Pisararata

Ei moottoritiellä tai Pisara-radalla viihdytä, vaikka liikenne olisi kuinka sujuvaa. Sieltä halutaan mahdollisimman nopeasti pois. Mitä pidempi matka, sitä enemmän poispääsy korventaa. Liikenne jossa ihminen viihtyy on nimeltään huvipuisto.

Helsingissä ei muutenkaan ole pulaa asunnoista jotka ovat kaukana Helsingistä. Niiden merkittävä lisäys ei vaikuta lähellä olevien asuntojen pulaan ja kohtuuttoman korkeisiin hintoihin. Ohjaamalla ihmiset tyytymään kauempana asumiseen saavutetaan kuitenkin pidemmät ruuhkaisemmat matkat ja liikenteestä poispääsy korventaa ennennäkemättömän kovaa.

Kaupunki hyötyy ja toimii paremmin omista asukkaistaan, joiden kulutus ja verot jäävät kaupunkiin. Vierailijat eivät tuo kaupunkiin juuri mitään, eivätkä siten ansaitse juuri mitään. Yhden uuden asukkaan tieltä kannattaa pääsääntöisesti lakaista yksi vierailija pois. Suhdeluku voi tietenkin olla paljon jyrkempikin.
 
Ei moottoritiellä tai Pisara-radalla viihdytä, vaikka liikenne olisi kuinka sujuvaa. Sieltä halutaan mahdollisimman nopeasti pois. Mitä pidempi matka, sitä enemmän poispääsy korventaa. Liikenne jossa ihminen viihtyy on nimeltään huvipuisto.
Ne jotka tykkäävät hitaasta liikenteestä voivat jatkossakin matkusta kaikki matkansa raitiovaunullaa tai bussilla. Kannattaa valita linja joka ajaa ja kiemurtelee mahdollisimman pitkän reitin.

Helsingissä ei muutenkaan ole pulaa asunnoista jotka ovat kaukana Helsingistä. Niiden merkittävä lisäys ei vaikuta lähellä olevien asuntojen pulaan ja kohtuuttoman korkeisiin hintoihin. Ohjaamalla ihmiset tyytymään kauempana asumiseen saavutetaan kuitenkin pidemmät ruuhkaisemmat matkat ja liikenteestä poispääsy korventaa ennennäkemättömän kovaa.
Riippuu miten sen kaukaisuuden mittaa. Mulle asunto alle puolen tunnin junamatkan pääsä on lähempänä kuin kolmen vartin raitiovaunumatkan päässä.
Kaupunki hyötyy ja toimii paremmin omista asukkaistaan, joiden kulutus ja verot jäävät kaupunkiin. Vierailijat eivät tuo kaupunkiin juuri mitään, eivätkä siten ansaitse juuri mitään. Yhden uuden asukkaan tieltä kannattaa pääsääntöisesti lakaista yksi vierailija pois. Suhdeluku voi tietenkin olla paljon jyrkempikin.

Tuollainen ajattelu kuuluu keskiaikaan, jolloin kaupungissa asuminen ja kaupankäyniti ja huveista nauttiminen oli sallittua vai omille asukkaille eli porvareille ja heidän palvelusväelleen, mutta sellaiset lainalaisuudet eivät enää toimi. Me elämme globaalissa maailmassa ja Helsingin keskustalle löytyy koko ajan haastajia joka ilmansuunnassa.

t. Rainer
 
Ne jotka tykkäävät hitaasta liikenteestä voivat jatkossakin matkusta kaikki matkansa raitiovaunullaa tai bussilla. Kannattaa valita linja joka ajaa ja kiemurtelee mahdollisimman pitkän reitin.

Ei siellä ratikassakaan ihmiset viihdy. Yhtä lailla haluavat mahdollisimman nopeasti perille kuin muuallakin.

Hidasta liikennettä on yleensä tarjolla siellä, missä määränpäätkin ovat lähempänä. Jos määränpäiden välillä on enemmän ilmaa, tarvitaan nopeampi kulkuväline.

Riippuu miten sen kaukaisuuden mittaa. Mulle asunto alle puolen tunnin junamatkan pääsä on lähempänä kuin kolmen vartin raitiovaunumatkan päässä.

Helsingissä ei voi matkustaa kolmea varttia ratikalla. Ehkä vaihtojen kanssa.

