Kaukojunien ja niiden raiteita käyttävien lähijunien kapasiteetti ei taida ratketa Helsingin aseman lähistön kulunvalvonnalla. Erittäin tiheät vuorovälit edellyttävät junien kulkua erittäin täsmällisesti oikeissa väleissä. Rantaradalla päivittäin matkustaneet tietävät, että siltä suunnalta ei ainakaan tule junia läpi täsmällisesti ja oikeassa järjestyksessä. Tietenkin tätä voidaan parantaa. Silloin on laskettava onko edullisempaa rakentaa Pisara vai tehdä riittävän laajat kaksiraiteistukset ja muut luotettavuuden parantamistoimet pitkin maata. Seinäjoki-Oulu -välin kustannuksista (ilman täydellistä kaksoisraidetta) päärtellen, Pisara saattaisi vaikuttaa kovin pieneltä investoinnilta. Tietenkin investointi rataverkkoon yleisesti toisi myös muita hyötyjä, joten tutkimatta lopputulosta ei pysty sanomaan.
Pisara ei kai suoranaisesti vaikuta muuhun kuin kaupunkiratojen liikenteeseen välillä Helsinki-Pasila. Esim. nopeiden lähijunien lisääminen pääradan suuntaan (jolle käsittääkseni on tällä hetkellä se suurin tarve) ei suoranaisesti ole riippuvainen Pisarasta, koska pullonkaulat ovat muualla. Mielestäni tätä Pisara-ongelmaa pitäisi lähestyä huomattavasti kokonaisvaltaisemmin ja olen sitä mieltä että välin Helsinki-Pasila kehitysmahdollisuuksia ei ole perattu riittävän tarkasti, koska Pisara on nostettu ainoaksi vaihtoehdoksi.