- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Mun työpaikkani oli yhteen aikaan Helsingin Valimotiellä ja jotkut tulivat sinne harhailemaan ja etsimään Vantaan Valimotietä. Kaupunkien pitäisi myös pistää eräiden katujen nimet vaihtoon.
t. Rainer
Paikannimet linjojen nimissä
- Viestiketjun aloittaja Compact
- Aloituspäivämäärä
Mun työpaikkani oli yhteen aikaan Helsingin Valimotiellä ja jotkut tulivat sinne harhailemaan ja etsimään Vantaan Valimotietä. Kaupunkien pitäisi myös pistää eräiden katujen nimet vaihtoon.
t. Rainer
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Tietysti voi kysellä myös tienviittojen, opaskarttojen ja muiden opasteiden selvyyden perään. Olisikohan myös taksinkuljettajien paikallistuntemuksessa kohentamista?
Jos muualta maasta tulevien kuvitelmat saisivat määrätä, niin varmaan kaikkien kaupunkien lähiympäristön asemat pitäisi nimetä lähimmän ison kaupungin mukaan. Monien maalaisten mielikuvissa suunnilleen kaikki Riihimäeltä etelään saattaa olla Helsinkiä - ja joidenkin stadilaisten kuvitelmissa suunnilleen kaikki Toijalasta Parkanoon saatta olla Tamperetta.
Ja menee ne muutkin nimet joiltakin sekaisin: Pakila ja Pasila, Martinlaakso ja Martinsilta, Hakunila ja Hakuninmaa, Malmi ja Malminkartano. Silti en lähtisi nimiä vaihtamaan. Kierre olisi kuitenkin loputon - aina joku outo luulee jotain.
Paikan- ja asemannimistä olisi kyllä paljonkin kummastelemista, mutta on myös tapauksia, joissa "syyllinen" ei ehkä olekaan aseman nimeäjä. Kommentteina Rainerin mainitsemiin kymmeneen nimeen:
1) Mielestäni Helsinki on ihan hyvä nimi, sillä se on kuitenkin ainoa todellinen kaupunkiasema Stadin rajojen sisällä. En pidä hyvänä kunta-ja-koodi-tyyliä, joka on johtanut esim. postitoimipaikkojen nimien köyhtymiseen.
2) Pasilan ruots. nimi on jo kertaalleen vaihdettu. Fredriksberg ja Böle olivat aikoinaan eri tiloja, Pasila taas on isännän sukunimestä otettu. Noilla historiallisilla nimillä kikkaillen olisi ehkä voinut saada selkeämmät nimet myös Itä- ja Länsi-Pasilalle (jotka nekin näyttää menevän landelaisilla joskus sekaisin.)
3) Huopalahti viittaa merenlahteen, joka antoi myös nimen kunnalle. Haaga-nimi on ollut Stenius-yhtiön kaupallinen myyntikikka, kun tontteja myydessä luotiin mielikuvaan Tukholman (Solnan) Haga-puistosta palatseineen. Saivat sittemmin tuon nimen myös kauppalaksi erotetulle Huopalahden asemanseudulle.
4) Valimo on ihan ok, viittaahan se (osin toimisto- ja asuntoalueeksi muuttuneeseen) teollisuusalueeseen - tosin yksilöimättä ja yhtä firmaa mainostamatta, kuten entinen Strömberg. Se, että Vantaallakin on Valimotie, kuvaa ihan toista ongelmaa. Kun 70-luvulla tehtiin ainakin Espoossa ja Vantaalla paljon töitä muutettaessa useita saman kunnan alueella sijainneita samannimisiä katuja erinimisiksi, niin ei joko älytty tai ei haluttu tehdä koko seudulla samaa reformia. Helsingissähän oli aikoinaan tehty paljonkin kadunnimimuutoksia suuren alueliitoksen (1946) jälkeen.
5) Kera-nimi tulee paikalla aikoinaan sijainneesta keramiikkatehtaasta. Karamalmi on varsin myöhäinen nimisepitys (jonkin matkan päässä olevan Karakallion lähiön mukaan, jolla ei oikeastaan ole Keran aseman kanssa mitään tekemistä). Alue oli ennen sitä nimeltään Kilon teollisuusalue.
