Paikallisjunaliikenteen lopettaminen ja mahdollisuudet sen palauttamiseen

Mikko Laaksonen · 4 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

janihyvarinen sanoi:
Työtä siinä kyllä on että saadaan kunnolliset joukkoliikennepalvelut.

Oma lähtökohtani on ollut jo pitkään, että Suomessa voidaan tuottaa joukkoliikennepalvelut taajamien asukkaille. Tämä koskee kaikkia taajamia, myös maaseutu- ja pikkukaupunkitaajamia.

Haja-asutusalueen asukkaille ei voi tuottaa joukkoliikennepalveluita. Heille voi toki tuottaa koululaiskuljetuksia, taksipalveluita ja jopa kimppataksipalveluita.

Keskeinen ongelma Suomessa on ollut se, että sillä, että haja-asutusalueelle pitää yrittää tarjota joukkoliikennettä, on tosiasiallisesti perusteltu sitä, että taajamien joukkoliikenteen tehokkaat järjestämistavat - kuten paikallisjunat - on kielletty.

Paikallisjunalla voidaan aina palvella radan varressa sijaitsevat taajamat. Useiden junayhteyksien lakkauttamisen tai silpomisen perusteena on ollut juuri haja-asutuksen palveleminen sillä kilpailevalla bussiyhteydellä.

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mikko Laaksonen sanoi:
Turun seudulla alasajo aloitettiin ennen muuta maata, jo 1950-luvulla. Ainoan todella kaupunkimaisen palvelun, eli Turku - Naantali - liikenteen, joka kulki tunnin välein, VR pilasi jo tällöin poistamalla päivä- ja iltajunat joskus 1950-luvun lopulla (katson kotona aikataulusta).

Turkuun muuten sijoitettiin ensimmäiset Lättähatut loppuvuodesta 1958. Tähän hätään en löytänyt tarkkaa vuotta, koska Naatalin liikenne siirrettiin pääosin busseilla ajettavaksi mutta se on tapahtunut viimeistään 50-luvun puolivälissä. Tämä selittäneekin VR:n ratkaisun. Tietysti bussi on ollut taloudellinen ja matkustusmukavuudeltaankin korkeatasoinen vaihtoehto, kun junakalustosta tarjolla olivat vain kovapenkkinen höyryjuna tai loppuunajettu puukorinen moottorivaunu. Periaatteessa toki myös Dm3 tai Dm4 mutta tämän kaltaisen 110 km/h kulkevan pienikapasiteettisen vaunun sitominen kokopäiväisesti Naantalin liikenteeseen olisi ollut järjetöntä. Etenkin kun niille oli parempaakin käyttöä.

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Antero Alku sanoi:
Sinun PNu esittämäsi maaltamuutto ei ole tyhjentänyt maaseutua eikä muita kaupunkeja kuin Helsingin.

Olisit heti sanonut, että elät tuollaisen uskomuksen vallassa. Mielipiteesi paikallisliikenteestä alkoivat nyt näyttää paljon loogisemmilta.

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mikko Laaksonen sanoi:
PNu:lle huomauttaisin, että vasemmiston samaistaminen "kommunismiksi" tarkoittaa sitä, että ei tunne koko vuosien 1917/8 jälkeistä poliittista aatehistoriaa.

Kylläpäs alun perin puolikeveäksi heitoksi tarkoittamani kommentti näyttääkin herättävän intohimoja. Ei tosin luvalla sanoen kovin paljon yllätä, että otitte sen haudanvakavasti. Mitäs jos kuitenkin palattaisiin taas junaliikenteen pariin?

Mikko Laaksonen · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

PNu sanoi:
Olisit heti sanonut, että elät tuollaisen uskomuksen vallassa.

Antero muotoili lauseensa huonosti.

Mutta olennainen pointti, jota PNu ei huomioi on tämä.

Maaltamuutto vähensi maaseudun väestöä, mutta ei tyhjentänyt maaseutua, varsinkaan sen taajamia väestöstä.

