Pisararata

No Suur-Pisarassa tuollainen voisi olla mahdollista, jos siis sekä rantaradan että pääradan kaupunkiraiteet käyttäisivät maanalaista asemaa Pasilassa, ja tunnelien suuaukot olisi Pasilan, Ilmalan sekä Käpylän asemien välillä. Nyt maanalainen asema Pasilassa on vain laajassa pisarassa (Alppilan asema) eli vain pääradan puolella.
 
Vs: Pisararatat

4 laituria maan alle nykyisten ratojen 6, 5b, 5, 4 alle, josta radat nousevat pintaan Pääradalla Keravan radalle. Eli yhtä aikaa kaukoliikenteen ratojen alitus ja Pasilassa pysähdys.

Ei pysty tuollaisia syöksyjä tekemään. Tunneleiden suuaukot pitäisi olla paljon kauempana Pasilasta. Ja ne vaatii melko paljon tilaakin. Aletaan kyllä olemaan vähitellen siinä Pisaran hintaluokassa. :)
 
Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Saataisiin toki veturiin kehitettyä vaikka sellainen nappula, joka tekisi toiminnot alle 2 minuutissa. Mutta sellaiselle ei sekä Sveitsissä, että Suomessa ole nähty tarvetta, eikä luultavasti missään päin muuallakaan maailmaa.
Eipä tällainen yleinen tarve olekaan. Voihan sanoa, ettei tälle pitäisi olla tarvetta Suomessakaan. Mutta jos se tarve tulee, niin se on jotenkin ratkaistava. Nähtiinhän vähän aikaa sitten yksi ratkaisu sille, miten hoidetaan liikennettä, kun puolet Helsingistä on poissa käytöstä. Pidän kuitenkin sellaisen järjestelyn noudattamista käytännössä mahdottomana useiden vuosien ajan.

On totta, että pienellä riskillä saataisiin asiat hyvinkin äkkiä sutjaantumaan, mutta silloin pitäisi hyväksyä se, että tietyin väliajoin rysähtää. Tämä on ehkä juurikin Anteron esittämän tahtokysymys. Kummasta ollaan valmiita tinkimään, nopeudesta vai turvallisuudesta.
Minun lähtökohtani on nimenomaan se, ettei ryhdytä improvisoimaan asioita pienellä riskillä. Niillä pienillä riskeillä on laskettu parikin roikkaa omin nokkinensa Pasilan suunnasta Helsinkiin. Kun on luotettu ihmiseen, joka valitettavasti ei ole luotettava.

Antero
 
Pisara-radan vaikutukset Alppipuistoon ja Eläintarhan alueeseen on huomioitava
http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/...ntarhan_alueeseen_on_huomioitava_2726123.html
Paremman käsityksen ELY-keskuksen lausunnosta saa lukemalla itse lausunnon.

Lausunnosta näkee, että ELY-keskukselta puuttuu valitettavasti osaaminen liikennehankkeiden arviointiin. ELY-keskus on tässä mielessä tehnyt jo virheen hyväksyessään YVA-ohjelman, jonka vaihtoehtoasetelmaa ja siihen sisältyvää tarkoitushakuisuutta ei ole tunnistettu ja ohjelma on hyväksytty YVA-lain hengen ja omasta mielestäni myös lain kirjaimen vastaisesti. On ikävä lukea, että ELY-keskus tässä lausunnossaan perustelee väärän vaihtoehtotarkastelun hyväksymistä sillä, että se on itse hyväksynyt väärän tarkastelun jo YVA-ohjelman yhteydessä. Kun tehty YVA osoittaa, että YVA-ohjelman asetelma ei anna oikeita ja riittäviä tuloksia, ei ole väärin edellyttää uuden tiedon valossa, että tällainen virhe korjataan.

Helsingin asemalla ja sen liikenteessä tullaan lähivuosien aikana tekemään toimenpiteet, jotka tekevät tyhjäksi Pisaran perustelut Helsingin aseman puutteellisella kapasiteetilla tai tarpeen katkaista osa paikallisjunista Pasilaan (vaihtotöiden lopettaminen Helsingissä, ohjausvaunut kaukojuniin, asetinlaitteen ja raidejärjestyksen uusiminen). Näin ollen kysymys Pisaran tarpeellisuudesta palaa kysymykseksi siitä, onko se kustannuksiltaan sen arvoinen, miten se muuttaa junalla kantakaupunkiin tulevien kokemaa saavutettavuutta. Tätä vartenhan Pisara 1997 KANJO-projektissa keksittiin, yhtenä vaihtoehtona raitioliikenteen kehittämiselle tai Töölön metrolle.