6) Koivuhovi on tietenkin eri paikassa kuin vanha Koivuhovi ja sen luona oleva Koivuhovintie, mutta aika lähellä kumminkin. Molemmankieliset nimet kyllä taipuvat useimpien suussa paremmin kuin Ymmersta. Kerrostaloalue sai Ymmersta-nimen todennäköisesti samantapaisista mainonnallisista syistä kuin Haaga. Koivu-alku kun saattoi tuoda joidenkin mieleen yhtymäkohtia toisen Koivu-alkuisen lähiön ongelmiin (sielläkin muuten alkuperäinen Koivukylä on ollut nykyisen alueen länsipuolella sijaitseva pientaloalue, asemakin voisi olla paremmin Havukoski).
7) Espoo voi olla Espoo. Nimi kun todennäköisimmin tulee Espoonjoesta. Alkuperäinen ruotsalaisnimikin on lausuttu Espo, ei hienostellen beellä. Tietysti koko kunnan suomenkielinen nimi voisi olla Haapajoki. Jos joku luulee Espoon keskuksen olevan muualla, niin se vain kertoo kaupunkirakenteen hajanaisuudesta ja koko "keskustan" keinotekoisuudesta.
8) Pohjois-Haagasta olen samaa mieltä kuin R: Lassila sen pitäisi olla.
9) Tikkurila on ihan ok. Vantaa on niin kirjava silppu, että ei Tikkurila mikään koko kaupungin keskusasema ole. Martinlaakson radalta ei todellakaan vaihdeta kaukojuniin Tikkurilassa, vaan Pasilassa tai Helsingissä. Sitä paitsi Vantaa-nimi tulee Vantaanjoesta. Vantaankosken kylä oli Vantaa vielä 70-luvun alussa. Kun Hgin mlk muuttui kauppalaksi, niin kunta sai nimen länsiosassa virtaavan joen mukaan. Tikkurilan läpi virtaava joki on Keravanjoki, joka tosin yhtyy Vantaan kanssa Tammiston ja Tuomarinkylän rajalla. Ja kun oikein kauaksi mennään, niin Vantaa laski (Suur-)Huopalahteen nykyistä Mätäjokea pitkin.
10) Korson nimestä olen samaa mieltä kuin R., siis ruotsiksi voisi olla Korsrå.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Itse kaupunginosien nimistä olen suht samaa mieltä, ne saavat nyt olla mitä ne ovat, mutta asemien nimiin kaipaisin tarkennusta koska ne eivät natsaa yhteen nyt käytettyjen kaupunginosanimien kanssa. Asemathan on nimetty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jo 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa, eli päivitys olisi todella paikallaan koska harva ulkokuntalainen eikä moni helsinkiläinenkään ymmärrä nimien yhteyyttä 100 vuoden takaisiin luonnonnimiin, ja se vaikeuttaa suunnistamista.
Kyllä Pasila on kanssa kaupunkiasema, Mitä sillä nyt tarkoitatkaan, mutta minä näen sen sellaisena koska kaikki kaukojunat pysähtyvät sillä, ja se on keskeisellä paikalla suhteessa mm Helsingin Messukeskukseen, Helsingin Hartewall-areenaan, Helsingin pääkirjastoon, Helsingin poliisilaitokseen, Helsingin ainoaan huvipuistoon Liinanmäkeen jne, eli siksi asema ansaitsee Helsinki-alkuliitteen.
Olen silti sitä mieltä että Huopalahti asemannimenä johtaa harhaan koska se on nimenomaan Haagassa. Huopalahti esiintyy kaupungin kartoissa paikkakunnannimenä vain Pikku-Huopalahden muodossa ja on 2-3 km sivussa koko radasta.
Valimoa kaupunginosannimenä ei ole olemassa, eikä asema voi olla Pitäjänmäkikään, koska sellainen on jo. No entäs Vihdintie sitten? Ainoa ongema että vaikka Vihdintie ylittää radan aseman kohdalla, sille ei ole mitään suoraa kulkureittiä, mutta ehkä se järjestyy.
Taas sama juttu. Keramiikkatehdas lopetti jo 50-luvulla, eli vanhimmat jotka sen muistavat ovat jo kuuskymppisiä. Aseman ja alueen nimi ei voi olla Kilokaan, ja koska nykyään alue on Karamalmi, niin pitäisi asemankin olla.
Ymmerstan pieni omakotitaloalue oli olemassa kyseisellä paikalla jo pitkään ennen kerrostaloaluetta. Tiedän sen koska olen asunut Granissa.
Kaikki Espoon keskuksen ympäristössä asuvat (ml minä) käyttävät puhekielessä Espoon asemasta nimeä Espoon keskuksen asema. Miksi ei VR? Tulevana vuosikymmenenä Espoon keskus aiotaan suurentaa niin ettei sitä enää kyseenalaisteta.