Maaltamuutto ei vähentänyt juurikaan pikkukaupunkien väestöä. Muuttoliike pikkukaupungeista suuriin kaupunkeihin on tapahtunut enemmän 1980-luvun lopulta 2000-luvulle. Se ei kuitenkaan ole tyhjentänyt pikkukaupunkeja.

Maaltamuutto ei myöskään tyhjentänyt muita suuria ja keskisuuria kaupunkeja, päin vastoin, se kasvatti niiden väkimäärää paljon.

Maaseudun taajamissa ja pikkukaupungeissa asuu edelleen merkittävä määrä väestöä. Myös tälle väestölle on toteutettava hyvät joukkoliikennepalvelut. Paikallisjunaliikenne on tähän nyt käyttämätön mahdollisuus.

Paikallisjunaliikenne myös varmasti vähentäisi tarvetta muuttaa työn tai opiskelupaikan vuoksi pois maaseututaajamasta tai pikkukaupungista, jos sillä voisi kulkea työ- ja opiskelumatkoja. Nykyisin maaseututaajamat ja pikkukaupugit taantuvat myös Oulun, Turun jaTampereen läheisyydessä sellaisten ratojen varressa, jonne voitaisiin järjestää paikallisjunaliikenne.

Mikko Laaksonen · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

PNu sanoi:
Kylläpäs alun perin puolikeveäksi heitoksi tarkoittamani kommentti näyttääkin herättävän intohimoja.

Keskustelu tuosta sivupolusta kannattaakin lopettaa tähän.

Pointti oli vain se, että poliittisiin ideologioihin ei kannata lätkiä yleistyksiä ja mielipiteitä, jotka eivät niihin kuulu.

En itse ole sosiaalidemokraatti enkä kommunisti, tunnen vain näiden poliittisten liikkeiden historiaa siinä missä tunnen myös keskustan, kokoomuksen ja RKP:n historiaa.

Joukkoliikenteen osalta puolueiden linjaukset ovat sekä historiallisesti että nykykäytännössä osoittautuneet toisiksi, kuin kevyt stereotypia antaa olettaa.

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mikko Laaksonen sanoi:
Maaltamuutto vähensi maaseudun väestöä, mutta ei tyhjentänyt maaseutua, varsinkaan sen taajamia väestöstä.

Maaltamuutto ei vähentänyt juurikaan pikkukaupunkien väestöä.

Kyllähän maaseudulle mummot ja kesäasukkaat jäivät mutta se ei paljon auta, kun suurin osa lapsista ja työikäisistä eli juuri niitä liikennepalveluitakin eniten käyttävistä ihmisistä lähti pois.

Mitä taas tulee pienempiin kaupunkeihin niin aika monessa niistä juna pysähtyy edelleen.

petteri · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mikko Laaksonen sanoi:
Maaseudun taajamissa ja pikkukaupungeissa asuu edelleen merkittävä määrä väestöä. Myös tälle väestölle on toteutettava hyvät joukkoliikennepalvelut. Paikallisjunaliikenne on tähän nyt käyttämätön mahdollisuus.

Minä en usko, että paikallisella joukkoliikenteellä on koululaiskuljetuksia lukuunottamatta merkittävää kysyntää pikkukaupungeissa ja taajamissa, jotka eivät ole isojen kaupunkien pendelöintialueilla.

Palvelut ja työpaikat ovat niin hajaantuneet, ettei joukkoliikenteelle saada kuin yksittäisiä matkustajia työ- ja palvelumatkoilla. Kun kuljetetaan muutamaa henkilöä, henkilöauto on joustavin kulkuväline. Kun kaikkien työssäkäyvien pitää kuitenkin ylläpitää auto, ei joukkoliikenteelle jää kuin koululaiskuljetukset.

Ne harvat, jotka eivät halua käyttää autoa, muuttakoon kaupunkiin kävelymatkan päähän työpaikasta/palveluista.