Tuollainen ajattelu kuuluu keskiaikaan, jolloin kaupungissa asuminen ja kaupankäyniti ja huveista nauttiminen oli sallittua vai omille asukkaille eli porvareille ja heidän palvelusväelleen, mutta sellaiset lainalaisuudet eivät enää toimi. Me elämme globaalissa maailmassa ja Helsingin keskustalle löytyy koko ajan haastajia joka ilmansuunnassa.

Kaupunkiin saa tietysti tulla vierailemaan. Vieraalla on vain vähemmän rahaa kuin kaupunkilaisella, sillä hän kuluttaa valtaosan rahoistaan kotikunnassaan. Vieras myös käyttää kaupungissa vähemmän aikaa kuin kaupunkilainen, joten vierailun ajalta pitää saada koko vuorokauden tuotto.

Globaalissa kilpailussa ei ole varaa keskittyä vääriin valintoihin. Vieraiden vokotteluun keskittyminen on äärimmäisen väärä valinta. Vahva Helsingin keskusta rakennetaan rakentamalla vahva Helsingin keskusta, ei vahva Espoo.
 
Kaupunki hyötyy ja toimii paremmin omista asukkaistaan, joiden kulutus ja verot jäävät kaupunkiin. Vierailijat eivät tuo kaupunkiin juuri mitään, eivätkä siten ansaitse juuri mitään. Yhden uuden asukkaan tieltä kannattaa pääsääntöisesti lakaista yksi vierailija pois. Suhdeluku voi tietenkin olla paljon jyrkempikin.

Kaupunkiin saa tietysti tulla vierailemaan. Vieraalla on vain vähemmän rahaa kuin kaupunkilaisella, sillä hän kuluttaa valtaosan rahoistaan kotikunnassaan. Vieras myös käyttää kaupungissa vähemmän aikaa kuin kaupunkilainen, joten vierailun ajalta pitää saada koko vuorokauden tuotto.

Globaalissa kilpailussa ei ole varaa keskittyä vääriin valintoihin. Vieraiden vokotteluun keskittyminen on äärimmäisen väärä valinta. Vahva Helsingin keskusta rakennetaan rakentamalla vahva Helsingin keskusta, ei vahva Espoo.

Tämä on erittäin nurkkakuntaista ajattelua, joka muistuttaa laajakatseisuudeltaan ja moniarvoisuudeltaan perussuomalaisuuden äärilaitaa tai suvaitsemattomien kyläyhteisöjen arvomaailmaa, vain fanatismin iskulauseet ovat erilaiset.

On kapeamielistä nimbyilyä paloitella kaupunki-aluetta täysin keinotekoisten kuntarajojen mukaan. Kaupungin keskeisten alueiden kehittämisessä on syytä ottaa huomioon niin Kontulan kuin Tapiolan, niin Kallion kuin Tikkurilan ja niin Haagan kuin Punavuorenkin tarpeet. Jos haluaa elää umpiossa, suosittelen muuttamista erakoksi jonnekin haja-asutusalueille mahdollisimman kauas muista ihmisistä, siellä eivät vierailijat häiritse eikä moniarvoisuus hypi silmille.
 
Viimeksi muokattu:
Uskomatonta tekstiä. Mitä nurkkakuntaista on siinä, että kaupunki (kaupunginosa) haluaa että mahdollisimman moni ihminen muuttaisi sinne? Se on äärimmäisen YIMBY, siis se nimbyilyn täysi vastakohta. Huonokin asukas kun on parempi kuin hyvä vieras, ja niitä kannattaa haalia mahdollisimman monta, mahdollisimman tuottaviksi yhteisön jäseniksi. Umpio on ikioma keksintösi, petteri.

Keskeisetkin alueet ovat olemassa ennen kaikkea itseään varten. Muiden tarpeet ovat toissijaisia, ja niitä kannattaa täyttää vain molemminpuolisen hyödyn takia. Yksisuuntainen hyöty on epätervettä.
 
Kaupunki hyötyy ja toimii paremmin omista asukkaistaan, joiden kulutus ja verot jäävät kaupunkiin. Vierailijat eivät tuo kaupunkiin juuri mitään, eivätkä siten ansaitse juuri mitään. Yhden uuden asukkaan tieltä kannattaa pääsääntöisesti lakaista yksi vierailija pois. Suhdeluku voi tietenkin olla paljon jyrkempikin.
Vierailijat eivät tuo kaupunkiin mitään? Minusta tuntuu että suurissa turistikohteissa tästä saatetaan olla kovinkin eri mieltä. Sitäpaitsi, kaikki helsinkiläiset eivät käy töissä helsingissä. Ovatko hekin vieraita jossain muualla?