Tikkurila on Vantaan hallinollinen keskus ja merkittävin kaupunginosa kaiken lisäksi, eli ei voi edes laskea leikkiä sen kanssa kuten Espoon keskuksen tapauksessa.
Kun Marja-rata valmistuu niin siitä tulee todellinen keskusasema. Lisäksi se on Hki-Vantaan lentokentää lähinnä oleva asema (toistaiseksi)
t. Rainer
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,964
Kannattaa tiedostaa, että Haaga-niminen liikennepaikka oli olemassa pitkään Huopalahden aseman ja nykyisen Kivihaan puolenvaihtopaikan välimaastossa. Vähän sama juttu kuin se, että Peipohjan aseman nimen oli "pakko" olla pitkään Peipohja, koska Kokemäki-niminen liikennepaikka sijaitsi vallan muualla (noin 3 km Vammalaan päin Peipohjan asemalta) Tulkkilassa. Vanhan Kokemäen menettäessä merkitystään Peipohjan risteysasema sai kaupungin nimen ja keskustaa lähellä ollut liikennepaikka nimettiin Tulkkilaksi hieman ennen lakkauttamistaan.
Nyt kun Haaga-nimistä laituria (eikä muutakaan rautatieliikennepaikkaa) enää ei ole olemassa, Huopalahden nimen muuttaminen olisi sinänsä mahdollista. Huopalahti / Hoplax (myös Hoplaks) -nimeen sisältyy niin paljon kulttuurillisia arvoja, ettei sitä ehkä ihan noin vain muutetakaan muuksi. Nimenmuutosta ei edes oikein voi perustella sillä, että asema sijaitsisi Haagan ytimessä. Sijainti on varmasti monella tapaa hyvä, mutta Haagan kannalta vielä keskeisempi paikka taitaa sittenkin olla Palokaivonaukio (jossain mielessä ehkä Haagan torikin). Palokaivonaukion ympärillä on suurin osa tärkeistä kaupoista, pankeista ja kioskeista ja siellä sijaitsee myös posti(asiamies). Aukiolta on noin 5 minuutin kävelymatka Huopalahden rautatieasemalle.
Nyt kun Haaga-nimistä laituria (eikä muutakaan rautatieliikennepaikkaa) enää ei ole olemassa, Huopalahden nimen muuttaminen olisi sinänsä mahdollista. Huopalahti / Hoplax (myös Hoplaks) -nimeen sisältyy niin paljon kulttuurillisia arvoja, ettei sitä ehkä ihan noin vain muutetakaan muuksi. Nimenmuutosta ei edes oikein voi perustella sillä, että asema sijaitsisi Haagan ytimessä. Sijainti on varmasti monella tapaa hyvä, mutta Haagan kannalta vielä keskeisempi paikka taitaa sittenkin olla Palokaivonaukio (jossain mielessä ehkä Haagan torikin). Palokaivonaukion ympärillä on suurin osa tärkeistä kaupoista, pankeista ja kioskeista ja siellä sijaitsee myös posti(asiamies). Aukiolta on noin 5 minuutin kävelymatka Huopalahden rautatieasemalle.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Sinä kun ymmärtääkseni asut Haagassa, ja varmaan tulee ilmaisjakeluna Haaga-seuran tiedotuslehti, niin muistatko että olisi viime aikoina ollut mitään asiaa tuosta aseman nimestä? Itse muistan jostain lukeneeni n 10 vuotta sitten että Haaga-seura yritti saada aseman nimen vaihdetuksi Haagaksi (tai Etelä-Haagaksi) mutta VR tai RHK kieltäytyi joihinkin "perinteisiin" vedoten. Asuitko jo silloin siellä ja onko mitään muistikuvaa mitä asialle sen jälkeen tapahtui?
Haagassa ei ole mitään muutakaan rautatieasemaa, ja 300 m sivussa ei luulisi olevan etäisyys eikä mikään. Ainoa seikka mikä sen on saattanut tehdä monelle haagalaiselle "vieraaksi" on että aseman kautta ei mennyt yhtään bussilinjaa tai muuta joukkoliikennelinjaa ennen Eliel-Saarisen tien (Jokeri-) bussitunnelin valmistumista.
t. Rainer
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,964
Täsmälleen nykyisessä osoitteessani olen asustellut 1.9.1995 lähtien. Lisäksi 1979 - 91 asuin saman kadun varrella, mutta vastakkaisella puolella. Haagan Ryytimaantielle synnyin itse asiassa jo loppukesällä 1964, mutta muutimme sieltä melko pian tuon tapahduttua muualle Helsinkiin. Kyllä aseman nimen muuttamisen puolesta on tehty erilaisia asioita moneen eri kertaan.