Toinen asia sitten on, miten hoituu mahdollisten uusien ratojen liikenne. Jos tehdään Lentorata tai HELI-rata, tai ehkä paikallisliikennerata Klaukkalan suuntaan. Lisäävätkö ne Helsinkiin tulevaa junamäärää niin paljon, ettei Pasilan ja Helsingin välinen kapasiteetti riitä ja jos ei riitä, millä muilla keinoin sitä voi lisätä kuin rakentamalla miljardin euron Pisaran.

Pisaraa tarkemmin ja Pisaran historiaa olen käsitellyt uudessa artikkelissani Kaupunkiliikenne.netissä. Sivustolla on muutakin uutta ja päivitettyä, jotka löytyvät helpoiten uusien ja päivitettyjen sivujen luettelosta.

Antero
 
kaupunkiliikenne.net tarjoaa aina kiintoisaa luettavaa - huolimatta että Alkun kanssa on erimielisyyksiä raideliikenteen kehittämisestä.

U-metroa ei varmaan tosissaan kannata esittää tutkittavaksi vaihtoehdoksi. Pasilasta on tulossa Suomen suurin kaupunginosa niin pinta-alaltaan kuin myös rakennusneliöiltään. Pasilasta on tulossa paitsi pääkaupunkiseudun mutta myös koko Suomen joukkoliikenteen solmukohta: Raitioliikenteen laajennukset, Kehärata, Töölö-Pasila metro, Pisara-rata, Lentokenttärata ja Baltic-rail. On kovin vaikeaa ajatella, että Pasila ohitettaisiin millään VR:n radalla.

Pisaran perustelut ovat monitahoiset, eikä niistä ainoa ole ratapihan ahtaus. Luultavasti ja varmastikin ratapihan toimintaa myös Pisaran myötä kehitetään mm. uudella asetinlaitteella ja ohjausvaunuilla. Syytä onkin sillä Pisaran vapauttama raidekapasiteetti ollaan ottamassa salamana käyttöön. Ja sitten siihen päälle vielä raideverkoston laajennukset. Kasvuvaraa ei jää, mutta uudelleen ja uudelleen ja uudelleen järjestelyillä aina saadaan nipistettyä joku vuoro johonkin, vaikka kieli keskellä suuta. Kuten nykymeno.

Pisaraa tarvitaan.
 
HS pääkirjoitus 26.7.2011: "Ratarahoissa Helsingin vuoro"

HS:n pääkirjoitus ilmoittaa jo toistamiseen ratarahoissa olevan nyt Helsingin vuoro. Täytyypä alustaa ja kysyä, että pääsisin "ratarahavuorojärjestelyistä" paremmin perille:

Valtio maksaa nyt Helsingin Länsimetrosta kolmanneksen ja tuo maksuosuus on noussut jo yii 200 miljoonan euron (hinta ja valtion osuus nousee koko ajan lisää). Lisäksi valtio maksaa Helsingin lähiliikennejunien käyttämästä Vantaan Kehäradasta lähes 70%, eli rahassa lähes 500 miljoonaa euroa. Yhteensä näihin hankkeisiin menee parhaillaan ja tulee menemään siis vähintään 700 miljoonaa euroa koko maan rahoja.

Muun maan junilla ei ole asiaa Länsimetron, Kehäradan tai Pisaran raiteille. Eikä samaan aikaan muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla liiku ainoatakaan lähijunaa, eikä kaupunkiraidetta ole rakennettu metriäkään valtion avustuksella. Turun, T:reen ja H:gin uusien raitioteiden (Laajasalo + Raidejokeri) valtion osuudet olisivat yhteensä vain 20-40% H:gin raskasratahankkeiden valtio-osuuksista (riipuen Pisaran maksuista).

