Raide-Jokeri

Oli mutta pientä. Eli vauhtia piti selkeästi hidastaa, mutta valo vaihtui ennen kuin oli tarvis pysähtyä kokonaan.

Enää ei pitäis olla Nuija risteys. Länteen toki ratikan ajantasauksen vuoksi ei voida antaa ennakolta valoa, mutta itään ei pitäis joutuu himmaa enää.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:16 ----------

Ja sitten: Nuijamiestentien valot olivat nyt vilkulla. Ratikalla on tuolloin tietenkin kaikki edut eli virtaa ja menoksi - mutta ei pitkäksi aikaa, Poutunpolun valot olivatkin jo S:llä - ja kauan. Vaunu ajoi hieman lähemmäksi tolppaa ja sitten tuli nuolta. Ja seuraavatkin valot (lähellä Maria Jotunin tien risteystä) odottivat S:nä. Kaiken kaikkiaan homma toimi hyvin, näyttää olevan muutama kipukohta, jossa etuudet eivät vielä tässä vaiheessa ole 100%:set.

Tuon valon kojeessa on jotain kummaa, se saa ittensä tilttiin parin viikon välein ja putoaa vilkulle.

Seuraava valo ei vaihtunut koska Nuijamiestentieltä lähtevä tieto lähtee valolla olevalta kelalta sillä ehdolla, että valo on "vihreä" eli nuolella (jotta saadaan normaalitilanteessa tieto milloin ratikka lähtee risteyksestä jatkamaan eteenpäin).

Tuohon jouduttiin tuo ehto tekemään kun nyt valo vaihtuu vasta ratikan tultua liittymään aikaa tasaamasta. Jos pyyntö lähtisi milloin tahansa kun raitiovaunu on ilmaisimen päällä niin ajoaika seuraaville valoille vaihtelee paljon sen mukaan miten nopeasti Nuijamiestentieltä ratikka pääsee valoista eteenpäin. Nyt kun pyyntö lähtee vasta kun ratikka on kelalla ja sen valo on nuolella tiedetään ajoaika melko tarkasti seuraaviin liittymiin.
 
Enää ei pitäis olla Nuija risteys. Länteen toki ratikan ajantasauksen vuoksi ei voida antaa ennakolta valoa, mutta itään ei pitäis joutuu himmaa enää.

Mainiota! Täytyy mennä ajelulle joskus tuossa muutaman viikon päästä ja katsoa, miten kaikki sitten toimii.

Onkohan muuten kukaan nähnyt, onko 601 eli se McD kolaroitu palannut linjalle? Ja mikä vaunu meni siellä Latokartanon vaihteessa sököksi taannoin, onko se ollut linjalla sen jälkeen?
 
.

Onkohan muuten kukaan nähnyt, onko 601 eli se McD kolaroitu palannut linjalle? Ja mikä vaunu meni siellä Latokartanon vaihteessa sököksi taannoin, onko se ollut linjalla sen jälkeen?

Tutkan mukaan molemmat linjalla. Toinen juuri Viilarintiellä itään ja toinen Aallolla Keilaniemeen
 
Onkohan muuten kukaan nähnyt, onko 601 eli se McD kolaroitu palannut linjalle?
On toki noteerattu. 601 ilmestyi linjalle jo torstaina 26.10. hyvin aikaisin aamulla vuoroon 501. Toisin sanoen sillä oli tuona aamuna tutkan mukaan ensimmäinen lähtö Keilaniemestä Itäkeskukseen klo 4.35.
Ja mikä vaunu meni siellä Latokartanon vaihteessa sököksi taannoin, onko se ollut linjalla sen jälkeen?
Latokartanon onnettomuusvaunu oli 604. Se olikin joitakin viikkoja pois näkyvistä, mutta aloituslauantaina (21.10.) se nähtiin liikenteessä vuorossa 513. Kuva aloituslauantailta.

---------- Viestit yhdistetty klo 06:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 05:38 ----------

Missä määrin valo-ohjaus on naimisissa aikataulusuunnittelun ja esim. pysäkkiaikojen kanssa?

Haen takaa sitä, että nyt alkuvaiheessa linjalla 15 on minuutilleen sama kierrosaika riippumatta vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä. Todellisuudessahan näin ei ole, tai siis tarvetta tällaiselle ei ole. Jatkossa olisi varmasti sujuvampaa noudattaa tuota vakiokierrosaikaa esim. arkisin klo 19 tai 20 asti ja siirtyä sen jälkeen tiukempaan kierrosaikaan, jossa viilataan pysäkkiaikoja lyhyemmiksi. Tällainen "aikataulu B" sitten iltaisin ja sunnuntaisin. Lauantai on minulle vähän kysymysmerkki, mutta ymmärrätte periaatteen.

