Oli rahaa rakentaa metro Vuosaareen, vaikka se oli kannattamatonta verrattuna busseihin.
Mun ymmärtääkseni Vuosaaren metro rakennettiin koska koko etelä-Vuosaaren (Rastila + Kallahti + Aurinkolahti) uusi kaupunginosakeskittymä rakennettiin saman aikaan, ja se on ollut kannattava hanke. Jokerin varrella ei ole rakennettu mitään sellaista uutta suurta kaupunginosaa, joka olisi ollut ilman toimivaa joukkoliikennettä ilman jokeria. Etelä-Leppävaara ja Viikki lienevät suurimpia jokerin varrelle syntyneitä kaupunginosahankkeita. Leppävaaran joukkoliikennetilanne on rantaradan ja kehäykköstä pitkin kulkevien bussien ansiosta aina ollut erinomainen. Viikki on ehkä se kaupunginosa joka on eniten hyötynyt Jokerista.
Mitä omilla kommenteilla ajoin, oli se, että tarvittiin bussi-jokeri -vaihe todistamaan jokerin tarpeellisuus tämäntyyppisen kehämaisen suoran joukkoliikenneyhteyden tarvetta, ja se on tullut nyt todistettua.
Ei nämä asiat tainneet ihan 1990-luvun alussa vielä vaikuttaa. Jokerirata viskattiin käytännössä romukoppaan kun se siirrettiin epämääräiseen tulevaisuuteen 10 vuotta ennen Vario-ongelman leviämistä käsiin. Raidejokeri on vihdoin saatu käyntiin samaan aikaan kun tilanne Varioiden kanssa on pahimmillaan ja Manneja on hankittu lisää.
Varoista piti tulla Helsingin raitioteiden uusi standardivaunu jolla tultaisiin liikennöimään kaikkia eniten kuormitettuja linjoja jokeri mukaanlukien, ja joiden piti vähitellen korvata kaikki vanhat vaunut. Jo 1990-luvun lopussa huomattiin että kaikki ei ollut kohdallaan niiden kanssa. Virallista totuutta vaikuttiko Varioiden ongelmat raide-jokeriin emme taida tulla koskaan saada tietää.
Sitten vastustettiin, kun Bussijokerista ensin oli saatu jonkinlainen päätös. Ei Raidejokerin yleissuunnitelmaa kukaan 1991 vastustanut. Eikä luultavasti Eliel Saarien tien paikalle rakennettavaa raitiotierataa olisikaan vastustettu, koska ei olisi tarvinnut pelätä, että siinä ajetaan henkilöautoilla.
Bussijokerista päätettäessä Eliel Saarisentien vastustajat tiesivät koko ajan että sen rakentamisella varaudutaan myös raide-jokeria varten. Haagassa E-S -tietä vastustivat kaksi tahoa vastakkaisin argumentein: Ne jotka eivät halunneet puiston halki mitään tietä ja ne jotka vastustivat sitä nimenomaan joukkoliikenneväyläksi toteutetavaksi, koska olisivat halunneet sen myös henkilöautoliikennettä varten, vedoten siihen että se vähentäisi läpiajoliikennettä Haagan kapeilla asuntokaduillla. Ne jotka vastustivat nimenomaan E-S -tietä kaikissa muodoissaan pitivät rantaradan alittavaa tunnelia ja leikkausta haitallisina ennenkaikkea yliopiston Haagan rhododendron-puiston pohjavesilähteitä varten.
Epäselvyys lopullisesta toteutustavassa piti tunteet kuumina kummassakin leirissä. Mahdollinen raide-jokeri päätös ja tien ja tunnelin rakentaminen pelkästään raitiovaunuja varten olisi ehkä rauhoittanut tilannetta, mutta haittana olisi ollut se, että nykyisiä Pohjois-Haagan bussilinjoja ja poikittaislinjaa 52 ei olisi voitu Eliel Saarisentietä pitkin ajaa, toisalta Pohjois-Haagan bussit olisi voitu heti korvata keskustaan kulkevilla raitiolinjoilla rakentamalla puuttuva kilometrin pätkä kiskoa Haagasta Piku-Huopalahteen.
Nimbyn vaikutus viivästymiseen jäi onneksi vähäiseksi, ja osapuolet lienevät rauhoittuneen, mutta nimbyn merkitystä ei kannata väheksyä tällaisissa hankkeissa, kuten on nähty Kumpulan joukkoliikennekadun kohdalla. Muuten nimby raide-jokeria vastaan on jo virallisesti käynnistynyt Espoon Laajalahdessa. Ks:
länsiväylän näköislehti 11.3.2008. On toinen asia että lehdistö repostelee vähän liikaa nimbyn hampaisiin joutuneita hankkeita, ja kuuntelee liikaa vastustajia, ja jättää kertomatta päätöksiin vaikuttavia muita seikkoja.
Eiköhän kytkös ollut täällä Helsingin puolella. Espoo suunnitteli 1990-luvun pikaratikkaverkkoa ja Helsinki Espoon metroa. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisen vastustaminen YTV:ssä ja HKL:ssä sopi hyvin tähän, koska eihän poikittaista joukkoliikennettä tarvita, kun metrolla pääsee keskustankin kautta.
Kuten jo aiemmin keskusteltiin Espoon varhaisista pikaraitiotiesuunnitelmista, niin ne tehtiin aika lailla "olisi kiva olla" -pohjalla, ei toteutettaviksi asti, koska kaupungin päättäjät olivat vahvasti bussiliikenteen puolella siihen aikaan. Vasta 2000-luvun alussa otettiin uudestaan raideliikenneyhteyksien suunnittelu työn alle, ja priorisoitiin ensiksi keskustan suuntaisia yhteyksiä jolla liikennemäärät ovat suurimmat.
t. Rainer
