sitä, että muutaman kerran päivässä on kahden tunnin vuoroväli.

Usein voi probleema olla siinä, että junien kulkuvuorot on sovitettu kaukoliikenteeseen sopiviksi ja bussien kulkuvuorot paikalliseen liikkumiseen (aika heikkoa on bussiliikenne tuolla suunnalla). Voi olla että paikoin heikohko junaliikenne vie lyhyemmän matkan matkustajat busseihin ja heikohko bussiliikenne taas pidemmälle menijät juniin ja näin kumpikaan ei oikein toimi. Esim. Iittalasta Hämeenlinnaan pääsee työ- ja koulumatkat näppärästi ja edullisesti seutulipulla. Toisaalta sunnuntaisin ei bussi aja, mutta lippu ei kelpaa junassa.

Eikö LVM tosiaan voi määrätä VR:ää ottamaan maksuksi seutulippua ostoliikenteessä?
 
Kun viime aikoina en ole kauheasti kotimaata kiertänyt...
Orivesi-Haapamäki -välillä lisättiin seisakkeita. Onko seisakkeilla matkustajia vai onko pysähtyminen tyhjänoloista hommaa. Jos matkustajia on mukavasti, voisi vakavammin harkita muutamaa lisäpysähdystä...
Savonlinna-Parikkala -välin junaliikenne tehostui. Tosin aikataulut toimivat kaukojunien ehdoilla...
.

Matkustin elokuussa kyseisillä väleillä: 23.8. H424 sekä 18.8. H745 ja H746. Kaikki kolme vuoroa ajettiin yhdellä vaunulla ja matkustajia oli aika lailla. Kolhon ja Oriveden keskustan seisakkeiden pysähdykset eivät olleet turhia. Kartalta katsoen lisäpysähdykset voisivat olla tarpeellisia Ruutanassa ja Kangasalan asemalla, ellei sitten Tampereen kaupunkialueella ole paikallisjunan tarvetta.

Savonlinna-Parikkala-välillä näytti olevan Kerimäen pysähdys turha niillä kerroilla. Tämä ei ole mikään ihme, kun liikennepaikka on haja-asutusalueella kaukana taajamasta. Kun junavuoroja on lisätty ja samaan aikaan bussivuoroja vähennetty, voisi kuvitella, että saattaisi olla tarvetta junan lisäpysähdyksille, tässä tapauksessa ehkä Putikko ja Särkisalmi.

Savonlinna-Parikkala-väli on niin lyhyt, että yksikin junayksikkö ehtii ajamaan vuoroja kolmen tunnin välein. Jos esimerkiksi Joensuu-Nurmes-välillä ajettaisiin kolmen tunnin välein, tarvittaisiin yhtä aikaa kaksi vaunua liikennöimään erikseen. Kohtaaminen olisi Lieksassa kolmen tunnin välein.
Kolmen tunnin välein ajamista voisi perustella sillä, että jatkoyhteydetkin Joensuusta ovat pääasiassa kolmen tunnin välein. Tosin Nurmeksen kiskobussien matkustajamääristä ei ole tähän hätään tietoa. Ehkä joku siellä havaintoja tehnyt kertoo?
 
Takaisin
Ylös