Mikko Laaksonen · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

PNu sanoi:
kun suurin osa lapsista ja työikäisistä eli juuri niitä liikennepalveluitakin eniten käyttävistä ihmisistä lähti pois.

Tämä riippuu hyvin paljon mistä alueista puhutaan. Junayhteydet poistettiin usealta asemalta myös Etelä- ja Länsi-Suomessa, jossa maaseutukaan ei ole tyhjentynyt samassa määrin kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

PNu sanoi:
Mitä taas tulee pienempiin kaupunkeihin niin aika monessa niistä juna pysähtyy edelleen.

Mutta hyvin monesta joko pysähdykset tai koko junayhteys on lakkautettu.

Koko henkilöjunayhteys on lakkautettu mm:
- Raumalta
- Haminalta
- Heinolalta
- Uudeltakaupungilta, Raisiolta ja Naantalilta
- Äänekoskelta ja Suolahdelta
- Pääosalta Pohjanlahden rannikkokaupunkeja (jotka toki olivat hankalien pistoraiteiden päässä)

Jatkuvasti uhanalaisina ovat mm:
- Hangon ja Tammisaaren paikallisjunat
- Kotkan paikallisjunat
- Kemijärven junat
- Nurmeksen ja Lieksan paikallisjunat
- Haapamäen ratojen yhteydet

Lisäksi esimerkiksi seuraavat taajamat ovat voimakkaasti kasvaneet ja kehittyneet kaupunkimaiseen suuntaan sinä aikana, kun niillä ei ole ollut paikallisjunayhteyksiä:
- Aura
- Littoinen, Piikkiö, Paimio ja Halikko

Mikko Laaksonen · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

petteri sanoi:
Minä en usko, että paikallisella joukkoliikenteellä on koululaiskuljetuksia lukuunottamatta merkittävää kysyntää pikkukaupungeissa ja taajamissa, jotka eivät ole isojen kaupunkien pendelöintialueilla.

Ehkä muotoilin asiani hiukan epäselvästi.

Tarkoitin sitä, että joukkoliikennepalvelut pitää tuottaa taajamien asukkaille.

Pienissä kylissä ja kaupungeissa sisäistä paikallista joukkoliikennettä ei usein kannata toteuttaa, koska kävely ja pyöräily ovat nopeampia vaihtoehtoja. Tämä on toki täysin tapauskohtaista ja riippuu paikallisista olosuhteista. Esimerkiksi Loimaalla on jo selvä kysyntä paikalliselle sisäiselle joukkoliikenteelle Loimaan kaupunkikeskustan ja Hirvikosken välillä, ja reitillä onkin tarjonta noin 16 vuoroa päivässä.

Sen sijaan taajamien välinen paikallinen joukkoliikenne esimerkiksi kylästä tai pikkukaupungista toiseen tai maakuntakeskukseen on yleensä pakkokin järjestää yhteiskunnan kannalta välttämättömien kuljetusten takia, ja myös sekä työ- että palvelumatoja on paljon.

Jos taajamat ovat radan varressa, nopein ja usein edullisin vaihtoehto toteuttaa yhteys on paikallisjuna.

Nykyisin monien pienten taajamien sekä palvelut että työpaikat ovat siirtyneet läheiseen kaupunkimaisempaan keskukseen, ja useissa kunnissa on varsinkin kuntaliitosten jälkeen useita taajamia.

Antero Alku · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

PNu sanoi:
Olisit heti sanonut, että elät tuollaisen uskomuksen vallassa. Mielipiteesi paikallisliikenteestä alkoivat nyt näyttää paljon loogisemmilta.

Menee jo saivartelun puolelle.

Tyhjä tarkoittaa, ettei asu ketään. Kirjoitin viestissäni hyvin selkeästi, mikä ero liikenteen näkökulmasta on väestön vähentymisellä ja autioitumisella (= paikka muuttuu tyhjäksi ihmisistä).

