Aikaskaala saattaa hieman heikentää kysymyksen relevanttiutta, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Mitenkäs tilanne muuttuu ELSAn, pääradan lentokenttäoikaisun ja Porvoon lähiliikenneradan aiheuttaman lisääntyvän paikallisjunaliikenteen seurauksena? Vieläkö selvitään parkkijärjestelyillä?
Jos Helsinkiin saapuvien linjaraiteiden määrää lisätään (tosin en tiedä, miten se on mahdollista muuten kuin eritasossa), periaatteessa tarvitaa lisää kapasiteettia junille, jotka seisovat saavuttuaan tai ennen lähtöään. Mutta todennäköistä lienee, että nämä mahdolliset uudet haarat yhtyvät Helsinkiin tuleviin raiteisiin jossain ennen Helsinkiä, joten ratkaisevaa on vain se, montako junaa Helsinkiin saapuu ja lähtee Linnunlaulun kautta.
Nykyinen selityshän on, ettei enää voi lisää junia tulla. Ja siksi tarvitaan Pisara tai junien päättäminen Pasilaan. Näistä Pasila on minusta myöskin varsinainen logiikan riemuvoitto. Ikään kuin olisi jotenkin ratkaisevaa se, miten pitkälle Pasilaan tulevat raiteet jatkuvat. Se muka ratkaisee mahdollisen vuoromäärän.
Antero
---------- Viesti lisätty kello 11:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:08 ----------
Montako raidetta paikallisjunien pysäköinti varaa Helsingin ratapihalta ruuhka-aikaan?
Vastaus: Yhdeksän (9).
Selitys:
Helsinkiin tulee 10 raidetta ja siellä on 19 puskimeen päättyvää raidetta. Saapuvista raiteista 2 on Ilmalaan suuntautuvaa huoltoliikennettä varten, 4 kaukojunille ja 4 paikallisjunille.
Kaukojunista osa käy Ilmassa ennen seuraavaa lähtöä ja junien purku- ja kuormausajat ovat pitkähköjä, joten osoitetaan kaukojunien käyttöön 6 puskimeen päättyvää raidetta.
Paikallisjunien ei tarvitse käydä Ilmalassa saapumisen ja lähdön välillä ja niiden purku- ja lastausaika on lyhyt, joten niille riittää 4 päättyvää raidetta: 2 rantaradan junille ja 2 pääradan junille. Kaukojunien tarpeen jälkeen on kuitenkin 13 päättyvää raidetta, joten näyttää siltä, että pysäköintiä varten on oltava 9 ylimääräistä raidetta.
Täsmennän vielä, että pysäköinti tarkoittaa sitä, että juna seisoo Helsingissä pidemmän ajan kuin sen, mikä tarvitaan matkustajien jättämiseen ja uusien ottamiseen. Paikallisjunakalustolla täyden junan tyhjennys ja junan täyttäminen uudelleen täyteen kestänee 5 minuuttia (noin 75 hlö per oviaukko). Vuorovälillä 5 minuuttia ja päättyvällä raiteella per saapuva raide junaa kohden on aikaa 10 minuuttia vaihteiden asettamiseen, suunnanvaihtoon ja kuormaukseen.
Mihin sitten se raidekapasiteetti nyt kuluu? Esimerkiksi siihen, että joku juna saapuu ja seisoo pidempään kuin 5 minuuttia. Ja kun näin tapahtuu, kapasiteettivaraus alkaa kertautua. Sillä joka kerta, kun juna siirtyy raiteelta toiselle tai raiteen yli, on varattuna myös muu raide kuin se, jota juna tuli tai jolta se lähti.
Jos väitetään, että tämä on välttämätöntä ja junien on seisottava pidempään esim. kalustokierron vuoksi, silloin Pisaraa ei voi tehdä, koska siellä ei voi tällaista seisottamista tapahtua. Pisara vastaa samaa kuin se, että Helsinkiin saapuu 4 raidetta ja ne päättyvät puskimiin ja niillä on puolenvaihtovaihteet. Jos Pisaran voi tehdä, silloin on mahdollista tehdä aikataulujärjestelmä, jossa ei ole seisonta-aikoja Helsingissä, ja sitä aikataulujärjestelmää voi tietenkin alkaa noudatta myös ilman Pisaraa.
Antero
