Huipputunnin junamäärä Helsingissä nyt 83 junaa.
Helsingin asema pystyy käsittelemään nykyisin 184 junaa, Linnunlaulun vaihteet 188 junaa ja Hesarin ja Nordenskjöldinkadun väli 178 junaa. Pasilan läpäisee yhden tulevan lisäraiteen jälkeen 152 junaa. Että mikähän se kapasiteettiongelma on?
Tämä väite on virheellinen, Helsingin asema ei nykyisin pysty käsittelemään tuollaista junamäärää luotettavasti, ei lähellekään. Nykyisin toiminnassa on myös paljon häiriöitä.
Pasilalle ja Helsingin asemalle on kyllä tehty teoreettista tarkastelua eri kehitysvaihtoehdoista, jossa käytetyillä oletuksilla on saatu alustavan budjetin mukaan noin 100-130 miljoonalla eurolla, joka summa sisältää vain osan tarvittavista muutoksista,
kehitetyn Helsingin ja Pasilan pään teoreettiseksi maksimikapasiteetiksi yllämainitut lukemat, raportissa ei kuitenkaan ole kunnolla tutkittu millaisella luotettavuustasolla tuo junamäärä onnistuu ja miten tuollainen junamäärä operoidaan. Maksimimäärälukemat käyvät kyllä poliittiseksi keppihevoseksi keskusteluun, jossa ratarahat ollaan nyt siirtämässä tieverkon kunnossapitoon ja jossa aluepoliittisena perustavoitteena on rampauttaa Helsingin seudun liikennejärjestelmä kehnoksi, eivät paljon vakavampaan käyttöön.
Käytännössä todellisessa junaoperoinnissa pyritään rakentamaan liikenne niin, että selviytyy normaaleista häiriötilanteista eivätkä häiriöt kertaudu ja kumuloidu. Tällöin ei sekaliikennejärjestelmässä (pääradalla osin yksiraiteisilta osuuksilta tulevaa kauko- ja lähiliikennettä samoilla raiteilla) päästä kovinkaan lähelle maksimikapasiteettia, vaan operoidaan selvästi maksimikapasiteetin alapuolella. Myös talviliikenteen aiheuttamat satunnaisuudet on samalla syytä huomioida, ettei jokainen lumipyry aiheuta liikennekaaosta.
Kaupunkiratatyyppisessä liikenteessä kyllä voidaan paremmalla kulunvalvonnalla, tehokkaammalla kääntöjärjestelmällä ja vaihteiden kattamiselle päästä kohtuullisen lähelle tuossa laskettua teoreettista maksimikapasiteettia. Raportissa on muutenkin todettu, että kehitetyssäkin raidemallissa kaupunkiratojen liikennöinti ilman Pisaraa 3 minuutin (tai alle) vuorovälillä aiheuttaa satunnaisuuden lisääntyessä pahoja kumuloituvia häiriöitä, joista järjestelmä ei järkevästi toivu.
Toki nyt kun Pisara ei näytä etenevän paras vaihtoehto lienee raapia jostain satoja miljoonia Helsingin ratapihan ja Pasilan muutoksiin sekä asetuslaite- ja kulunvalvontauudistukseen. Tässä tilanteessa rahat löytynevät helpoiten kun käynnistetään Helsingin pään kehittämiseen pieni 100 miljoonan kehitysprojekti, johon palaa sitten kun huomataan, että tarvitaankin pieniä lisätöitä, useita satoja miljoonia. Pohjanmaan radan mallilla, (alustava budjetti oli 200-300 miljoonaa ja todellisuudessa lähestytään miljardia kun rata on kunnossa) kannattanee siis lähteä tekemään uudistuksia.