Miten nämä vuorot siis oikein menevät, kun Helsingin raskasratojen vuoro on jo ollut koko ajan? (viitaten Länsimetroon ja vain Helsingin lähijunien käyttämään Kehärataan)
 
Miten nämä vuorot siis oikein menevät, kun Helsingin raskasratojen vuoro on jo ollut koko ajan?

Hyvä kysymys.

Muun maan vuoro taitaa tulla valitettavasti vasta sitten, jos Helsingin seudulla saadaan järkeä koko touhuun (eli jos siirrytään kevyemmän infran joukkoliikenteeseen, kun huomataan, ettei raskaammalle ole vielä ainakaan puoleen vuosisataan tarvetta). :frown:
 
Valtio maksaa nyt Helsingin Länsimetrosta kolmanneksen ja tuo maksuosuus on noussut jo yii 200 miljoonan euron (hinta ja valtion osuus nousee koko ajan lisää).

Ei nouse. Ministeriössä ymmärrettiin kyllä, että ne länsimetron hintalaput olivat pelkkiä huijauksia. Niinpä LVM kuritti metrokioskia lupaamalla kyllä teoriassa maksuosuudeksi tietyn prosenttiosuuden siitä hintaheitosta, jonka metrokioski LVM:lle esitti. Mutta samalla LVM totesi, että se prosenttiosuus on myös enintään-summa. Eli kun metron hinta koko ajan nousee, niin valtion euromääräinen osuus pysyy kuitenkin samana ja suhteellinen osuus laskee.

Miten nämä vuorot siis oikein menevät, kun Helsingin raskasratojen vuoro on jo ollut koko ajan? (viitaten Länsimetroon ja vain Helsingin lähijunien käyttämään Kehärataan)

Saihan se Huutokoskikin jonkun kolikon, ja siellä kasvaa nyt hieno rata horsmaa. Olisikohan vähän niinkin, ettei niitä kyselijöitäkään ole kovin paljon ollut? Tosin Oulun radan perusparannus on aikamoinen farssi, johon toivottavasti löytyy kunniallinen ratkaisu, että saadaan rata äkkiä kuntoon.

Mä toivon, että Tampere nyt etunenässä ja Turku toivottavasti pian perässä saisivat omat raidesuunnitelmansa sellaiseen kuosiin, että olisi jotain, jonka kanssa tulla LVM:stä ratarahoja kyselemään. Ei länsimetrollekaan luvattu mitään ennen kuin suunnitelmat olivat jo pitkällä (olkoonkin että niiden laatu oli mitä oli). Tampereella kaiketi tuo tilanne on edessä jo syksyllä. Olisi tietysti ollut mainiota, kun aikataulu olisi ollut vain puoli vuotta tiukempi, jolloin rahaa olisi voinut perustellummin pyytää jo hallitusneuvotteluissa.

Pisarasta olen edelleen sitä mieltä, että se on hankkeena hyvä, vaikkakin rata saisi olla miniä laajempi. Taitaa kyllä olla niin, että osa julkisuudessa esitetyistä pisaran perusteluista on peräisin samasta onnettomasta keksijänpajasta kuin muidenkin raskasraidehankkeiden perustelut. Siitäkin huolimatta on tosiasia, että lähijunamatkustajien nykyinen suorastaan surkea jakelu Kaisaniemen ja Töölönlahden sijaan kolmelle, tai jopa useammalle, asemalle Helsingin niemellä on hyvä juttu ja siitä kannattaa maksaa. Maksajasta voi sitten olla monta mieltä. Jos periaate olisi, että käyttäjä maksaa, niin lasku lankeaisi kai suurimmalta osaltaan Espoolle, Vantaalle ja Keravalle. Ei kuitenkaan Helsingille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ei nouse. Ministeriössä ymmärrettiin kyllä, että ne länsimetron hintalaput olivat pelkkiä huijauksia. Niinpä LVM kuritti metrokioskia lupaamalla kyllä teoriassa maksuosuudeksi tietyn prosenttiosuuden siitä hintaheitosta, jonka metrokioski LVM:lle esitti. Mutta samalla LVM totesi, että se prosenttiosuus on myös enintään-summa. Eli kun metron hinta koko ajan nousee, niin valtion euromääräinen osuus pysyy kuitenkin samana ja suhteellinen osuus laskee.