Kaupunkiin saa tietysti tulla vierailemaan. Vieraalla on vain vähemmän rahaa kuin kaupunkilaisella, sillä hän kuluttaa valtaosan rahoistaan kotikunnassaan. Vieras myös käyttää kaupungissa vähemmän aikaa kuin kaupunkilainen, joten vierailun ajalta pitää saada koko vuorokauden tuotto.

Globaalissa kilpailussa ei ole varaa keskittyä vääriin valintoihin. Vieraiden vokotteluun keskittyminen on äärimmäisen väärä valinta. Vahva Helsingin keskusta rakennetaan rakentamalla vahva Helsingin keskusta, ei vahva Espoo.
Ehkä olisi hyvä määritellä kuka on vieras. Kehyskunnista Helsingin kantakaupunkiin töihin autoileva, vai joku joka käy helsingissä ehkä muutaman kerran eläissään työmatkan puitteissa?
Ei ole myöskään mitenkään selvää että kaupungin asukkaat "tuottaisivat" mitenkään enemmän kuin vieraat. Ehkä jokin väitettäsi tukeva todistusaineisto olisi hyödyksi. ;)
 
Vierailijat eivät tuo kaupunkiin mitään?
Turismi on eri asia kuin päivittäinen sukkulointi. Helsingille on kustannuksia ja haittoja siitä, että muiden kuntien asukkaat tulevat autoinensa täyttämään kaupungin kadut, joista eivät maksa mitään, kun verot maksetaan asuinkuntaan. Tästä syystä seudun joukkoliikenteen kustannuksia sentään tasataan siten, että muut kunnat maksavat siitä, kun niiden asukkaat käyttävät joukkoliikennettä toisen kunnan alueella.

Vieraskuntalaiset tuskin tuottavat työpaikkakuntansa liike-elämällekään juuri mitään. Syömässä käydään työpaikkaruokalassa ja kaupassa viikonloppuisin kotipaikkaa lähimmässä supermarketissa. Nimenomaan autoilijoiden kohdalla tilanne on näin. Joukkoliikenteellä työssä käyvien on helpompi asioida kaupoissa Helsingissä, koska jalankulkijan ei tarvitse etsiä ja maksaa pysäköintipaikkaa päästäkseen kauppaan.

Jos työpaikan kotikunta on Helsinki, ulkokuntalaisten työntekijöiden yritykselle tuottamaa voittoa toki verotetaan Helsinkiin. Mutta Helsingin itsensä kannalta olisi edullisempaa, että työntekijät myös asuisivat Helsingissä ja maksaisivat tuloveronsakin Helsinkiin. Ja jos työntekijät asuisivat Helsingissä, Helsingillä olisi ainakin teoriassa mahdollisuus tarjota yhteiskuntataloudellisesti edullisempaa joukkoliikennettä kulkemiseen kuin autoilua. Tässä ei ole kyse siitä, etteikö Helsinki HSL:n kautta voisi yrittää vaikuttaa myös muiden kuntien joukkoliikenteen tarjontaan. Mutta haja-asutuksessa joukkoliikenne ei ole kilpailukykyista palvelutasoltaan ja maksaa lisäksi paljon.

Antero
 
Jos työpaikan kotikunta on Helsinki, ulkokuntalaisten työntekijöiden yritykselle tuottamaa voittoa toki verotetaan Helsinkiin. Mutta Helsingin itsensä kannalta olisi edullisempaa, että työntekijät myös asuisivat Helsingissä ja maksaisivat tuloveronsakin Helsinkiin. Ja jos työntekijät asuisivat Helsingissä, Helsingillä olisi ainakin teoriassa mahdollisuus tarjota yhteiskuntataloudellisesti edullisempaa joukkoliikennettä kulkemiseen kuin autoilua. Tässä ei ole kyse siitä, etteikö Helsinki HSL:n kautta voisi yrittää vaikuttaa myös muiden kuntien joukkoliikenteen tarjontaan. Mutta haja-asutuksessa joukkoliikenne ei ole kilpailukykyista palvelutasoltaan ja maksaa lisäksi paljon.
Alkaako haja-asutus heti Helsingin rajojen ulkopuolella? Ehkä itään mentäessä kyllä, mutta ei länteen ja pohjoiseen.

t. Rainer
 
Ehkä olisi hyvä määritellä kuka on vieras. Kehyskunnista Helsingin kantakaupunkiin töihin autoileva, vai joku joka käy helsingissä ehkä muutaman kerran eläissään työmatkan puitteissa?