Sijaintinsa puolesta aseman nimi voisi aivan hyvin olla nykyään Haaga. Asema sijaitsee Haagassa, ei missään muualla. Haagan alueella kuitenkin on joidenkin tulkintojen mukaan toinenkin asema eli Pohjois-Haaga, jonka sijainniksi täällä kyllä olemme usein katsoneet Lassilan. Niiden kahden rajaseudullahan se Pohjois-Haagan asema on. VR / RHK muistaakseni esitti epäilynsä, että kaksi Haaga-nimistä asemaa (toinen Pohjois-Haaga) saattaisi sekoittua toisiinsa ja vastusti Huopalahden aseman nimen muuttamista Haagaksi.R.Silfverberg sanoi:
Väittäisin, että nimi Huopalahti hämää enintään joitakin satunnaisia kulkijoita. Paikalliset asukkaat ovat tottuneet alueelle muuttamisestaan saakka myös Huopalahden seurakuntaan ja tämän kirkkoon. Niitä ei voi olla tiedostamatta, vaikka ei itse kirkkoon kuuluisikaan. Huopalahti-nimi ja siihen liittyvät perinteet elävät sitkeästi paikallisella tasolla, vaikka se ei aina näy ulospäin muuten kuin aseman nimessä.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
No hyvä että tuo mysteeri nyt selvisi.
Eli jos nimiä muutetaan niin joko niin että Huopalahti-> Etelä-Haaga tai jos pelkkä Haaga niin Pohjois-Haagasta pitää tehdä Lassila.
Satunnaisten kulkijoiden määrä on kasvussa koska ennen syrjäinen asema on Jokerin ansiosta tullut suosituksi vaihtopaikaksi, josta pääsee bussilla eri puolille kaupunkia, myös Haagan muihin osiin.
Minä ja moni muu työkaverini kulkee töihin Huopalahden aseman kautta ja joillakin jotka eivät ole syntyperäisiä stadilaisia alkoi huuli pyörä kun aloin puhua Haagasta kun he olivat koko ajan luulleet kerrostaloalueen nimeksi Huopalahti!
t. Rainer
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Tämä kuulostaa hyvältä! Nyt vain tekemään kansalaisaloitetta ja painamaan päälle!
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Vrt. Stockholm C, eikös Stadin pääasema voisi olla Helsinki-Keskusta Helsingfors-Centrum, aikatauluihin lyhennettynä Helsinki K ja Helsingfors C.
Miltäs kuulostaisi, jos aseman nimeksi vaihdettaisiin suomeksi Helsinki-Pasila ja ruotsiksi Helsingfors-Fredriksberg? Lyhennettyinä Helsinki P ja H:fors F. Samalla Keski-Pasilan (ruots. Mellersta Böle) voisi ristiä Fredriksbergiksi. Aluehan sijoittuu Pasilan ratapihan (Fredriksbergs bangård) ylle, joka on Suomen rautatiehistorian kannalta merkittävä alue. Liikennepaikkahan otti alunperin nimensä aseman itäpuolella sijainneesta F:bergin tilasta, mutta tuli myöhemmin merkitsemään vahvasti nimenomaan rautatien aluetta, ja toki aseman lähialuetta. Länsi-Pasila on aina ollut Böle.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Mulle sopii mainiosti. Se on toinen juttu että Helsingin kaupunki on jostain syystä ryhtynyt käyttämään Pasilasta sen "juntimpaa" Böle-nimeä ruotsiksi.
Pitää paikkansa että koko Pasilan rakentamisen aloitti aikoinaan VR ja silloin käytettiin nimenomaan Fredriksberg-nimeä koko alueesta, konepaja mukaanlukien. Vanhaa Puu-Pasilaa ennen nykyistä Länsi-Pasilaa kutsuttiin aikanaan slangikielellä myös "Fredikaksi".
