Pisararata

Et ole ainoa, jolla menee tässä asiassa syy ja seuraus sekaisin. Monilla autoilijoilla tuntuu menevän. Helsingin keskusta on alueen asukasmäärään suhteutettuna huonosti saavutettavissa (autolla) juuri siksi, että valtaosa ja kansainvälisesti vertaillen suuri osa ihmisistä asuu varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Helsingin kaupungissa asuu vain vajaat parisataatuhatta ihmistä. Seudun loput asukkaat ovat levällään väljästi rakennetuissa lähiöissä ja pakettitalopelloilla, ts. alueilla, joissa auto on joukkoliikenteeseen verrattuna ylivertainen liikkumisväline. Ei siis ole varsinasesti ihme, että Helsingissä saadaan pienellä väkimäärällä väylät ja kadut tukkoon, vaikka kaistakapasiteettia on amerikkalaisen mallin mukaan.

Helsingin keskustan vaikeaan saavutettavuuteen on kolme syytä, ensimmäinen on maantieteellinen, keskusta sijaitsee niemillä ja entisillä saarilla, sinne myös tullaan aika harvoja reittejä pitkin kun meri on rajoittanut rakentamista.

Toinen syy on Helsingin kokoiseksi kaupunkiseuduksia poikkeuksellisen kapea ja pienen välityskyvyn omaava katu- ja tieverkko kantakaupungissa ja sen lähiympäristössä. Kaupungista puuttuu leveiden bulevardien verkosta, joka monessä suuressa kaupungissa toimii liikenteen valtasuonena. Kaupunkiin ei myöskään ole koskaan rakennettu keskustaa läheltä kulkevaa moottorikatuverkostoa toisin kuin suurimmassa osassa Euroopan samankokoisia kaupunkeja, se tarkoittaa, että tieliikenne liikkuu vain kapeassa katuverkossa. Ensimmäinen täysimittainen kaikki suunnat yhdistävä moottorikatu on vasta Kehä I:llä noin 10 km keskustasta, se on hyvin poikkeuksellista. Moottorikadut myös päättyvät varsinkin pohjoisessa hyvin kaukana keskustasta.

Kolmas syy Helsingin keskustan heikkoon saavutettavuuteen on raideliikenneverkko. Esimerkiksi kaupunkijunaliikenteen jakelu keskustassa on vain yhdessä pisteessä, joka aiheuttaa rautatieaseman tienoille massiiviseen joukkoliikenneruuhkan. Myös raideliikenneverkon kattavuus on aika rajallinen, seudulta ei löydy esimerkiksi nopeaa metro- ja lähijunaverkkoa täydentäviä pikaraitioteitä eivätkä raitiotiet muutenkaan jatku esikaupunkeihin.
 
Helsingin keskustan vaikeaan saavutettavuuteen on kolme syytä, ensimmäinen on maantieteellinen, keskusta sijaitsee niemillä ja entisillä saarilla, sinne myös tullaan aika harvoja reittejä pitkin kun meri on rajoittanut rakentamista.

Ehkäpä nykykeskusta pitäisi todeta liikenteellisesti toivottomaksi ja suunnata katseet muiden pk-seudun keskuksien kuten Leppävaaran ja Tikkurilan kehittämiseksi oikeiksi kaupunkikeskuksiksi, jotka voisivat mahdollisimman monipuolisesti haastaa Helsingin keskustan toiminnot 20-30 vuoden aikajänteellä? Pisaran hinnalla rakentaisi yhtä jos toista liikenneinfraa uusiin keskuksiin.

Ensimmäinen täysimittainen kaikki suunnat yhdistävä moottorikatu on vasta Kehä I:llä noin 10 km keskustasta, se on hyvin poikkeuksellista. Moottorikadut myös päättyvät varsinkin pohjoisessa hyvin kaukana keskustasta.