Mitä tapahtuu, jos kultakin pysäkiltä viilataan esim. 5–10 sekuntia pois? Meneekö valo-ohjaus ns. sekaisin? Oletan, että menee, koska valo-ohjaus ainakin paikoin perustuu siihen, että pysäkillä seistään tietty ennalta määritelty aika.

Mutta valothan ovat muuallakin kaupungissa eri rytmissä viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Eli voisiko myös linjan 15 valot ohjelmoida toimimaan eri tavoin kellonajasta ja viikonpäivästä riippuen? Lienee kyllä iso työ, mutta on se iso säästökin, jos sillä saa vaikkapa yhden vuoron linjalta pois.
En ota kantaa tähän juttuun valo-ohjauksen säätöjen kannalta, mutta otan esimerkiksi tämän aamun yhden keissin, jota en ollut katsomassa paikan päällä vaan ruudun takaa reittilokin ja tutkan avulla. Eli vuoro 503 (KPM - KEN), lähtö Kauppamyllyntieltä klo 5.00 Keilaniemeen, päästiin syystä tai toisesta aloittamaan KPM:ltä vasta klo 5.12 eli 12 minuuttia myöhässä. Vaunu kulki kaupallisena vuorona, kuten pitikin, pysäkeillä pysähtyen. Keilaniemen virallinen tuloaika olisi ollut 6.00, siitä jäätiin vain 5 minuuttia. Myöhässä ajoa oli hiljaisena lauantaiaamuna saatu kurottua 7 minuuttia. Tämän ansiosta paluulähtö Itäkeskukseen 6.10 saatiin toteutumaan. Tämä oli siis yksi käytännön testi siitä, että sopivissa oloissa (vähän matkustajia, osa valoista ehkä vilkulla) on mahdollista suoritua nykyisiä aikatauluja kireämmilläkin ajoajoilla. No tämäkään ei varmaan ole kenellekään yllätys, ja tämä edellä selostettu on vain yksi näkökulma näihin ajoaikajuttuihin.
 
Keskustelu liikennevaloista ja niiden etuisuuksista on ollut erittäin mielenkiintoista. Ja ilahduttavaa, että täältä saatujen tarkkojen huomioiden perusteella konfiguraatioita on muutettu aiempaa paremmiksi.

Onko niin, että Raide-Jokerin liikennevalojen toiminta perustuu puhtaasti liikennevaloissa oleviin ilmaisimiin?

HSL:n Reittilokia tutkimalla selviää, että pikaratikat lähettävät etuisuuspyyntöjä vain muutamissa kohdissa Leppävaarassa ja Otaniemessä, mutta niihinkään ei tule koskaan liikennevaloilta vastausta. Kantakaupungilla taas näitä pyyntöjä tulee vaunuista käytännössä jatkuvasti ja liikennevalot kuittaavat pyynnöt.

Vaunuista tulevalla tiedolla olisi kuitenkin aika suuri potentiaali parantaa toimintaa entisestään, kun etuisuuspyyntö voidaan lähettää GPS-sijaintitiedon avulla hyvissä ajoin. Toisaalta pyyntöä voidaan viivästää ja lähettää "door_close"-tyyppinen indikaatio vasta, kun ovet on suljettu, jolloin muu liikenne ei seiso turhaan. Noissa etuisuuspyynnöissä on myös prioritetti, joka vaihtuu "normal"-tilasta "high"-tilaan käsittääkseni ainakin silloin, kun yksikkö kulkee myöhässä. Jos kulkija on taas etujassa, niin se voi jättää pyynnön kokonaan lähettämättä.
 
Keskustelu liikennevaloista ja niiden etuisuuksista on ollut erittäin mielenkiintoista. Ja ilahduttavaa, että täältä saatujen tarkkojen huomioiden perusteella konfiguraatioita on muutettu aiempaa paremmiksi.

Onko niin, että Raide-Jokerin liikennevalojen toiminta perustuu puhtaasti liikennevaloissa oleviin ilmaisimiin?

Mukava kuulla :)

Pikaratikka 15 liikennevalot eivät toistaiseksi toimi ollenkaan HSL-rajapinnan kanssa, se saadaanko joskus toimimaan, ei ole tiedossa. Pari paikkaa on jossa siitä voisi olla hyötyä puuttuvien ilmaisinten takia.

Pyynnöt liikennevaloille tulee pääosin ilmaisinsilmukoilta, usein viereiseltä liittymältä (tai kauempaa) asti. Ilmaisimia sitten on kahta tyyppiä ns. perinteisiä jotka reagoivat metalliin ja teleteknisiä ilmaisimia, jotka reagoivat vaunulaitteiseen.

Teleteknisiä ilmaisimia käytetään paikoissa, joissa raitiovaunu kulkee muun liikenteen seassa ja pitää erotella raitiovaunun pyyntö ajoneuvoista.