t. Rainer
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Paikannimet liittyvät aina tavalla tai toisella historiaan. On tietenkin totta, että esim. Keran luona ei puoleen vuosisataan ole ollut keramiikkatehdasta, mutta eipä Helsingin väestöstäkään ainakaan kovin suuri osa ole Hälsinglannista tulleita maahanmuuttajia, joista ainakin joskus väitettiin nimen periytyvän. Kun Suomen maakunnista tulleita on aika runsaasti. niin eikös muuteta niin kaupungin kuin keskusasemankin nimi Junttilandiaksi
Vakavammalla mielellä ehdottaisin kuitenkin rautatieliikennepaikkojen luona olevien bussipysäkkien nimeämistä kyseisen aseman mukaan. Yksi ongelmatapaus on Mäkkylän aseman kohdalla oleva bussipysäkki Vermo. Mielstäni sen pitäisi olla Mäkkylä. (Nykyisin vasta seuraava pysäkki Leppävaaraan päin on nimeltään Mäkkylä.)
Olen toki takavuosina kuullut ehdotuksia, että asemankin nimi muutettaisiin, kun radan eteläpuolinen alue on Vermo tai Vermonrinne. On myös perusteltu, että Mäkkylä ulottuu kauemmaksi pohjoiseen päin, että tuo Mäkkylä-bussipysäkki on keskemmällä aluetta. Onpa joku perustellut Vermo-pysäkin nimeä läheisellä Vermon raviradallakin, mutta kyllä rautatieliikennepaikan nimi on vuosien saatossa varsin vakiintunut.
Silloin, kun bussipysäkeissä ei vielä ollut nimikilpiä, kulki seisakkeen kohdalla oleva pysäkki kansan suussa ja käsittääkseni taksataulukoissakin nimellä Mäkkylä. Mäen päällä oleva nykyistä Mäkkylä-bussipysäkkiä kutsuttiin silloin nimellä Televa (vieressä olevan tehtaan mukaan). Televasta tuli sittemmin osa Nokian elektroniikkaa, mutta voisihan sille pysäkille nyt antaa nimen esim. risteävän kadun mukaan.
Huopalahti/Haaga-väännöstä vielä sen verran, että aikoinaan Haagan seisake oli varsin lähellä vanhaa H-raitiovaunun päätepysäkkiä. Ja molemmat olivat ihan Haagan laidalla.
Kun 60-luvun alkupuoliskolla asuin Etelä-Haagassa, postitoimipaikan nimi oli Huopalahti - aivan kuten aseman ja seurakunnan. Eikä se ollut mikään ongelma. Sitten tuli postille "loistava" idea nimetä kaikki kaupungin postitoimipaikat tyyliin Helsinki ja numero. Huopalahdestakin tuli Helsinki 32. Tämä oli alkeellinen postinumerojärjestelmä.
Kun sitten 70-luvulla otettiin käyttöön varsinaiset postinumerot, niin niiden yhteydessähän olisi ihan hyvin voinut käyttää entisiä nimiä. Mutta ilmeisesti tuollainen Kunta ja numero tuntui "hienommalta" ja kaupunkimaisemmalta. Niin vanhoissa maakuntakaupungeissa kuin Espoossa ja Vantaallakin ryhdyttiin muuttamaan postitoimipaikkojen nimiä tyyliin Kunta ja numero. Ja vuosi vuodelta tuo trendi on levinnyt yhä useampaan maaseutukuntaankin.
Ei olisi Espoossakaan ihmettelemistä aseman nimestä tai sijainnista, jos aseman luona postiosoite olisi edelleen Espoo ja muualla kaupungissa kaupunginosan mukainen.
Tuo kunnan nimen tunkeminen postin ja aseman nimeen on johtanut huonoon ratkaisuun muuallakin. Esimerkiksi Punkaharjun kunnan varsinainen matkailuvaltti ja identiteettiä luova nähtävyys on itse harju, Punkaharju. Kunnan suurin taajama Punkasalmi on kuitenkin nykyisin ominut nimen Punkaharju. Postitoimipaikan nimi muuttui, sitten aseman nimi ja kartallakin loistaa Punkasalmen kylän kohdalla Punkaharju-nimi. Ja harjualueen luona oleva entinen Punkaharjun asema onkin Lusto.:icon_frown:
Mutta ehkä aidolla luonnolla (harju metsineen) ei olekaan nykyturismille merkitystä, vaan moderniin aikaamme kuuluu puunkäytön ihmettely Lusto-keskuksen sisätiloissa.
Vakavammalla mielellä ehdottaisin kuitenkin rautatieliikennepaikkojen luona olevien bussipysäkkien nimeämistä kyseisen aseman mukaan. Yksi ongelmatapaus on Mäkkylän aseman kohdalla oleva bussipysäkki Vermo. Mielstäni sen pitäisi olla Mäkkylä. (Nykyisin vasta seuraava pysäkki Leppävaaraan päin on nimeltään Mäkkylä.)