Mutta kerrataan vielä, kun vaikuttaa olevan vaikea ymmärtää: Liikenteen näkökulmasta merkittävää on viime kädessä vain se, asuuko jossain edes yksi ihminen vai ei ketään. Sitä yhtäkin varten on ylläpidettävä yhteys.

Yhteiskunnan ja ympäristön kannalta on eduksi, mitä enemmän käyttäjiä yhteydellä on. Siksi sellainen yhdyskuntarakenne on parempi, jossa rakentaminen, asuminen ja muut toiminnot ovat keskittyneinä kuin täysin hajallaan.

Maaseudulla tai jotain raja-arvoa suurempien keskittymien kuten kaupunkien tai kylien ulkopuolella asuvan väestön määrän väheneminen ei vähennä liikenneverkosta aiheutuvia kustannuksia. Vasta tyhjeneminen vähentää, koska silloin liikenneyhteys voidaan sulkea.

Tiedän kyllä, että sanaa "tyhjeneminen" käytetään kun tarkoitetaan tosiasiassa vähenemistä. Asiallisessa keskustelussa sanoilla on kuitenkin niiden todellinen merkitys.

Paikallisjunaliikenteen lopettaminen ei tyhjentänyt mitään Suomen osaa, ei siihen edes pyritty. Se vaan pakotti omalta osaltaan henkilöauton käyttöön, mikä tekee elämän hankalammaksi ja kalliimmaksi. Ja mahdottomaksi yli puolelle väestöstä, eli sille osalle joka ei liiku henkilöautolla kuljettajana.

Petteri sanoi:
Ne harvat, jotka eivät halua käyttää autoa, muuttakoon kaupunkiin kävelymatkan päähän työpaikasta/palveluista.

Tämä pakkosijoittaminen on tietenkin yksi asenne. Tosin minusta aika vieras suomalaiselle yhteiskunnalle. Onhan maaliskuussa hyvä tilaisuus kokeilla, minkälaista kannatusta tuolla ajattelulla saa. Minä en missään tapauksessa kannata tuollaista.

Antero

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mikko Laaksonen sanoi:
Koko henkilöjunayhteys on lakkautettu mm:
- Raumalta
- Haminalta
- Heinolalta
- Uudeltakaupungilta, Raisiolta ja Naantalilta
- Äänekoskelta ja Suolahdelta
- Pääosalta Pohjanlahden rannikkokaupunkeja (jotka toki olivat hankalien pistoraiteiden päässä)

Juu. En usko, että näihin kannattaa matkustajaliikennettä junilla harjoittaa. Uudenkaupungin suunta on ehkä poikkeus mutta sieltä liikenne lakkautettiinkin viimeisenä ja johtui varmasti osaltaan myös sopivan kaluston puutteesta. Muutamissa yllä mainituissa tapauksissa on henkilöliikenteen lakkauttamiseen mitä ilmeisimmin vaikuttanut myös ratojen huono kunto.

Mikko Laaksonen sanoi:
Jatkuvasti uhanalaisina ovat mm:
- Hangon ja Tammisaaren paikallisjunat
- Kotkan paikallisjunat
- Kemijärven junat
- Nurmeksen ja Lieksan paikallisjunat
- Haapamäen ratojen yhteydet

Tämä uhanalaisuushan on vain jokavuotinen näytelmä, jolla yritetään kinuta lisää rahaa junaliikenteen hoitoon. Ehkä järkevän laajuisen henkilöliikenteen rajat menevätkin suunnilleen tässä, koska nämä yhteydet on lopettamisuhkailuista huolimatta jatkuvasti ajettu.

Mikko Laaksonen sanoi:
Lisäksi esimerkiksi seuraavat taajamat ovat voimakkaasti kasvaneet ja kehittyneet kaupunkimaiseen suuntaan sinä aikana, kun niillä ei ole ollut paikallisjunayhteyksiä:
- Aura
- Littoinen, Piikkiö, Paimio ja Halikko

Eli eivät olleet kaupunkimaisia vielä siinä vaiheessa, kun paikallisliikenne lopetettiin. Tämä siihen epäilemättä olikin osasyynä. Toinen syy oli rantaradan huono kunto.

