Pendolinot ovat huijausta

VR:n junabrändäys ei missään mielessä ole mitenkään hirveän onnistunut, koska lippujen hintojen sitominen junan kaluston väriin on varsin heikko peruste. Sinisistä ja punavalkoisista vaunuista voitaisiin aivan hyvin rakentaa sekajunia, joilla voitaisiin hoitaa maamme kaikki kaukoliikenne ja jos tätä pidettäisiin merkittävänä imago-ongelmana voitaisiin siniset vaunut sutia punavalkoisiksi (ja tietysti rakentaa niihin alipainevessat ja ilmastointi)...
InterCity on epäsuomalainen ja kaikin tavoin naurettava nimi jo siksi, ettei Suomessa ole ensimmäistäkään cityä ja siksi, että mainitut junat eivät kuitenkaan rajoitu pysähdyksissään vain aluekeskustaajamiin. Lisäksi neljänlaisten junien (Pendolino, IC, pikajuna ja taajamajuna) pitäminen samanaikaisesti ajossa samoilla reiteillä aiheuttaa vain harmillisia sekaannuksia ja rajoittaa ihmisten kulkemista.

Jos Pendolinosta olisi haluttu tehdä sitä viiteryhmää palveleva tuote, jota varten sellainen Suomen oloihin olisi ollut järkevää hankkia, olisi ne keskitetty aamuvuoroille Joensuusta, Kuopiosta, Jyväskylästä ja Oulusta Helsinkiin ja Helsingistä Ouluun sekä iltapäivällä toiseen suuntaan. Kaiken muun liikenteen olisi voinut hoitaa veturivetoisella junalla, jonka palvelukonseptista löytyisivät niin lasten-, inva-, ravintola-, leffa- kuin polkupyöränkuljetusvaunutkin.
 
Pendolinoista ...olisi ne keskitetty aamuvuoroille Joensuusta, Kuopiosta, Jyväskylästä ja Oulusta Helsinkiin ja Helsingistä Ouluun sekä iltapäivällä toiseen suuntaan. Kaiken muun liikenteen olisi voinut hoitaa veturivetoisella junalla, jonka palvelukonseptista löytyisivät niin lasten-, inva-, ravintola-, leffa- kuin polkupyöränkuljetusvaunutkin.

Tässä käyttötarkoituksessahan ne pääasiallisesti ovat olleet, joten en oikein ymmärrä pointtia. Lisäksi niillä ajetaan joitain nopeita päiväreissuja lyhyillä yhteysväleillä, muun liikenteen lisävuoroina. Varmasti siitä, että tarjontaa on enemmän tarjolla ei luulisi kenellekään olevan haittaa? Tasatuntivuorovälit Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan ei varmasti jokaisen vuoron osalta ole kannattavia ajettaviksi, mutta hiljaisimpien vuorojen kannattamattomuus turvataan suosituimpien vuorojen kannattavuudella. Mielestäni tämä on varsin järkevää. Kaluston seisottaminen jossain Ilmalan ratapihalla ei ole viisasta, ellei siihen oikeasti ole tarvetta. Kustannustehokkuus taitaa olla se sana, jota VR:n johto on hakenut ja myös melko hyvällä menestyksellä saanut aikaiseksi. Tehokkuudessa täytyisi kuitenkin muistaa myös inhimillisyys. Työtä tekevät edelleen ihmiset, eivät koneet. Kaikkein tärkeimpänä turvallisuuden jälkeen on VR:n arvoissakin mainittu tyytyväinen asiakas. Hän kaipaisi tällä hetkellä huomiota.
 
Oikeastaan pointtini taisi olla se, että junien hinnoittelu pitäisi määrittää kulkuajankohdan eikä kaluston perusteella. Eli jos Pendolinoilla ajettaisiin hiljaisempana aikanakin, niissä tulisi silloin kelvata taajamajunalipun. Tähän järjestelyynhän voitaisiin veturivetoisissa junissa mennäkin, esim.siten, että klo 21-07:n välisenä aikana junassa, olipa se millainen tahansa, kelpaa matkalipuksi taajamajunalippu, eikä paikkamerkintää tarvitse olla.
Pendolinot ovat sinällään minulle yhdentekeviä, niiden matkustusmukavuustaso on onneton, joten jos junalla menen, valitsen hinta-laatusuhteeltaan paremman kyydin.
Vakituiseen kohteeseeni Turkuun junaileminen ei enää ole taloudellisesti ajattelevien ihmisten hommaa, Vainion Liikenne hoitaa tuon välin sekä laadukkaammin että edullisemmin.
 
Kun mietitään yöliikennettä, niin sen hoitamiskustannukset ovat kalliimmat kuin päiväliikenteen. Tämä johtuu miehityksestä. Lähiliikenteessä esimerkiksi kello 19 jälkeen jokaisessa yksikössä tulee olla junahenkilökunnan jäsen, kello 21 jälkeen jokaisessa yksikössä tulee olla kaksi junahenkilökunnan jäsentä.