Olen toki takavuosina kuullut ehdotuksia, että asemankin nimi muutettaisiin, kun radan eteläpuolinen alue on Vermo tai Vermonrinne. On myös perusteltu, että Mäkkylä ulottuu kauemmaksi pohjoiseen päin, että tuo Mäkkylä-bussipysäkki on keskemmällä aluetta. Onpa joku perustellut Vermo-pysäkin nimeä läheisellä Vermon raviradallakin, mutta kyllä rautatieliikennepaikan nimi on vuosien saatossa varsin vakiintunut.
Silloin, kun bussipysäkeissä ei vielä ollut nimikilpiä, kulki seisakkeen kohdalla oleva pysäkki kansan suussa ja käsittääkseni taksataulukoissakin nimellä Mäkkylä. Mäen päällä oleva nykyistä Mäkkylä-bussipysäkkiä kutsuttiin silloin nimellä Televa (vieressä olevan tehtaan mukaan). Televasta tuli sittemmin osa Nokian elektroniikkaa, mutta voisihan sille pysäkille nyt antaa nimen esim. risteävän kadun mukaan.
Huopalahti/Haaga-väännöstä vielä sen verran, että aikoinaan Haagan seisake oli varsin lähellä vanhaa H-raitiovaunun päätepysäkkiä. Ja molemmat olivat ihan Haagan laidalla.
Kun 60-luvun alkupuoliskolla asuin Etelä-Haagassa, postitoimipaikan nimi oli Huopalahti - aivan kuten aseman ja seurakunnan. Eikä se ollut mikään ongelma. Sitten tuli postille "loistava" idea nimetä kaikki kaupungin postitoimipaikat tyyliin Helsinki ja numero. Huopalahdestakin tuli Helsinki 32. Tämä oli alkeellinen postinumerojärjestelmä.
Kun sitten 70-luvulla otettiin käyttöön varsinaiset postinumerot, niin niiden yhteydessähän olisi ihan hyvin voinut käyttää entisiä nimiä. Mutta ilmeisesti tuollainen Kunta ja numero tuntui "hienommalta" ja kaupunkimaisemmalta. Niin vanhoissa maakuntakaupungeissa kuin Espoossa ja Vantaallakin ryhdyttiin muuttamaan postitoimipaikkojen nimiä tyyliin Kunta ja numero. Ja vuosi vuodelta tuo trendi on levinnyt yhä useampaan maaseutukuntaankin.
Ei olisi Espoossakaan ihmettelemistä aseman nimestä tai sijainnista, jos aseman luona postiosoite olisi edelleen Espoo ja muualla kaupungissa kaupunginosan mukainen.
Tuo kunnan nimen tunkeminen postin ja aseman nimeen on johtanut huonoon ratkaisuun muuallakin. Esimerkiksi Punkaharjun kunnan varsinainen matkailuvaltti ja identiteettiä luova nähtävyys on itse harju, Punkaharju. Kunnan suurin taajama Punkasalmi on kuitenkin nykyisin ominut nimen Punkaharju. Postitoimipaikan nimi muuttui, sitten aseman nimi ja kartallakin loistaa Punkasalmen kylän kohdalla Punkaharju-nimi. Ja harjualueen luona oleva entinen Punkaharjun asema onkin Lusto.:icon_frown:
Mutta ehkä aidolla luonnolla (harju metsineen) ei olekaan nykyturismille merkitystä, vaan moderniin aikaamme kuuluu puunkäytön ihmettely Lusto-keskuksen sisätiloissa.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Silloinkun kahden kaupunginosan raja kulkee rautatietä pitkin niin ettei seisake ole varsinaisesti kummankaan alueella, olisi paras että valitaan jommankumman nimi ihan kylmästi. Mäkkylä ja Vermo ovat ihan kelvollisia, mutta jotta ei "turhaan" vaihdettaisi nimeä se voi ihan hyvin jatkaa "Mäkkylänä".
Niin laidalla että nykyään olisivat Kivihaassa.
Kustuivatko siihen aikaan jotkut etelä-haagalaiset itse kaupunginosaansa Huopalahdeksi? Jos kutsuivat, niin siinä tapauksessa olisi joitain perusteita vielä palauttaa Haagan entinen Huopalahti-nimi viralliseksi kaupunginosanimeksi. Mitä Pohjois-Haaga sitten olisi? Pohjois-Huopalahti?
