Miksi raitioliikenne on hidastunut? Siihen on minusta selvä syy. Nopea kadulla kulkeva liikenne vaatii varsin autokaupunkimaista ympäristöä, ihan sama onko kyse autoista, busseista tai ratikoista, liikenne on nopeaa kaduilla, joilla kevyt liikenne on alistettu moottoriliikenteen orjaksi. Paciuksenkatu selkeimpänä esimerkkinä. Toisaalta voidaan analysoida myös nykyistä Hämeentietä tai Mannerheimintietä; minusta ne ovat meluisia ja vaarallisia rännejä, jotka kävelijän vaikea ylittää ja jonka liikenne on kevyelle liikenteelle liian nopeaa. Tuollaiset kadut muodostavat kävelijän kaupunkirakenteeseen railon, jonka ylittäminen on aika vaikeaa ja vaarallista. Varsin nopean liikenteen ympäristössä liikennevalot ovat myös varsin välttämättömiä, etteivät liikennemuodot vaan törmää, kun rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdotonta.
Suomalaisessa kaupunkien kehityksessä 50-60-luvulla suuri osa kantakaupungin kaduista muuttuikin edistyksen nimessä nopean moottoriliikenteen alttareiksi, joilla ratikat, bussit ja autot pitivät valtaa. Ihan viime vuosikymmeninä katutilaa on kuitenkin pala palalta palautettu kevyelle liikenteelle, katujen ylittämistä on helpotettu ja nopeuksia alennettu. On luonnollista että kun kevyen liikenteen prioriteetti kaupunkitilassa nousee, niin kaikki muu liikenne hidastuu, myös ratikat. Hidastuminen on tapahtunut siitä huolimatta, että raitiovaunukaistoja on parannettu ja raitioliikenteen etuuksia suhteessa autoiluun parennettu paljon. Syynä on, että kävelyn etuudet suhteessa muuhun liikenteeseen ovat samalla parantuneet sekä kantakaupungin liikenneympäristön muuttaminen fyysisesti ja visuaalisesti niin, etteivät moottoriliikenteen kuljettajat halua tai pysty ajamaan yhtä lujaa ja sujuvasti kuin aikaisemmin.
Merkittävä raitioliikenteen nopeuden merkittävä lisääminen vaatisikin uutta arvovalintaa, jossa kevyttä liikennettä ei pidetä nykyisessä arvossa, vaan raitioliikenne asetetaan kaikkialla korkeimmalle jalustalle. Hitaat ja ihmisten kokoiset, esimerkiksi nykyisin Kampissa käytettävät ja jatkuvasti piste pisteeltä salakavalasti yleistyvät liikennejärjestelytyypit ja muutenkaan katujen helppo ylittäminen ja nopeuksien pitäminen kurissa ei näet mahdollista kovin korkeita pintajoukkoliikenteen nopeuksia.
Katutilan ainoa vastakkainasettelu ei nykyään olekaan autoilu vastaan ratikka, kuten monet tälläkin foorumilla väittävät, vaan kantakaupungissa nopean raitioliikenteen toinen jopa suurempi vihollinen on ihmiselle mukava, hyvin kevyen liikenteen huomioiva ympäristö. Toki ratikka voi myös sopia kadulla varsin hyvin yhteen ihmisten kanssa, mutta se vaatii sellaisia nopeuksia, joissa ratikka voi väistää ihmistä ja silloin ratikka ei voi olla kovin nopea.