Tämä on todellakin Helsingin liikenneverkon kummajainen, ja on aivan käsittämätöntä, että Helsinki haluaisi ulottaa katumaisen liikenteen näin etäälle keskustasta. Luulisi vähemmälläkin saavan aikaan tilanteen, jossa ketään ei kiinnosta asioida Helsingin keskustassa ellei ole aivan pakko.

---------- Viestit yhdistetty klo 01:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 01:20 ----------

Seudun loput asukkaat ovat levällään väljästi rakennetuissa lähiöissä ja pakettitalopelloilla, ts. alueilla, joissa auto on joukkoliikenteeseen verrattuna ylivertainen liikkumisväline. Ei siis ole varsinasesti ihme, että Helsingissä saadaan pienellä väkimäärällä väylät ja kadut tukkoon, vaikka kaistakapasiteettia on amerikkalaisen mallin mukaan.

Kaistakapasiteettia ei Helsingissä ole kovinkaan paljoa, mutta löperöstä kaavoituksesta olen samaakin mieltä. Varsinaista oikeaa kaupunkikeskustaa koko pk-seudulla on todella vähän. Kerrostalo-alueillakin talot nököttävät toisistaan erillään epäviihtyisien parkkialueiden ympäröiminä sen sijaan, että autopaikat olisi rakennettu talojen alle, talot toisiinsa kiinni ja tilaa olisi vielä viihtyisille pihoillekin. Silloin ei tarvittaisi nykyistä määrää lähi- ja kaukovirkistysalueita tai lähiöitä erottavia puistoalueita (ts. luonnontilaista metsää). Kun asukkaita per km² olisi tuntuvasti nykyistä enemmän, järkevälle joukkoliikenteen tarjonnallekin olisi edellytyksiä.
 
Jos määränpää oli Vehon korjaamo niin sun olisi kannattanut mennä S, E tai U-junalla Huopalahteen ja sieltä bussilla 550 eli yhdellä vaihdolla olisit selvinnyt ja aikaa olisi mennyt vain reilu puoli tuntia. Kumma ettei Reittiopas tarjonnut sitä vaihtoehtoa?

Määränpää oli aika lailla vastapäätä Vehoa. Ei tullut mieleen tuo vaihtoehto, joka kuulostaa kyllä paremmalta. Olisi ollut syy kokeilla ekan kerran jokeribussiakin, ja sehän kulkee tiheästi.

Mun oli pakko kaivaa reittiopas esille ja katsoa, mitä mä sinne oikein olin kirjoittanut. Sehän tallettaa noita hakuja, ja olin etsinyt hakusanoilla Epekepe/Valimo. Oma moka siis – olin ajatellut, että tietysti junalla Valimolle ja siitä kävellen sen sijaan että olisin nöyränä poikana kirjoittanut sinne määränpään katuosoitteen ja antanut tietokoneen valita. Se tosiaan tarjoaa junaa ja bussia 550, matka-aika 35–37 min. Mun hommani tosin pilasi se molempina aamuina myöhästynyt aamujuna, jonka vuoksi jouduin Leppävaarassa 10 minuuttia myöhemmin lähteneeseen A-junaan kuin oli tarkoitus. Sama olisi tietysti toteutunut Huopalahdessakin, mutta jos 550 kulkee 5 min välein, niin ylimääräinen odotus olisi sentään ollut lyhyempi.

Toinen juttu on että asunnot noiden sisämaahan päin menevien bulevardien varrella eivät tule menemään kaupaksi samaan hintaan kuin merenrantakaupunginosissa Jätkäsaari tai Kalasatama tai edes Meilahdessa. Karkeasti sanottuna, bulevardit ovat rohkea yritys ja jos ne onnistuvat niin ne nostavat kehäykkösen tasolla olevien alueiden haluttavutta, mutta jos ne epäonnistuvat niin ne jäävät samanlaisiksi metsälähiöiden jatkeeksi kuin nykyiset jossa asukasvaihtuvuus tulee olemaan tiheää. Mutta jos niiden tarkoitus on saada aikaan paljon enemmän halpoja asuntoja Helsinkiin niin siihen niillä on kaikki mahdollisuus.