Espoollahan on yritetty esittää vähän erilainen tulkinta asiasta, joskaan en koskaan ole sitä ymmärtänyt. Aika selväsanaisesti valtio lupasi nimenomaan 30 % senaikaisesta kustannusarviosta (= 215 Me), jo maksetut suunnittelukulut (15 Me) vähentäen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Niin, valtion rahoitusosuus ei nouse, ellei siten nykyhallitus pyörrä aiempaa päätöstä, tarvetta jota ei kuitenkaan ole, sillä esim. Espoolla on vakaa kassa ja rutkasti rahaa liikelaitoksiin ja tytäryhtiöihin häivytettynä. Myöskin, kustannusten pursuamisesta ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään, onkin että piakkoin kuullaan länsimetron ja kehäradan todellisia kustannuksia - ja siitä saadaan sitten suuntaa antavaa osviittaa raide- ja tunnelirakentamiseen tänä päivänä. Tosin esim. pikaraitiokevytmetrotunneli on raskasraidejärjestelmiin verrattuna kevyempää.
 
Tosin esim. pikaraitiokevytmetrotunneli on raskasraidejärjestelmiin verrattuna kevyempää.

Käsittääkseni tunneli kuin tunneli. Aina maksaa hirvittävästi ja koskaan ei tiedä mitä yllätyksiä tulee vastaan. Ainoa ero lienee että tiukempi kaarresäde mahdollistaa raskasraidetta järkevämmän linjauksen, mikä voi säästää hieman rahaa. Ei kuitenkaan ihan hirveästi. Pakkoko niitä kevytraiteita on kalliiseen tunneliin tunkea, kun kadulle voi tehdä "virtuaalitunnelin" halvemmalla. Ja sellainen palveleekin paremmin.
 
Olisikohan vähän niinkin, ettei niitä kyselijöitäkään ole kovin paljon ollut?

Olen samaa mieltä, että osin tämäkin on syy. Esim. Tampereen seutu ja Pirkanmaa eivät osaa lobbausta lainkaan. Tähän vaikuttaa myös se, että eduskunnan tärkeissä tehtävissä ei ole Sasia lukuun ottamatta ollut vuosikymmeniin ketään pirkanmaalaista edustajaa. Lahden seutu kuitenkin on saanut paljon aikaan. Turusta ja Oulusta en osaa sanoa.

Pisarasta olen edelleen sitä mieltä, että se on hankkeena hyvä, vaikkakin rata saisi olla miniä laajempi. Taitaa kyllä olla niin, että osa julkisuudessa esitetyistä pisaran perusteluista on peräisin samasta onnettomasta keksijänpajasta kuin muidenkin raskasraidehankkeiden perustelut.

Taas samaa mieltä. Pisara tuo ehdottomasti hyötyjä. Hyödyt koskevat kuitenkin pääosin vain Uusimaata sekä varauksella Lahtea ja Riihimäkeä (jos valtio sitoutuu ostamaan lisää ostoliikennettä Lahteen ja Riihimäelle Pisaran myötä). Kysymys on siitä, että A): Kuinka paljon koko maan pitää maksaa Uudenmaan lähijunaliikennettä sujuvoittavasta ja lisäävästä miljardihankkeesta, ja B): Onko Uudenmaan ratahankkeet kestoluontoisesti etusijalla (kuten HS vaatii). Tämä on mielestäni oikeutettua pohdiskelua, kun Helsingin lähiliikenne ja metro saavat parhaillaan yli 700 milj. euroa valtiolta.

Siitäkin huolimatta on tosiasia, että lähijunamatkustajien nykyinen suorastaan surkea jakelu Kaisaniemen ja Töölönlahden sijaan kolmelle, tai jopa useammalle, asemalle Helsingin niemellä on hyvä juttu ja siitä kannattaa maksaa. Maksajasta voi sitten olla monta mieltä. Jos periaate olisi, että käyttäjä maksaa, niin lasku lankeaisi kai suurimmalta osaltaan Espoolle, Vantaalle ja Keravalle. Ei kuitenkaan Helsingille.

