Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Koska teidän kahden mielipiteistä 98 % tuntuu olevan identtisiä niin ilman muuta oletin tämän olevan myös sinun kantasi.
Älä tee niin jatkossa.
Meillä on Anteron kanssa paljon yhteisiä kokemuksia ja tietoja ja teemme paljon yhteistyötä eri yhteisöissä ja myös konsultteina.
Tästä huolimatta emme ole kaikesta samaa mieltä myöskään raideliikenteessä.
Vuosien 1961 ja 1965 välisenä aikana VR:n kuljettamista henkilökilometreistä katosi melkein 20 %, vaikka tarjontaa samaan aikaan lisättiin.Olet väärässä. Kuten viittaamassani viestissä totean, Lättähattuliikenne oli laajimmillaan vasta vuonna 1964 mutta matkustajamäärät kääntyivät laskuun jo vuosien 1961 ja 1962 välillä.
Tähän täytyy todeta kaksi asiaan oleellisesti vaikuttanutta seikkaa,:
- Paikallisjunaliikenteen tarjontaa toisaalta myös vähennettiin 1950-60-lukujen taitteessa. Liikenteen laajuus ei muuttunut, mutta vuoroja lakkautettiin. (Päälähde taas Pölhön lisensiaattityö)
- Oleellisin joukkoliikenteen kilpailija 1950-60-luvuilla oli lisääntyvä ja uudistuva linja-autoliikenne.
Eräs vanha ohje aikataulujen laatimisesta kertoo, että pysähdystä kohden tarvitsee varata 1-1,5 min, jos pysähdys tehdään vain tarpeen vaatiessa. Vakituisissa pysähdyksissä on sen sijaan varattava vähintään 2,5-3 min (jarrutus 0,5 min, kiihdytys 1,5 min ja pysähdysaika 0,5-1 min).
Jokainen tarvittaessa - pysähdys siis kuitenkin vaikutti merkittävästi aikatauluun.
Lättäkaluston tarvittaessa - pysähdys hidastaa matka-aikaa saman verran kuin vakituinen pysähdys modernilla sähköjunakalustolla (esim HKL metro tai sitä vastaavat Sm1,2,4 ja 5) tai kunnon suoritusarvot omaavalla kiskobussilla (esim Stadler RegioShuttle).
Kun tässä saivarrellaan aikatauluilla niin väännetään taas rautalangasta:
Modernilla paikallisliikennekalustolla yksi pysähdys hidastaa matkaa saman verran kun "tarvittaessa" - pysähdys Dm7 - kalustolla eli 1 - 1,5 min.
Tästä seuraa, että kun huomioidaan pika- ja IC-kaluston pidemmät pysäkkiajat, niin paikallisjuna, joka pysähtyy 15-20 km välein, pystyy samaan, ja 5-10 km välein pysähtyvä marginaalisesti hitaampaan aikatauluun kuin pika- tai IC-juna, jos huippunopeuksissa ei ole oleellista eroa.
Jos Pohjolan Liikenne ei ajaisi noita bussivuoroja niin silloin ne ajaisi Vainio tai joku muu.
Jos Pohjolan liikenne ei ajaisi ko. vuoroja, olisi VR Oy:llä intressi kehittää junaliikenne korvaamaan ko. vuorot rationalisoimalla sitä eri tavoin.
Eikö se ole vain hyvä, jos VR antaa yksiköidensä kilpailla toisiaan vastaan?
Ei todellakaan.
Ensinnäkään, talousteorian tai käytännön mukaan saman konsernin eri yhtiöiden ei kannata kilpailla toisiaan vastaan. Se johtaa aina koko konsernin huonompaan tuottavuuteen.
Toisekseen, Suomen nykypäivän tilanteessa kilpailu johtaa siihen, että VR Oy:n tehokkaammin hoidetut yksiköt voittavat liikennettä tehottomammin hoidetuilta, joka johtaa raideliikenteen vähenemiseen.