Ihminen joka ei asu samalla alueella tai kunnassa.

He tuovat toki mukanaan rahaa ja työntekoa, mutta asukas tuo paljon enemmän: asukas käyttää aikansa ja kuluttaa rahansa paikalliseen talouteen. Siksi asukkaita kannattaa haalia, vaikka se haittaisi vierailijoita. Eli taloja kannattaa rakentaa vaikka liikenne hidastuisi. Taloja kannattaa rakentaa, vaikka liikenne olisi jo valmiiksi hidasta. Liikennettä voi nopeuttaa ja parantaa sitten kun se on parempi investointi kuin talot.
 
Helsingin ei tarvitse rakentaa mitään bulevardeja. Sillä on ne jo. Kilometrikaupalla huonosti vetäviä katuja keskustasta ulospäin aina kehäykköselle asti jossa kukaan ei viihdy liikennevaloissa seisomassa, ja kaikkein vähiten bussissa tai raitiovaunussa istuvat. Se on Helsingin oma asia haluaako se rakentaa bulevardipätkien latvoille asuntoja nykyisten metsien sijaan.

Niin. Siitä taitaa olla muutama kuukausi, kun toit tämän viimeksi esille. Se meni jotenkin niin, että Mansku on ihan kamala eikä kukaan halua asua sen varrella. Vastasin siihen suunnilleen niin, että varmaan siksi ne Manskun asunnot maksaa 6500 e/m2 ja Espoon lähiöt 2500 e/m2. Kai se on mahdotonta saada Sinua ja monia muitakin hyväksymään ja suvaitsemaan se, että meitä ihmisiä on niin kovin monenlaisia. Yhden onnela on omakotitalo kehyskunnassa, toisen tilava kerrostaloasunto lähiössä. Mutta niitä, joiden onnela on kerrostaloasunto, vähän ahtaampikin, kantakaupungissa, on silti paljon. Niin paljon, että omakotitaloja ja lähiöasuntoja on vaikea saada kaupaksi, mutta kantakaupungin asuntojen hinnat ovat pilvissä. Tilanne on pikkuisen muuttunut vuosikymmenten varrella.

Minusta on ihan OK, että joku ei tahdo asua kaupunkibulevardin taikka nykyisen Manskun varrella. Mutta se ei ole OK, että hän yrittää estää muita asumasta niin.

Bulevardisoinnin idea taitaa myös mennä tässä vähän ohi. Kas kun ongelma on se, että nykyisten "bulevardien" latvoille ei voi rakentaa asuntoja, koska liikennealueet ja melualueet ovat niin suuria, ettei ole tilaa rakentaa. Mutta laskemalla nopeusrajoitus ja tekemällä katumaista ympäristöä saadaan asutettua muistaakseni 100 000 asukasta. Ihan vaan tekemällä sitä samaa kuin Mäkelänkatu nyt on Uintikeskukselle asti. Ja kuten sanottu, jos se Mäkelänkatu on kamala paikka jonkun mielestä, niin hänen ei tarvitse muuttaa sinne asumaan. Aika monelle nekin asunnot kuitenkin ovat hyvä koti.

Jos sitten keravalaista harmittaa se, että Helsinki tekee Lahden moottoritiestä hitaamman kadun, niin keravalainen on hyvä ja kaivaa motaritunnelin sinne kadun alle ja maksaa laskun.

Monet helsinkiläiset ovat ilmoittaneet etttä niiden varrelle ei pitäisi rakentaa.

Tämä jos kelpaisi perusteluksi, niin mitään ei rakennettaisi koskaan minnekään. Ainahan sitä vastustetaan, kun se puliukkojen ryteikkö häviää "viimeisenä viheralueena" kerrostalon tieltä.

Alkaako haja-asutus heti Helsingin rajojen ulkopuolella?

En nyt pistä sanoja Anteron suuhun. Hän korjatkoon ja vastatkoon omasta puolestaan. Mutta joukkoliikenteen järjestämismielessä suomalaisetmetsälähiöt pussinperäkatuineen ovat kyllä minusta haja-asutusaluetta vaikkei sentään mitään Klaukkalaa. Näkeehän sen Höselin bussikartastakin. Kun sitä väkeä nyt vaan kerta kaikkiaan ei ole tarpeeksi, eikä katuyhteydetkään tue järkevää joukkoliikennereittiä, niin lopputulos on sitä kamalaa ja sekavaa linjastospagettia, jonka lopputuloksena kaikki kynnelle kykenevät kulkevat autolla ja siihen bussikyytiin astuvat köyhät, kipeät ja alaikäiset. Tai no, niilläkin on mauto.