Matkustusmukavuus on jokaisen oma asenne- ja tottumuskysymys. Jokaiselle on kuitenkin annettu valinnan vapaus kulkuneuvoaan valitessa. Se, että henkilöauton sijasta valitsee julkisen kulkuneuvon on kuitenkin liikennöitsijöille pääasia. Eivät junat, bussit ja lentokoneet toisiaan vastaan "taistele", vaan pyrkivät löytämään mahdollisimman paljon asiakkaita henkilöautoista. Vainion Liikenteen valitseminen Helsingin ja Turun välillä on ihan viisas valinta, etenkin jos asuu linja-auton reitin varrella.

Hinnoissa nyt ei mielestäni ole kovin isoa eroa, kun ottaa matka-ajan huomioon. Pikavuorolla Helsingistä Turkuun maksaa 23,20€. InterCity2-junalla 25,60€. Matka-ajassa InterCity2-juna on 1h57min vastaan pikavuoron 2:35min eli 38 minuutille tulee hintaa 2,4€. Express-vuoro ajaa välin 2h10min ja Pendolino 1h49min.

Se, missä olisin valmis tarkastamaan InterCity2-junan hinnoittelun alhaisemmaksi olisivat junavuorot, jotka kulkevat ilman Avecran minibistro-kärrymyyntiä. Näissä junavuoroissahan ei ole taajamajunaa ihmeellisempiä palveluja.
 
Matkalta tullaan yleensä takaisinkin. Kaikilla vuoroilla voimassaoleva expressbussilippu HEL-TKU-HEL maksaa 43,40€. Junamatkasta koituva kustannus on edullisimmillaankin 46,80€ ja mahdollisuuksia tuollaisen lipun käyttämiseen vain muutama hassu päivässä.
 
VR:n junabrändäys ei missään mielessä ole mitenkään hirveän onnistunut, koska lippujen hintojen sitominen junan kaluston väriin on varsin heikko peruste.
Ja sekä taajama- että näissä uusissa kaukojunissa voisi olla sama hinnoittelu väleillä, millä ne olisivat yhtä nopeita, samoin voitaisiin toimia Pendolinonkin kanssa. Helsingin ja Turun väliset pendolinot voitaisiin siirtää pidemmille matkoille, kenenkään mielestä ei varmaan ole kohtuullista maksaa muutamasta minuutista korkeampaa hintaa.
"Sekajunia" voitaisiin varmaan kutsua Intercityiksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vainion Liikenteen valitseminen Helsingin ja Turun välillä on ihan viisas valinta, etenkin jos asuu linja-auton reitin varrella.

Entäs Pohjolan Liikenteen eli VR Oy:n bussi?

Se mikä Helsingin ja Turun välisessä bussiliikenteessä on merkillisintä, on nimenomaan VR Oy:n kilpailu itsensä kanssa.

Huomauttaisin myös, että mm. Tampereen matkakeskusasiassa ja Kirkkonummen bussiaseman siirrossa rautatieasemalle on osoittautunut, että vanhat kilpailuasetelmat elävät edelleen hyvin, ja matkustajien houkuttelu henkilöautoista on usein toissijaista.
 
Huomauttaisin myös, että mm. Tampereen matkakeskusasiassa ja Kirkkonummen bussiaseman siirrossa rautatieasemalle on osoittautunut, että vanhat kilpailuasetelmat elävät edelleen hyvin, ja matkustajien houkuttelu henkilöautoista on usein toissijaista.

Tämäpä merkillistä. Julkiset kulkuvälineet kun palvelevat noin 5-15% kaikista tehdyistä matkoista, niin järki sanoisi, että yhteistyötä kannattaisi tehdä, kun vuorojakin on vähennetty. Palvelutasoa olisi helppo parantaa ihan vain sovittamalla aikatauluja yhteen ja tekemällä sellainen lippu, joka kelpaa sekä junassa että liityntäbussiyhteydellä. Matkan myyvä VR:n virkailija voisi vain kysyä mihin matkustaja on matkalla, sitten etsiä www.matka.fi :stä sopivan reitin busseineen ja myydä matkan koko välille. Näillä yksinkertaisilla toimenpiteillä se kakku kokonaismatkoista voisi olla enemmän kuin se 5-15%.
 
...mutta hiljaisimpien vuorojen kannattamattomuus turvataan suosituimpien vuorojen kannattavuudella.

Kustannustehokkuus taitaa olla se sana, jota VR:n johto on hakenut ...

Eivätkös nämä kaksi asiaa lyö toisiaan korvalle..?

