Vinkkinä voin kertoa, että kaarresäteillä on keskeinen merkitys sekä liikennöinnin nopeuteen että kaluston ja radan kulumiseen. Juuri toisessa ketjussa selostettiin, miten metrojunillakin yritetään ajaa hitaasti liian jyrkissä kaarteissa. Olen sattumoisin ajanut pikajunalla Pasilasta Ilmalan ratapihan läpi ja Käpylän kautta takaisin pääradalle. Siellä niitä jyrkkiä kaarteita oli yllin kyllin. Tietenkin se juna meni sieltä läpi, Ilmalassahan ne käyvät huollossa ja säilytyksessä jatkuvasti. Mutta ei se ihan samanlaista ollut kuin ”tehokas ja nopea” liikenne, jolla Pisaraa mainostetaan.
Vaikka oletkin ajellut ratapihalla monien mutkien kautta niin vinkkinä voin kertoa, että pisaraan suunnitelluista kaarteista voidaan ajaa vähintään 90 km/h. Kun nämä tiukat kaarteet on muistaakseni vielä asemien läheisyydessä (liikenneviraston sivut ovat huollossa, ei voi tarkistaa), ei rajoituksesta 120km/h --> 90 km/h tule viivästystä lainkaan. Kiskojen kuluminen on toki hieman suurempaa, mutta kevyellä modernilla paikallisjunakalustolla kiskoja kuluttava vaikutus ei ole kovin suuri.
Jyrkin kaartein ja nousuin ei tehdä nopeata ja tehokasta rataa, vaan hidas ja hankalasti liikennöitävä sekä kalliisti ylläpidettävä rata.
Tämän lauseen toivoisin toistuvan usein myös pikaratikoita koskevassa keskustelussa, mutta kuitenkin muistelen että siellä vakuuttelu on ollut aivan päinvastaista ettei näillä olisi mitään vaikutusta mihinkään. Ilmeisesti junat ja ratikat noudattavat eri luonnonlakeja...
No voihan sinne laittaa sitten vaikka 7 % nousuja, kyllä sähkömoottorijunat ja ratikat sellaisestakin kulkevat ilman hammasrataa. Lähtevät jopa liikkeelle pysäkiltä, vaikka se olisi monen prosentin mäessä. Eivät 7 %:n nousuissa kulkevat metrojunat tai ratikat mitään erikoiskalustoa ole, ihan tavallista hyllytavaraa, joka toimii vielä ikäloppuinakin samoissa oloissa.
Miksi sitten väitit aiemmassa viestissä, että radalle joudutaan hankkimaan kallista erikoiskalustoa maailman tappiin asti jos se ei kuitenkaan ole mitään erikoiskalustoa ja sitä saa suoraan hyllystä?
Sm1-2 -kaluston vetovoima ei ole laskenut siitä, kun junat toimitettiin. Kyllä niillä voi ajaa niin Kehäradan kuin Pisarankin 4 % nousuissa. Ne vaan eivät kiihdy niissä nousuissa yhtä hyvin kuin isomman vetovoiman Sm5. Montakohan sekuntia siitä kiertoaika mahtaakaan kasvaa? Vetäviä akseleita on Sm1-2 -kalustossa enemmän kuin Sm5:ssä, joten oikeasti ne ovat jyrkkiin nousuihin luotettavampia, vaikka joillakuilla on tarve haukkua niitä kaiken aikaa. Kun romuttamiseen on niin kiire, ettei vaan olisi junia muihin kaupunkeihin.
Tässä olet osittain oikeassa, eli Sm1-2 kalusto ei tosiaankaan kiihdy 40 promillen mäessä ja vaikka sillä olisi jo vauhtia niin mäen nousunopeus Sm1:llä rajoittuu noin 40-50 km/h. Tätä kun verrataan esim. Sm5 junaan, jolla voidaan ajaa se 120 km/h mäkeä, niin kyllähän se kiertoaika siitä kasvaa, noin minuutin/kilometri mäkialueella. Tämän lisäksi näiden vanhojen junien jarruissa on puutteita, niissä ei ole hätäjarrun ohitusmahdollisuutta puhumattakaan siitä huvista, että Sm1 ja Sm2 junat ovat varustettu tasavirtamoottoreilla, joilla on taipumusta tehdä maasulku siirryttäessä kylmästä ulkoilmasta lämpimään tunneliin. Tästähän on jo Vuosaaren tunnelista kokemusta samanlaisella tekniikalla varustetuista Sr1 vetureista, kun ne ensimmäisen pakkastalven aikana hyytyivät yksi toisensa jälkeen tunneliin. Tämähän vasta toimivaan liikennettä olisikin!
Tulkitsenko niin, että vastustat rautateiden ja kaluston yhteentoimivuutta? Jos siis vain voit keksiä verukkeen sille, ettei tarvitse noudattaa yleistä mitoitusta, niin ilman muuta poiketaan siitä sitten.
Normien ja standardien merkityksestä ja tarkoituksesta voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta yleensä tekniikan kanssa tekemisissä olevat ainakin ymmärtävät niiden merkityksen ja nimenomaan edun. Normien kiertämistä toki käytetään tarkoituksella lähinnä protektionismiin sekä muuhun kuluttajien lypsämiseen, jolla pyritään estämään vapaat markkinat ja sitomaan kuluttaja yhden myyjän tuotteisiin, jotta niistä saa hyvät voitot.
Antero
En toki vastusta yhteentoimivuutta. En vain näe tarpeellisena noudattaa Euroopan laajuisten nopean- ja rahtiliikenteen verkoille tehtyjä määräyksiä orjallisesti (mahdolisuuksien mukaan toki) mikäli ollaan tekemässä täysin erityyppistä kaupunkiliikennerataa. Eihän kaupungin katujakaan tehdä valtateiden ja moottoriteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti kun TEN verkkoon kuuluvat tiet ovat tällaisia. Käytettävä kalustohan tuolla voi olla täysin yhteensopivuusmääräyksien mukaista ja näin radalle voidaan hankkia ihan niitä tavallisia kaupunkijunia, joita saa hyllytavarana kuten ylemmässä lainauksessa jo mainitsit. Miten tällainen toiminta on mielestäsi protektionismia ja kuluttajien lypsämistä sekä kuluttajien sitomista yhden myyjän tuotteisiin?
Myös kun aiemmassa viestissä pelkäsit EU (TEN) tukien menevän mikäli ei tehdä määräyksien mukaista rataa, niin mitenkä selität Kehäradan samanlaisen poikkeavuuden määräyksistä ja Kehäradalle myönnetyt EU tuet? Kehärata ei kuulu TEN verkkoon eikä pisarakaan tule kuulumaan, sillä TEN verkko on tarkoitukseltaan ihan jotain muuta kuin paikallisliikennerata.