Alue- ja työllisyyspolitiikan takia rakennettiin ja ylläpidettiin korpiratoja, joilla ei ollut mitään oikeita menestymisen mahdollisuuksia. Tämä rasitti tarpeettomasti VR:n taloutta.
Korpiradat eivät suoraan liity paikallisliikennekysymykseen, koska paikallisliikenne lakkautettiin myös radoilta, jotka eivät millään tavoin olleet korpiratoja.
Korpiratakysymys on toki vaikuttanut paikallisliikennekysymykseen siten, että tiettyjen yhteyksien paikallisliikenteen huono kannattavuus on yleistetty kaiken paikallisliikenteen huonoksi kannattavuudeksi.
Valtio ei kyennyt tekemään 70- ja 80-luvuilla pitkäjänteisiä suunnitelmia paikallisliikenteen tulevaisuudesta. Siksi Lättähatuille ei kannattanut tilata seuraajia.
Tässä on kyllä asiat aika päälaellaan.
Historiikit ja muut lähteet tekevät selväksi, että VR ajoi systemaattisesti paikallisliikenteen lakkautusta, ja se, että valtio ei muka pystynyt tekemään pitkäjänteistä ratkaisua, tarkoitti VR:n näkökulmasta vain sitä, että poliitikot eivät hyväksyneet lopunkin paikallisliikenteen alasajoa riittävän nopeassa aikataulussa.
Oltaisiin tietysti tarvittu kovakätisempää poliittista ohjausta, joka olisi pakottanut VR:n tekemään paikallisliikenteen todelliset kehittämissuunnitelmat.
Ongelmana oli tietysti myös asiantuntemuksen puute molemmin puolin pöytää.
AY-liike oli pitkään joustamaton junien miehityskysymyksissä. (..)
On muistettava, että VR tilasi paikallisliikenteeseen jo 60-luvun alkupuolella Lättähattuja nopeamman ja korkeatasoisemman junan (Dm9) ja se oli tarkoitettu nimenomaan kaupunkiseutujen liikenteeseen. Tämäkin suunnitelma kaatui ainakin osittain miehityskiistoihin.
Voidaan sanoa, että ammattiyhdistysten valta VR Oy:ssä sekä valtion omistajapolitiikassa on edelleen suhteeton, kun yritystä koskevat valtion päätökset tosisasiassa tekevät VR:n ay - liikkeeseen kuuluvat kansanedustajat ja muut johtavat poliitikot.
En missään tapauksessa pidä ammattiyhdistysliikettä huonona asiana ja arvostan sitä paljon. Yritysten johtaminen ei vain onnistu siten, että ammattiyhdistysliike johtaa yritystä, koska yrityksen tärkein etu ei ole työntekijän etu vaan tuotteiden tuottaminen ja myynti.