Riippuu tietysti siitä, mitä kukakin pitää hyvänä joukkoliikenteenä, mutta jos Espoon keskuksesta työpaikalle Pitäjänmäelle pääsee autolla 15 minuutissa ja junalla matka vie 50 minuuttia, niin kyllä siinä saa olla aatteen paloa aika reippaasti, jos aikoo vapaaehtoisesti mennä junalla ja käyttää päivittäin 70 ylimääräistä minuuttia siihen. Ja nyt puhutaan vielä matkasta, johon ei tarvita sitä bussispagettia, koska ollaan "hyvien joukkoliikenneyhteyksen varrella" eli muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä junasta. Voin vain kuvitella, kuinka kauan kestää työmatka sanotaan nyt vaikkapa Leinelästä Koskelaan eli tuoreesta kerrostalolähiöstä (vielä ilman junayhteyttä) kantakaupungin reuna-alueen kohtuulliselle työpaikka-alueelle. Sääliksi käy sitä sairaanhoitajaa, joka tuon joutuu "Euroopan parhaalla joukkoliikenteellä" kulkemaan.

Se vaan on niin, että metsälähiötehokkuudella ei saada aikaan kunnollista joukkoliikennettä. Siinä ei myöskään paljon auta se, että parin lähiön ja niitä yhdistävien peltojen alle kaivetaan tunneli, ja sitten kuskataan naapurilähiöistä porukka kävelemään kauppakeskuksen läpi metroasemalle. Sorry.

Joukkoliikenne on hyvää oikeastaan vain sillä alueella, joka rajoittuu pohjoisessa suurin piirtein Tullinpuomiin ja Paavalin kirkkoon.
 
Riippuu tietysti siitä, mitä kukakin pitää hyvänä joukkoliikenteenä, mutta jos Espoon keskuksesta työpaikalle Pitäjänmäelle pääsee autolla 15 minuutissa ja junalla matka vie 50 minuuttia, niin kyllä siinä saa olla aatteen paloa aika reippaasti, jos aikoo vapaaehtoisesti mennä junalla ja käyttää päivittäin 70 ylimääräistä minuuttia siihen. Ja nyt puhutaan vielä matkasta, johon ei tarvita sitä bussispagettia, koska ollaan "hyvien joukkoliikenneyhteyksen varrella" eli muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä junasta.

Esimerkkisi taisi olla tarkoitettukin fiktiiviseksi? Junallahan Espoon keskus - Pitäjänmäki taittuu ruuhka-aikaan 21 - 27 minuutissa riippuen siitä, millainen vaihto Leppävaaraan sattuu. Jos kävelymatkaa on molemmissa päissä se muutama sata metriä, tulee kävelyistä max 10 min lisää. Google antaa autolla vastaavan välin ajoajaksi 17 min, mutta Turunväylän ruuhkissa työmatka-aikaan siihen voi lisätä ainakin 5 min lisää.
 
Esimerkkisi taisi olla tarkoitettukin fiktiiviseksi? Junallahan Espoon keskus - Pitäjänmäki taittuu ruuhka-aikaan 21 - 27 minuutissa riippuen siitä, millainen vaihto Leppävaaraan sattuu. Jos kävelymatkaa on molemmissa päissä se muutama sata metriä, tulee kävelyistä max 10 min lisää. Google antaa autolla vastaavan välin ajoajaksi 17 min, mutta Turunväylän ruuhkissa työmatka-aikaan siihen voi lisätä ainakin 5 min lisää.

Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, niin tuo oli ihan todellinen ovelta-ovelle-esimerkki viime viikolta. Kuljin tuon matkan kahtena aamuna junalla, koska auto oli huollossa. Se oli kamalaa. 50 minuuttia on ovelta ovelle tilanteessa, jossa lähtöpaikka on espoolaisittain erinomainen eli kävelymatkaa junan ovelle on n. 300 m ja kohde Pitäjänmäen Kutomotiellä. Katsoin reittioppaasta aikataulut valmiiksi, mutta siitä ei ollut paljon iloa, sillä Kirkkonummelta saapunut juna oli molempina aamuina myöhässä, ensin 4 min ja sitten 6 min. Jälkimmäisenä aamuna kaverini, joka tuota vuoroa säännöllisesti käyttää, osui samaan junaan ja sanoi, että se on "aina" myöhässä. Odottaa vissiin Turun junaa tai jotain vastaavaa. Tämä johti siihen, että suunniteltu 5 min vaihtoyhteys Leppävaarassa A-junaan ei tietenkään toiminut. Siellähän ei suinkaan vaihdeta laiturin yli, vaan ihmismassa velloo ensin ahtaita portaita alas ja toisia ylös, eikä siinä paljon ohitella. Osa portaiden leveydestä on käyttökelvotonta lastenvaunurampin vuoksi. Hidasta. Ekana aamuna A lähti juuri kun tuskailin viimeisiä portaita muiden matkustajien takana. Saapuminen Valimolle oli siis molempina aamuina 10 min aiottua myöhemmin. Valimolla sentään kävi tuuri. Aiotun kävelyn sijaan bongasin bussin 54. Koska satuin juuri sille junan ovelle, joka oli kaikkein lähinnä portaita ja koska kävelin todella reipasta tahtia melkein juosten kun kuulin moottorin jo käyvän, ehdin molempina aamuina tähän typötyhjään bussiin, joka oli ajoitettu lähtemään niin ettei kukaan muu junasta ehtinyt siihen, ja jäin sitten kyydistä kahden pysäkin päässä Pitäjänmäentiellä. Sillä tavoin sain tuon ovelta-ovelle-ajan puristettua 50 minuuttiin. Muutoin olisi kulunut varmaan vajaa 10 min enemmän. Kyllä tuntui ihanalta saada auto korjaamolta.

Ja joo, se 15 min ei varmaan päde pahimpaan ruuhka-aikaan. Onneksi en tiedä, kun ei tarvitse olla silloin liikkeellä. Saavun työpaikalle 9.30.

Tämä se on sitä Euroopan parasta. Pakko myöntää, että oli tämä minullekin yllätys.
 
Bulevardisoinnin idea taitaa myös mennä tässä vähän ohi. Kas kun ongelma on se, että nykyisten "bulevardien" latvoille ei voi rakentaa asuntoja, koska liikennealueet ja melualueet ovat niin suuria, ettei ole tilaa rakentaa. Mutta laskemalla nopeusrajoitus ja tekemällä katumaista ympäristöä saadaan asutettua muistaakseni 100 000 asukasta. Ihan vaan tekemällä sitä samaa kuin Mäkelänkatu nyt on Uintikeskukselle asti. Ja kuten sanottu, jos se Mäkelänkatu on kamala paikka jonkun mielestä, niin hänen ei tarvitse muuttaa sinne asumaan. Aika monelle nekin asunnot kuitenkin ovat hyvä koti.

Tämä jos kelpaisi perusteluksi, niin mitään ei rakennettaisi koskaan minnekään. Ainahan sitä vastustetaan, kun se puliukkojen ryteikkö häviää "viimeisenä viheralueena" kerrostalon tieltä.
Tästä viimeistestä olen samaa mieltä että puliukkojen ryteiköt pitäisi korvata rakennetulla ympäristöllä tai edes oikeilla puistoilla, esim sellaisilla joita on Munkkivuoressa ja Haagassa .

Bulevardien varret tullaan varmasti rakentamaan, mä en sitä pysty estämään mutta siihen tulee menemään aikaa koska kaavoitus kestää niin kauan. Toinen juttu on että asunnot noiden sisämaahan päin menevien bulevardien varrella eivät tule menemään kaupaksi samaan hintaan kuin merenrantakaupunginosissa Jätkäsaari tai Kalasatama tai edes Meilahdessa. Karkeasti sanottuna, bulevardit ovat rohkea yritys ja jos ne onnistuvat niin ne nostavat kehäykkösen tasolla olevien alueiden haluttavutta, mutta jos ne epäonnistuvat niin ne jäävät samanlaisiksi metsälähiöiden jatkeeksi kuin nykyiset jossa asukasvaihtuvuus tulee olemaan tiheää. Mutta jos niiden tarkoitus on saada aikaan paljon enemmän halpoja asuntoja Helsinkiin niin siihen niillä on kaikki mahdollisuus.

Mitä itse kuvittelen että esim tällä foorumilla kirjoittavien bulevardisointia eniten kannattavat toivovat, on että heidän omien kantakaupungin asuntonsa hinta nousisi koska kauempaa tulevien matka keskustaan todellakin pitenee, jos ei ole mahdollista käyttää nopeaa raideliikennettä joka ohittaa ruuhkat.