Mikko Laaksonen · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

PNu sanoi:
Juu. En usko, että näihin kannattaa matkustajaliikennettä junilla harjoittaa.

Ainakaan Rauman, Äänekosken-Suolahden ja Heinolan osalta en ole samaa mieltä.

Rauma ja Äänekosken seutu ovat vaatineet yhteyksiä takaisin.

Raumalle kyse on lähinnä haluttomuudesta järkevään tekniseen ratkaisuun (Sm-kalustolla liikennöitävä junarunko jaetaan Kokemäellä kuten porkkanat ja lättäjunat aikanaan).

Äänekosken suunnalla kyse on vain siitä, että kerran lakkautettua ei haluta palauttaa. Yhdyskuntarakenne tukisi hyvin paikallisjunaa.

PNu sanoi:
Tämä uhanalaisuushan on vain jokavuotinen näytelmä, jolla yritetään kinuta lisää rahaa junaliikenteen hoitoon.

Kyllä uhanalaisuus on jatkuvasti aika konkreettinen, kun yhtä Dm12 tai Sm1/2 yksikköä varten vaaditaan tukea miljoona euroa vuodessa.

Pääkaupunkiseudun junaliikenteestä voidaan laskea, että varsinkaan yhden Sm1:n liikennöinti ei voi maksaa edes 60% siitä, mitä pelkkä tuki Kotka-Kouvolasta on.

PNu sanoi:
Eli eivät olleet kaupunkimaisia vielä siinä vaiheessa, kun paikallisliikenne lopetettiin.

Asia ei ole näin. Paikallisliikenne eli viimeiset kaksi työläisvuoroa lakkautettiin vasta 1979.

Liittoinen, Piikkiö, Paimio ja Halikko olivat historiallisestikin varsin suuria maaseututaajamia (jo ennen sotia). Taajamiin rakennettiin myös koko 1960- ja 70-luvun.

Sen sijaan se on totta, että vasta 1980-90-2000-luvun kehitys on tehnyt niistä selvästi suurempia ja kaupunkimaisempia kuin useista pikkukaupungeista ja taajamista, joissa juna pysähtyy.

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Antero Alku sanoi:
Mutta kerrataan vielä, kun vaikuttaa olevan vaikea ymmärtää: Liikenteen näkökulmasta merkittävää on viime kädessä vain se, asuuko jossain edes yksi ihminen vai ei ketään. Sitä yhtäkin varten on ylläpidettävä yhteys.

Voiko näkökantasi tiivistää niin, ettei junavuoroa saa mielestäsi lakkauttaa, jos sille löytyy yksikin mahdollinen käyttäjä? Jos ei voi niin en ymmärrä, miten nollan ja yhden ihmisen välisen käsite-eron pohtiminen millään tavalla liittyy paikallisjunaliikenteen kannattavuuteen.

PNu · 5 Tammikuu 2007

Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

Mikko Laaksonen sanoi:
Rauma ja Äänekosken seutu ovat vaatineet yhteyksiä takaisin.

Tottakai vaativat. Se on sikäläisille poliitikoille suoranainen velvollisuuskin. Pelkkä vaatimus ei vaan kerro mitään siitä, olisiko liikenne oikeasti kannattavaa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Raumalle kyse on lähinnä haluttomuudesta järkevään tekniseen ratkaisuun (Sm-kalustolla liikennöitävä junarunko jaetaan Kokemäellä kuten porkkanat ja lättäjunat aikanaan).

Poriin matkustavat tuskin ilahtuisivat, jos siniset vaunut vaihdettaisiin Sm-junaan. Oletan, että tarkoitit tässä Sm1- ja Sm2-junia etkä Sm3:sta tai Sm4:sta.