No, yhtä kaikki, VR:n laskutavalla nuo hiljaiset vuorot ovat kuitenkin kaikkein kannattavimpia. Tai lähinnä vahiten tappiota tuottavia ja siten vähiten yhteiskunnan tukea vaativia. Kas, jos yksi matkustaja tuottaa 10 € tappion, 10 matkustajaa tuottaa siten jo 100 € tappion, jne...
 
InterCity on epäsuomalainen ja kaikin tavoin naurettava nimi jo siksi, ettei Suomessa ole ensimmäistäkään cityä ja siksi, että mainitut junat eivät kuitenkaan rajoitu pysähdyksissään vain aluekeskustaajamiin. Lisäksi neljänlaisten junien (Pendolino, IC, pikajuna ja taajamajuna) pitäminen samanaikaisesti ajossa samoilla reiteillä aiheuttaa vain harmillisia sekaannuksia ja rajoittaa ihmisten kulkemista.
Samaa mieltä InterCity -junista. Ilmeisesti tässä(kin) asiassa on apinoitu Saksanmaata ja otettu siellä käytössä oleva tuotenimi käyttöön suomalaisiinkin oloihin. Saksalaisen InterCityn kyydissä olen tuntenut matkustavani suurten kaupunkien välillä - eikä junat ole pysähdelleet ns. "maitolaitureilla". Sen sijaan tullessani kerran Joensuusta InterCityllä Imatralle, minua huvitti kun tämä InterCity aikataulun mukaisesti pysähtyi parakkimaisella asemalla (jonka nimeä en muista tähän hätään). Huvittavinta asiassa oli se, että tämän "aseman" ympärillä ei ollut muuta asutusta - lähinnä vain metsää. InterCity totta tosiaan...

Onhan muissakin maissa liikenteessä samoilla raiteilla neljällä eri nopeudella liikkuvia junia. Ainakin Saksassa S-/RegionalBahn (paikallisjuna), RegionalExpress (pikajuna), InterCity sekä InterCityExpress (ICE ≈ Pendolino) kulkevat paikoin samoilla raiteilla. Perussääntö "hitaampi väistää nopeampaa" helpottanee junien joustavaa kulkemista. Ainakin Münsterin ja Bremenin välillä olen kokenut sen, kun RB-/RE-juna ajettiin eräällä asemalla muutamaksi minuutiksi sivuraiteelle seisomaan, jotta ICE pääsee pyyhältämään ohitse.
 
Aivan turhia nuo Sm3-junat Tku-Hki välillä ovat. Aikoinaanhan niitten hankinta perusteltiin rantaradan kehnoudella ja monet välin Sm3-vuoroista ajetaan vain max160km/h aikataulunmukaisesti. Samoin rantaradan sähköistys on turha nykynopeuksilla, Dr16 olisi aivan riittävä, jos niitä olisi suvaittu hankkia enemmän ja myöhemmin investoitu sitten kunnolliseen ELSA-rataan makaroonivellijunien sijaan.
 
Sen sijaan tullessani kerran Joensuusta InterCityllä Imatralle, minua huvitti kun tämä InterCity aikataulun mukaisesti pysähtyi parakkimaisella asemalla (jonka nimeä en muista tähän hätään). Huvittavinta asiassa oli se, että tämän "aseman" ympärillä ei ollut muuta asutusta - lähinnä vain metsää. InterCity totta tosiaan...

Kyseessä lienee Kesälahti, jonka asemanseudun maisema on tosiaan metsäinen. Toinen asemarakennuksen ulkonäön vuoksi "parakkimaiseksi" luonnehdittava liikennepaikka on Kitee.
 
Kyseessä lienee Kesälahti, jonka asemanseudun maisema on tosiaan metsäinen. Toinen asemarakennuksen ulkonäön vuoksi "parakkimaiseksi" luonnehdittava liikennepaikka on Kitee.
Kitee, eli ns.ruotsiksi Kides, on peräti kaupunki. No oikeastaan Kiteen asema sijaitsee Tolosenmäki-nimisellä paikalla ja itse Kitee on siitä ulkomuistista kait jotain kahdeksan kilometrin päässä itään.

"Tolosenmäki/Kitee" sekä Kesälahti, jonka niminen kuntakeskus on myös ihan muualla, ovat tuollaisia "oikorata-asemia", joihin on totuttu henkilöliikenteessä myös Jalasjärvellä, Peräseinäjoella, Parkanossa, yms. Kaikki metsäasemat eivät pärjää ja vain jotkut niistä jäävät elämään.
 
Kaikki metsäasemat eivät pärjää ja vain jotkut niistä jäävät elämään.

Niin. Ei niitä metsäasemia kannata 10 kilometrin välein laittaa. Kun maaseudulla auto on se pääkulkuväline, niin noin 50 kilometrin välein voisi olla järkevä väli, autolla mentäessä kun ei ole väliä onko matka asemalle 10 km vai 40 km, jos kyse on harvakseltaan tapahtuvasta kulkemisesta.
 
Takaisin
Ylös