Tai jos ajatellaan sellaista skenaariota että PK-seudun kaupungit yhdistettäisiin. Silloin Espoon keskuksesta tulisi yhdessä yössä pelkkä Espoo tai "keskus" korvattaisiin "kirkonkylä":llä.
t. Rainer
Tuota olen itsekin miettinyt. Nykyinen käytäntö jotenkin antaa ymmärtää, että Käpylä tai Ilmala ovat jossain landella.
Toinen juttu on sitten se, jaksaisiko noin pitkä nimi taipua kansankieleen. Tietääkö joku, käytetäänkö Kööpenhaminassa käytännössä ikinä S-junista puhuttaessa "København Hovedbanegårdenista"? Stadissa homma menisi vielä hankalammaksi, kun nimikyltit pitäisi painaa kahdella kielellä. Kuvitelkaa nyt kuinka pitkä olisikaan asemakyltti, jossa lukisi: "Helsinki-Päärautatieasema / Helsingfors-Centralstation" Tosin, Tukholman keskusaseman Pendelilaitureillahan lukee vain "Stockholm C", kuten täältä ilmeneekin, vaikka kartoissa se on "Stockholm Central".
Olen muuten Rainerin kanssa samaa mieltä noista uudistuksista ja niiden tarpeesta, joskaan en Rantaradan seutua juuri tunne. Ymmersta voisi suomalaisittain olla "Yymermetsä". Eihän se maantieteellisesti tarkoittaisi ihan samaa kuin ruotsinkielinen nimi, mutta olisihan Grankullakin suoraan käännettynä enemmänkin "Kuusimäki" kuin Kauniainen. Ei noissa käännöksissä ennenkään olla kovin orjallisesti noudatettu sitä, että kummallakin kielellä tarkoittaisi ihan samaa.
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Olin silloin pikkupoika, joten täydellistä tutkimusta haagalaisten tai huopalahtelaisten kielenkäytöstä en valitettavasti kyennyt tekemään.:smile: Sen verran kuitenkin muistan, että Etelä- ja Pohjois-Haagan raja ei ollut ollenkaan yksiselitteinen ihmisten mielessä. Joidenkin mielestä rajana oli rautatie, joidenkin mielestä virallisen rajan luona oleva voimalinja.
Virallisestihan Haaga (ilman etulitteitä) tarkoittaa koko kaupunginosaa, johon kuuluvat osa-alueet Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Lassila ja Kivihaka.
Käytännössä niin etelä- kuin pohjoishaagalaiset puhuivat monesti vain Haagasta. Esim. Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta jotkut pohjoishaagalaiset käyttivät nimeä Haagan ostari. Se oli siis ihan eri asia kuin Haagan Kauppa-Keskus -niminen liike tunnelin eteläpuolella. Asemanseudulla asuvat etelähaagalaiset mielsivät Huopalahden tarkoittavan hieman laajempaa aluetta kuin pelkkää Etelä-Haagaa (seurakunta oli silloin laajempi, ja niin oli aikoinaan ollut Huopalahden kuntakin). Junalla matkustettiin kuitenkin aina Huopalahteen, kun Haaga oli se seisake Kivihaan luona. Vihdintien varressa asuvien puheissa taas Etelä-Haaga tarkoitti useimmiten heidän lähiympäristöään ja Huopalahti-nimi miellettiin asemanseudulle. Oman sotkunsa paikannimisoppaan toivat Palokaivonaukion laidalla olleet neljä pankkikonttoria: Helsinginpankilla, Osuuskassalla ja Yhdyspankilla oli siellä Etelä-Haagan konttori, mutta Kansallispankilla Keski-Haagan konttori.
Pohjois-Haagan nimeksihän oli aikoinaan ehdolla Hakavuori, mutta se ei toteutunut. (Seurakunnan nimenä se myöhemmin tuli käyttöön, kun Lassila ja Pohjois-Haaga irrotettiin Huopalahden seurakunnasta.) Samoihin aikoihin Pohjois-Munkkiniemestä kuitenkin tuli Munkkivuori ja Itä-Herttoniemestä Roihuvuori. Niiden asukkaat lienevät ihan tyytyväisiä asuinalueidensa nimiin.
Mutta asemanimiin palataksemme. Metroasemien nimethän muuttuivat suunnitteluvaiheesta kovastikin liikenteen alkaessa. Nyt ne ovat vakiintuneet eikä niitä varmaan käy muuttaminen, mutta onnistuneita ne eivät välttämättä ole.