Ei varmasti tulekaan menemään kaupaksi Jätkän hintatasolla. Ei se ole tarkoituskaan. Tosin tässä on kyllä haaste, koska kaupunki vuokraa tontit säännönmukaisesti vain isoille gryndereille, ja nehän eivät rakenna, jos eivät saa asunnoistaan hintaa, jota monet pitävät kohtuuttomana. Seisottavat varaamiaan tontteja mieluummin tyhjillään. Kaupunki on tähän asti ollut näiden edessä melko aseeton. Mun ymmärtääkseni tarkoitus onkin nyt saada aikaan "paljon enemmän halpoja asuntoja Helsinkiin", tosin se halpa on kyllä aika suhteellinen käsite. Mutta halvempia kuin ne Töölön 6000 e/m2 joka tapauksessa.
 
Oma perheemme käyttää aika paljon omaa autoamme kaikkeen asiointiin HSL-alueella, myöskin kodin ja keskustan välillä. Kun tunnen tämän seudun tiet, reitit ja kadut aika hyvin kehitin jokin aika sitten erittäin näppärän ja nopean reitin kotoamme Konalasta Helsingin ydinkeskustaan. Aikaa kuluu noin 20 minuuttia. Se on mahdoton suoritus millekään nykyiselle joukkoliikenneyhteydelle. Osaako joku arvata, mikä on ko. reittini? Väli on Riukukuja -Stockmannin parkkihalli.
 
Oma perheemme käyttää aika paljon omaa autoamme kaikkeen asiointiin HSL-alueella, myöskin kodin ja keskustan välillä. Kun tunnen tämän seudun tiet, reitit ja kadut aika hyvin kehitin jokin aika sitten erittäin näppärän ja nopean reitin kotoamme Konalasta Helsingin ydinkeskustaan. Aikaa kuluu noin 20 minuuttia. Se on mahdoton suoritus millekään nykyiselle joukkoliikenneyhteydelle. Osaako joku arvata, mikä on ko. reittini? Väli on Riukukuja -Stockmannin parkkihalli.

Arvaan suunnilleen niin että Huopalahdentietä Paciukselle, Merikannontietä, Hietaniemenkatua ja sitten Meklua ja kortteleiden läpi Ruoholahdenkadun sisäänajolle?

Ihan ydinkeskustaan joukkoliikenne vielä pärjää – pendolino Espoosta Helsinkiin kestää 19 minuuttia ja maksaa 2,70 € jos tietää riittävän ajoissa etukäteen milloin on menossa. Mutta jäähän se kauas, minne ikinä onkin menossa.
 
339-DF:
Reittini kulkee: Vihdintie-Kehä I-Karhusaarentie-Länsiväylä-Porkkalankatu-Ruoholahdenkatu-Ruoholahdesta Stockmann Q-Park-tunneli. Tehokas ja nopea ja (tietyillä ) kantiskorteilla tunti ilmaista pysäköintiaikaa.
 
339-DF:
Reittini kulkee: Vihdintie-Kehä I-Karhusaarentie-Länsiväylä-Porkkalankatu-Ruoholahdenkatu-Ruoholahdesta Stockmann Q-Park-tunneli. Tehokas ja nopea ja (tietyillä ) kantiskorteilla tunti ilmaista pysäköintiaikaa.

No niinpä tietysti... En osannut ajatella Kehää vaihtoehtona, mutta sehän on varmasti nopein ruuhkan ulkopuolella.
 
Lisäksi kun nykyään on näitä älypuhelimeen ladattavia parkkisovelluksia, joilla voi hoitaa parkkimaksun, niin pysäköinti katuverkkoonkaan ei tuota ongelmia. No, joskus parkkipaikat ovat hiukan kortilla, mutta käytännössä aina on löytynyt.

Joukkoliikennettä käytän vain, jos ei ole kiire tai aikomuksenani on tehdä jotain, joka ei salli autoilua (esimerkiksi baarikierros). Toisinaan saatan kyllä pysäköidä autoni esimerkiksi Pohjois-Haagan asemalle ja jatkaa junalla (esimerkiksi kun mennään koko perheen voimin Messukeskukseen tms.).