Kyllä Pisarasta toki Helsinkikin hyötyy. Mutta ennen kaikkea koko Uusimaan nykyiset ja tulevat radanvarsikunnat. Siksi Pisaran rahoitus pitäisikin koskea koko Uusimaata ja siellä painottaen radanvarsikuntien osuuksia. Rahoituksen jakautuessa koko Uudellemaalle ei summat enää yksittäistä kuntaa kohden ole valtavat. Valtionkin rahaa mielestäni Pisaran kuuluu saada, mutta ei missään nimessä enempää kuin tuo Helsingin länsimetron kolmannes. Ei ole oikeudenmukaista kipata valtion raiderahoja kokonaan vain yhteen jättihankkeeseen. Myös Helsingin Pisaraa paljon halvemmat kevytraidehankkeet kärsisivät siitä. Tilanne olisi toinen, jos Pisara ihan oikeasti hyödyttäisi koko maan kaukojunaliikennettä. Mutta kun se ei hyödytä (muualla kuin lobbauspuheissa).
 
Tilanne olisi toinen, jos Pisara ihan oikeasti hyödyttäisi koko maan kaukojunaliikennettä. Mutta kun se ei hyödytä (muualla kuin lobbauspuheissa).
Vielä ei voi tietää, mitä muuta kuin kaupunkiratojen liikennettä Pisara hyödyttäisi. Kaupunkiradat olisivat varma hyötyjä, kun niille tulisi lisää asemia, keskusta-aseman paikka paranisi eikä matka-aika silti pidentyisi.

Pisara vapauttaisi päärautatieasemalta n. 7 laituria. Ennen raidekapasiteetin lisäämistä muualla noita raiteita ei voitaisi hyödyntää liikenteen lisäämiseen. Mutta vielä ei tiedetä, missä raidekapasiteettia sitten myöhemmin lisättäisiin ja miten se vaikuttaisi liikenteeseen. Voisihan vaikka olla, että seuraavaksi tehtäisiin lentorata ja lisättäisiin kaukojunia kaikkialta Suomesta.
 
Pisara vapauttaisi päärautatieasemalta n. 7 laituria. Ennen raidekapasiteetin lisäämistä muualla noita raiteita ei voitaisi hyödyntää liikenteen lisäämiseen. Mutta vielä ei tiedetä, missä raidekapasiteettia sitten myöhemmin lisättäisiin ja miten se vaikuttaisi liikenteeseen. Voisihan vaikka olla, että seuraavaksi tehtäisiin lentorata ja lisättäisiin kaukojunia kaikkialta Suomesta.

Aika spekulatiivisia hyötyjä. Millaisia paineita on oikeasti kasvattaa kaukojunatarjontaa? Kapasiteettia voi toki kasvattaa vaunuja lisäämällä, mutta väittäisin että pullonkaula Suomen rataverkolla ei kaukoliikenteen kannalta ole Helsingin asema. Ruuhkatunteina tarjonta on jo nyt niin hyvää kuin sen on tarvis olla, ja ruuhkatuntien ulkopuolella kapasiteetin kasvattaminen joko ei ole tärkeää tai jos onkin niin ei ainakaan aiheuta paineita raidekapasiteetin lisäämiseen Helsingissä, koska sehän mitoitetaan tietenkin ruuhkakapasiteettitarpeen mukaan. Siis suomeksi: veikkaisin että ruuhka-ajan ulkopuolella liikennettä voisi Helsingin aseman puolesta kasvattaa vaikka heti (pullonkaulat ovat yksiraiteisilla osuuksilla ihan muualla) ja ruuhka-ajan liikennettä tuskin on tarpeen kasvattaa vuoroina vaikka lisäkapasiteettia lisävaunuina ehkä tarvittaisiinkin.

Lentorata ei tietenkään edellytä yhtään uutta junavuoroa, kun nykyiset junavuorot vain ajettaisiin lentoaseman kautta Tikkurilan sijasta. Tämä olisi selkeä etu lentoradassa verrattuna siihen että ajettaisiin erillisiä lentoasemavuoroja maakunnista lentoasemalle kehäradan kautta, kuten olen esittänyt. Lentorata saattaa toki kasvattaa matkustajamääriä ja edellyttää lisävaunuja/-runkoja, mutta tuskin lisävuoroja muualle kuin erittäin varhaiseen aamuun sekä iltaan aikaan klo 22-02, jolloin ei ainakaan ole matkustajajunia ruuhkaksi asti muutenkaan.
 
Takaisin
Ylös