Siksi toivon että Pisararata jossain muodossa tulee toteutumaan ennenkuin sisääntuloteitä aletaan tosissaan rakentaa bulevardeiksi, vaikka en usko että seuraavan 4 vuoden aikana mitään tullaan tekemään sen eteen.

En nyt pistä sanoja Anteron suuhun. Hän korjatkoon ja vastatkoon omasta puolestaan. Mutta joukkoliikenteen järjestämismielessä suomalaisetmetsälähiöt pussinperäkatuineen ovat kyllä minusta haja-asutusaluetta vaikkei sentään mitään Klaukkalaa. Näkeehän sen Höselin bussikartastakin. Kun sitä väkeä nyt vaan kerta kaikkiaan ei ole tarpeeksi, eikä katuyhteydetkään tue järkevää joukkoliikennereittiä, niin lopputulos on sitä kamalaa ja sekavaa linjastospagettia, jonka lopputuloksena kaikki kynnelle kykenevät kulkevat autolla ja siihen bussikyytiin astuvat köyhät, kipeät ja alaikäiset. Tai no, niilläkin on mauto.
Lähiöitäkin voi parantaa esim rakentamalla katuinfra toimivammaksi. Tietenkin vanhoissa lähiöissä joissa ollaan eletty kuin ruususen unta vastustus on kovempaa noita muutoksia kohtaan kuin uusissa jotka kasvavat koko ajan.

Riippuu tietysti siitä, mitä kukakin pitää hyvänä joukkoliikenteenä, mutta jos Espoon keskuksesta työpaikalle Pitäjänmäelle pääsee autolla 15 minuutissa ja junalla matka vie 50 minuuttia, niin kyllä siinä saa olla aatteen paloa aika reippaasti, jos aikoo vapaaehtoisesti mennä junalla ja käyttää päivittäin 70 ylimääräistä minuuttia siihen. Ja nyt puhutaan vielä matkasta, johon ei tarvita sitä bussispagettia, koska ollaan "hyvien joukkoliikenneyhteyksen varrella" eli muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä junasta. Voin vain kuvitella, kuinka kauan kestää työmatka sanotaan nyt vaikkapa Leinelästä Koskelaan eli tuoreesta kerrostalolähiöstä (vielä ilman junayhteyttä) kantakaupungin reuna-alueen kohtuulliselle työpaikka-alueelle. Sääliksi käy sitä sairaanhoitajaa, joka tuon joutuu "Euroopan parhaalla joukkoliikenteellä" kulkemaan.
Mulla menee bussilla/polkupyörällä + junalla + bussilla kotkoa Espon keskuksesta Pitäjänmäelle n 35 minuuttia. Jos bussi/polkupyöräliitynnän korvaa kävelyllä 45 min. Autolla menee ruuhka-aikaan vähintään 30.

Leinelästä Koskelaan kuvittelisin että pääsee sitten kun kehärata on valmis, junalla + lyhyt matka dösällä Käpylän tai Oulunkylän asemalta, n puoli tuntia yhteensä.

Se vaan on niin, että metsälähiötehokkuudella ei saada aikaan kunnollista joukkoliikennettä. Siinä ei myöskään paljon auta se, että parin lähiön ja niitä yhdistävien peltojen alle kaivetaan tunneli, ja sitten kuskataan naapurilähiöistä porukka kävelemään kauppakeskuksen läpi metroasemalle. Sorry.

Joukkoliikenne on hyvää oikeastaan vain sillä alueella, joka rajoittuu pohjoisessa suurin piirtein Tullinpuomiin ja Paavalin kirkkoon.

Verrattuna millaista oli joskus 30 vuotta sitten niin metsälähiöissäkin kulkee busseja ihan ruuhkaksi asti. Ongelma on lähinä matkustajainfon puolella eli vaatii hyvää paikallistuntemusta ja mieluiten tietokoneen oikean linjan ja vuoron löytämiseksi.