Kun Hiihtäjäntien metroasemasta tehtiin Herttoniemi, niin Siilitiestä ei kuitenkaan samassa rytäkässä tehty Pohjois-Herttoniemeä? Alkuperäinen ajatus taisi olla se, että kun samassa kaupunginosassa on kaksi asemaa, niin annetaan nimet katujen mukaan. Nyt toinen asema on nimetty "uudella" ja toinen "vanhalla" logiikalla.
Kaivokadun asemasta tuli Rautatientori, vaikka asema on Kaivokadun alla eikä torin puoleista lippuhallia toteutettu. Oliko tässä nimemuutoksessa syynä se, että liityntäbusseilla tulevat saivat onnellisina jatkaa metrolla matkaansa samannimiseen paikkaan kuin aikaisemmin suorilla busseilla?
Kluuvin asemasta tuli Kaisaniemi, vaikka Kaisaniemen puoleista uloskäyntiä ei rakennettu. Tähän sotkuun voisi lisätä myös sen, että Kaisaniemi-raitiovaunupysäkki on nykyisin Vuorikadun kohdalla ja vanha Kaisaniemen pysäkki on saanut nimen Varsapuistikko. Sen kohdalla oleva bussipysäkki on kuitenkin edelleen Kaisaniemi.
Ja mainitaan nyt vielä Puotinharjun asema, josta tuli Itäkeskus. Olikohan tässä taustalla kaupalliset intressit ja samanniminen kauppakeskus? Piilomainonta onkin purrut hyvin, kun Itäkeskus kansan suussa leviää tarkoittamaan aina vain laajempaa aluetta. Näinkin voi aseman nimi vaikuttaa.
- Liittynyt
- 19 Joulukuu 2006
- Viestit
- 296
Joku useammin Kööpenhaminassa käynyt varmasti tietää paremmin, mutta itse olen kuullut paikallisten puhuvan Hovedbanegårdista ja "maalaisten" Köbenhavnista.
Ei muuten sielläkään käytetä kaupunginnimeä muiden asemien nimissä. Miksi meidän pitäisi väkisin sanoa Helsinki-sitä ja Helsinki-tätä? Tukholmassa tuohon Centraliin on tietenkin se syy, että kaupungissa on myös Norra, Östra ja Södra station. Kun kaupungissa on useita kaukojunien pääteasemia, niin kaupungin liittäminen pääteaseman nimeen on tietysti luonnollista. Sellaisia kaupunkeja on pitkin Eurooppaa ja maailmaa. Tukholmassa tosin kaikki kaukojunat lähtevät nykyisin sentraalilta. (Ihan oma tarinansa sitten on Flemingsbergin nimittäminen Stockholm sydiksi, vaikkei se edes ole Tukholman kaupungissa.)
Stockholm Ö on hyvä perinteisenä nimenä, onhan se Roslagsbanan pääteasema. Stockholm S on kuitenkin nykyisin ihan tavallinen paikallisjunien väliasema. joten sen nimihän voisi ihan yhtä hyvin olla Södermalm.:smile: Tai jos se on liian ison alueen nimi, niin kävisikö Maria? :wink:
Helsingissä ainoa kaukojunien pääteasema on Helsinki. Junat kyllä pysähtyvät Pasilassa, mutta ainakaan toistaiseksi yhteydet muuhun liikenteeseen eivät ole Helsingin veroiset. Pasila on sen kautta kulkeville busseille ja raitiovaunuille vain yksi välipysäkki, eikä pysäkkijärjestelyissäkään ole liityntää aina otettu huomioon. Helsingin aseman vierellä on Elielinaukio, Rautatientori ja melkein vierellä myös Kampin linja-autoasema. Myös raitiovaunuyhteydet niin Kaivokadulla kuin Mannerheimintiellä ovat huomattavasti Pasilaa monipuolisemmat.
Jos se Helsinki sitten välttämättä pitää Pasilan nimeen liittää, niin toivottavasti muut kaupungin alueella olevat asemat saavat pysyä entisen nimisinä, niillähän pysähtyy vain lähijunia. Ja jos kahdesta "pahasta" pitää valita, niin mieluummin Helsinki-Pasila kuin joissakin takavuosien puheenvuoroissa vilahdellut Helsinki-Pohjoinen, joka sai ainakin minut kysymään, että olisiko Puistola sitten peräti Helsinki-Arktinen.