Normaaleja raitiovaunuilmaisimia käytetään paikoissa, joissa raitiovaunu kulkee omalla kaistallaan. Näitä on yli 90 % ilmaisimista.

Lisäksi liikennevalojen pyyntöjä lähettävät vaihteenohjauksen esim vaihteenasennot tai (vaihteenohjauksen)opastimen tilatiedot. Tästä jos haluaa nähdä esimerkin niin Roihupellossa Itäkeskuksesta Keilaniemeen tuleva raitiovaunu Lidlin kohdilla olevalta vaihteen ilmaisimelta pyytää vaihteen ja sitä myötä liikennevalon. Tulppatien kohdalla vaihteenohjauksen opastin asettuu |-tilaan niin hetkeä myöhemmin liikennevalo vaihtuu nuolelle, tuossa liikennevalo saa lopullisen pyyntönsä vaihteenohjauksen opastimen asettumisesta (vaihtumisaika on lyhyt, koska aiempi ratikan pyyntö on jo estänyt sivusuuntia alkamasta).

Lisäksi tuolla varikon seudulla käytetään raidevirtapiirejä. Tuo on niin monimutkainen paletti etten kaikkea toimintaa edes tiedä.

Myös tunnelijärjestelmän raidevirtapiirejä käytetään, Pitäjänmäen ensimmäinen valo Patterimäen tunnelista ulos tultaessa saa pyyntönsä tunnelijärjestelmältä, kun raitiovaunu ajaa tunneliin sisään.

Järjestelmät myös voivat blokata liikennevalovuorot. Esimerkiksi Huopalahden tunnelin ollessa suljettu, eivät Eliel Saarisentien joukkoliikennekatu-osuuden päissä olevat liikennevalot vaihdu raitiovaunulle, vaikka raitiovaunu odottaisi opastimella vuoroa.

---------- Viestit yhdistetty klo 08:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 08:50 ----------

Vaunuista tulevalla tiedolla olisi kuitenkin aika suuri potentiaali parantaa toimintaa entisestään, kun etuisuuspyyntö voidaan lähettää GPS-sijaintitiedon avulla hyvissä ajoin. Toisaalta pyyntöä voidaan viivästää ja lähettää "door_close"-tyyppinen indikaatio vasta, kun ovet on suljettu, jolloin muu liikenne ei seiso turhaan. Noissa etuisuuspyynnöissä on myös prioritetti, joka vaihtuu "normal"-tilasta "high"-tilaan käsittääkseni ainakin silloin, kun yksikkö kulkee myöhässä. Jos kulkija on taas etujassa, niin se voi jättää pyynnön kokonaan lähettämättä.

Tuo voi sopia tiettyihin kohteisiin, mutta esimerkiksi Pitäjänmäentiellä, jos pyyntö lähtee vasta ovien ollessa menossa kiinni, lähtee pyyntö liian myöhään. Tuo etuisuuspyyntötapa, jota kantakaupungissa käytetään poikkeaa niin merkittävästi muutenkin liikennevalojen toiminnasta pikaratikalla. Kantakaupungilla raitiovaunujen valot vaihtuvat muun valovaiheistuksen mukaisesti. Pikaraitiovaunulle valot vaihtuvat vain pyynnöstä. Ennen koeliikennettä osa valoista oli palanut vuoden S:llä.
 
Tuo voi sopia tiettyihin kohteisiin, mutta esimerkiksi Pitäjänmäentiellä, jos pyyntö lähtee vasta ovien ollessa menossa kiinni, lähtee pyyntö liian myöhään.

Joo, totta. Päällimmäisenä oli itselläni mielessä ajantasauspysäkit, joilla saatetaan seistä hieman pidempään. Esimerkiksi Leppävaarasta kohti Keilaniemeä risteyksen autoliikenne voi katketa joksikin aikaa. Toki tuossa voisi hyödyntää ovitiedon sijaan myös mekanismia, jossa vaunu pyytäisi valon vasta tiettyä sekuntimäärää ennen aikataulunmukaista lähtöaikaa. Toki mitä enemmän on logiikkaa, sitä häiriöherkemmäksi toiminta muuttuu, jos kaikkea dataa ei saada, ja pitäisi osata hyödyntää vain valojen omia ilmaisimia.
 
Joo, totta. Päällimmäisenä oli itselläni mielessä ajantasauspysäkit, joilla saatetaan seistä hieman pidempään. Esimerkiksi Leppävaarasta kohti Keilaniemeä risteyksen autoliikenne voi katketa joksikin aikaa. Toki tuossa voisi hyödyntää ovitiedon sijaan myös mekanismia, jossa vaunu pyytäisi valon vasta tiettyä sekuntimäärää ennen aikataulunmukaista lähtöaikaa. Toki mitä enemmän on logiikkaa, sitä häiriöherkemmäksi toiminta muuttuu, jos kaikkea dataa ei saada, ja pitäisi osata hyödyntää vain valojen omia ilmaisimia.