Kauppakeskukset ovat siiinä mielessä pirullisia että niiden elinehto on että saadaan hokukuteltua ihmisiä niihin. Jos ne eivät ole paikoissa jonne pääsee julkisilla ja julkisten matkustajat joutuvat oikaisemaan niiden läpi, niin ne ovat paikoissa jonne pääsee vain autolla .Ja sellaisissa tapauksissa lähikaupat ovat kuolleet pois julkisten reittien varrelta.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 23:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:00 ----------

Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, niin tuo oli ihan todellinen ovelta-ovelle-esimerkki viime viikolta. Kuljin tuon matkan kahtena aamuna junalla, koska auto oli huollossa. Se oli kamalaa. 50 minuuttia on ovelta ovelle tilanteessa, jossa lähtöpaikka on espoolaisittain erinomainen eli kävelymatkaa junan ovelle on n. 300 m ja kohde Pitäjänmäen Kutomotiellä. .
Jos määränpää oli Vehon korjaamo niin sun olisi kannattanut mennä S, E tai U-junalla Huopalahteen ja sieltä bussilla 550 eli yhdellä vaihdolla olisit selvinnyt ja aikaa olisi mennyt vain reilu puoli tuntia. Kumma ettei Reittiopas tarjonnut sitä vaihtoehtoa?

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Helsingin ei tarvitse rakentaa mitään bulevardeja. Sillä on ne jo. Kilometrikaupalla huonosti vetäviä katuja keskustasta ulospäin aina kehäykköselle asti jossa kukaan ei viihdy liikennevaloissa seisomassa, ja kaikkein vähiten bussissa tai raitiovaunussa istuvat. Se on Helsingin oma asia haluaako se rakentaa bulevardipätkien latvoille asuntoja nykyisten metsien sijaan. Monet helsinkiläiset ovat ilmoittaneet etttä niiden varrelle ei pitäisi rakentaa.

Tästä olen hyvinkin samaa mieltä: Helsingin keskustan saavutettavuus autolla on jo nykyisellään huono varsinkin kun huomioi sen, että Helsinki on kuitenkin vain reilun puolen miljoonan asukkaan kaupunki eikä mikään Lontoo tai Pariisi.

Katselinpa kartalta etäisyyksiä "motareiden" päähän Erottajalta: Länsiväylä 2 km, Itäväylä vajaa 4 km, Turun-, Hämeenlinnan-, Tuusulan ja Lahdenväylät 6-7 km. Eikö näin pitkä kaupunkiajo ole Helsingille riittävää vaan Helsingin keskusta halutaan eristää muusta maasta nykyistäkin etäämmälle matka-ajassa mitattuna?
 
Tästä olen hyvinkin samaa mieltä: Helsingin keskustan saavutettavuus autolla on jo nykyisellään huono varsinkin kun huomioi sen, että Helsinki on kuitenkin vain reilun puolen miljoonan asukkaan kaupunki eikä mikään Lontoo tai Pariisi.

Katselinpa kartalta etäisyyksiä "motareiden" päähän Erottajalta: Länsiväylä 2 km, Itäväylä vajaa 4 km, Turun-, Hämeenlinnan-, Tuusulan ja Lahdenväylät 6-7 km. Eikö näin pitkä kaupunkiajo ole Helsingille riittävää vaan Helsingin keskusta halutaan eristää muusta maasta nykyistäkin etäämmälle matka-ajassa mitattuna?

Et ole ainoa, jolla menee tässä asiassa syy ja seuraus sekaisin. Monilla autoilijoilla tuntuu menevän. Helsingin keskusta on alueen asukasmäärään suhteutettuna huonosti saavutettavissa (autolla) juuri siksi, että valtaosa ja kansainvälisesti vertaillen suuri osa ihmisistä asuu varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Helsingin kaupungissa asuu vain vajaat parisataatuhatta ihmistä. Seudun loput asukkaat ovat levällään väljästi rakennetuissa lähiöissä ja pakettitalopelloilla, ts. alueilla, joissa auto on joukkoliikenteeseen verrattuna ylivertainen liikkumisväline. Ei siis ole varsinasesti ihme, että Helsingissä saadaan pienellä väkimäärällä väylät ja kadut tukkoon, vaikka kaistakapasiteettia on amerikkalaisen mallin mukaan.

Ratkaisu ongelmaan ei suinkaan ole sijoittaa alueen väestönkasvua alueen reunoille, vaan mahdollisimman lähelle keskustaa. Tällöin uudet asukkaat rasittavat alueen liikennejärjestelmää mahdollisimman vähän. Suurin osa käyttää joukkoliikennettä ja autoilijatkin tarvitsevat kapasiteettia useammin ruuhkan suuntaa vasten, eivät siis haittaa nurmijärveläisten työssäkäyntiä Helsingissä.
 
Takaisin
Ylös