Jos asioidaan jossakin Helsingin itäosissa (esimerkiksi Itäkeskuksessa) oma auto hakkaa joukkoliikenteen aivan mennen tullen ajassa ja käytännöllisyydessä. Edellyttäen toki, ettei ajoita menemisiään aivan pahimpaan ruuhka-aikaan. Yleensä Kehä I vetää varsin hyvin ja pidänkin sitä seudun parhaimpina pääväylinä. Nopea "poikittaissuoni" joka paikkaan.
 
339-DF:
Reittini kulkee: Vihdintie-Kehä I-Karhusaarentie-Länsiväylä-Porkkalankatu-Ruoholahdenkatu-Ruoholahdesta Stockmann Q-Park-tunneli. Tehokas ja nopea ja (tietyillä ) kantiskorteilla tunti ilmaista pysäköintiaikaa.

Mä meinasin kanssa arvata Kehä 1 + Länsiväylä, mutta kun arvioin etäisyyksiä, ajattelin ettei onnistu ellei ole aika raskas kaasujalka.

t. Rainer
 
Kohta entinen elinkeinoministeri Vapaavuori oli eilen television ykkösaamussa haastateltavana. Noin minuutilla 12 toimittaja kysyi Vapaavuorelta Pisarasta. Vapaavuori vastasi, että siinä nyt on asia, josta on tullut vähän liian suuri. Eikä sitä tarvita nyt, eikä kohta, eikä 10 vuoden eikä ehkä 50 vuodenkaan kuluttua. Tämä siis vain muistikuvistani, ei ole tarkka sitaatti.

Mutta siinä oli minusta jotakuinkin terve näkemys poliittiselta taholta. Suomella on todellakin vähän eri tason ongelmia kuin yksi tunneli rakennusteollisuuden riemuksi. Toisaalta, kun puhutaan esimerkiksi 6 miljardin euron kulujen karsimisen tarpeesta, niin silloin on kyllä aika helppo todeta, ettei juuri nyt ole aika keksiä miljardin hintaisia rahareikiä.

Antero
 
Kohta entinen elinkeinoministeri Vapaavuori oli eilen television ykkösaamussa haastateltavana. Noin minuutilla 12 toimittaja kysyi Vapaavuorelta Pisarasta. Vapaavuori vastasi, että siinä nyt on asia, josta on tullut vähän liian suuri. Eikä sitä tarvita nyt, eikä kohta, eikä 10 vuoden eikä ehkä 50 vuodenkaan kuluttua. Tämä siis vain muistikuvistani, ei ole tarkka sitaatti.

Mutta siinä oli minusta jotakuinkin terve näkemys poliittiselta taholta. Suomella on todellakin vähän eri tason ongelmia kuin yksi tunneli rakennusteollisuuden riemuksi. Toisaalta, kun puhutaan esimerkiksi 6 miljardin euron kulujen karsimisen tarpeesta, niin silloin on kyllä aika helppo todeta, ettei juuri nyt ole aika keksiä miljardin hintaisia rahareikiä.

Antero

Hei

Olen samaa mieltä. Vapaavuori sanoi että Pisara ei ole 10:n eikä edes 50:n tärkeimmän hankkeen joukossa. Tarkoittaa sitä että siihen ei ihan juuri olla palaamassa.
 
"Se (Pisara-rata) ole siinä vaiheessa, että se edellyttäisi välttämättömiä päätöksiä nyt.", sanoi Vapaavuori tuossa Ykkösaamussa.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:20 ----------

Mutta, toisaalta vain muutama kuukausi sitten sama mies totesi seuraavaa:

HS sanoi:
Vapaavuori sanoo, että Pisararata olisi ollut elinkeinoelämälle merkittävä ja tärkeä.

http://www.hs.fi/m/politiikka/a1424840339267
 
Takaisin
Ylös