Ajantasauksessa voisi jossain määrin varmaan hyödyntää, rehellisesti sanoen en tunne tuota hsl-dataa juurikaan toiminta tekniikaltaan (muuta kuin gps perusteisuuden).

Tuo Leppävaaran ajantasauspysäkki on siinä mielessä jo nykyisellään melko hyvä ilmaisimilla. Siinä on lyhyt risteys ja lyhyt suojatie (=lyhyet vaihtumisajat), joten raitiovaunu ei joudu pitkään odottamaan vaikka pyyntö tulee/tulisi vasta liikennevalon kohdalta.

Tuota HSL dataa voisi sen sijaan käyttää Vihdintien tasauspysäkin jälkeen itään, koska nykyisin vaihteelta tuleva pyyntö tulee liian läheltä liittymää, jotta kaikissa tilanteissa valo ehtisi vaihtua.

Myös pari muuta paikkaa, jossa tuota kaivattaisiin on myös mielessäni, mutta niistä täällä ei ole toistaiseksi valitettu etteikö toimisi, joten en nimeä näitä ;)
 
Tutkan mukaan molemmat linjalla. Toinen juuri Viilarintiellä itään ja toinen Aallolla Keilaniemeen

On toki noteerattu. 601 ilmestyi linjalle jo torstaina 26.10. hyvin aikaisin aamulla vuoroon 501. Toisin sanoen sillä oli tuona aamuna tutkan mukaan ensimmäinen lähtö Keilaniemestä Itäkeskukseen klo 4.35.Latokartanon onnettomuusvaunu oli 604. Se olikin joitakin viikkoja pois näkyvistä, mutta aloituslauantaina (21.10.) se nähtiin liikenteessä vuorossa 513. Kuva aloituslauantailta.

Erinomaista. Eli korjaukset tehdään ripeästi, kuten pitääkin.

Pikaratikka 15 liikennevalot eivät toistaiseksi toimi ollenkaan HSL-rajapinnan kanssa, se saadaanko joskus toimimaan, ei ole tiedossa. Pari paikkaa on jossa siitä voisi olla hyötyä puuttuvien ilmaisinten takia.

Mä suhtautuisin tähän erittäin varauksellisesti. Kantakaupungissa tuo systeemi on huomattavan epäluotettava, koska se ei kykene paikantamaan vaunuja oikein. Milloin on vaunu Nummelassa Hiidenveden pohjassa ja milloin sata metriä liian kaukana. Kummin vain, etuuspyyntö ei mene perille. Ja noita on hämmentävän paljon.

Fyysiset tunnistimet reitin varrella ovat huomattavasti luotettavampi ja toimivampi järjestelmä. Tietysti sitä voi ehkä täydentää vaikkapa ajantasauspysäkkien osalta sitten tuollaisella GPS:llä, kunhan on varmaan, että se GPS ei voi missään oloissa huonontaa etuisuuksia siitä, millaisia ne nyt ovat.

Mä lähtisin mieluummin ratkomaan tuota ajantasauspysäkkien luomaa ongelmaa siitä päästä, että luopuisin niistä ajantasauksista. Jos nyt linjalla 15 yksi sellainen ajantauspysäkki linjan keskivaiheilla on, niin OK, mutta ei niitä sen enempää tarvita.

En ota kantaa tähän juttuun valo-ohjauksen säätöjen kannalta, mutta otan esimerkiksi tämän aamun yhden keissin, jota en ollut katsomassa paikan päällä vaan ruudun takaa reittilokin ja tutkan avulla. Eli vuoro 503 (KPM - KEN), lähtö Kauppamyllyntieltä klo 5.00 Keilaniemeen, päästiin syystä tai toisesta aloittamaan KPM:ltä vasta klo 5.12 eli 12 minuuttia myöhässä. Vaunu kulki kaupallisena vuorona, kuten pitikin, pysäkeillä pysähtyen. Keilaniemen virallinen tuloaika olisi ollut 6.00, siitä jäätiin vain 5 minuuttia. Myöhässä ajoa oli hiljaisena lauantaiaamuna saatu kurottua 7 minuuttia. Tämän ansiosta paluulähtö Itäkeskukseen 6.10 saatiin toteutumaan. Tämä oli siis yksi käytännön testi siitä, että sopivissa oloissa (vähän matkustajia, osa valoista ehkä vilkulla) on mahdollista suoritua nykyisiä aikatauluja kireämmilläkin ajoajoilla. No tämäkään ei varmaan ole kenellekään yllätys, ja tämä edellä selostettu on vain yksi näkökulma näihin ajoaikajuttuihin.

Tämä on hyvä ja mielenkiintoinen tieto. Kuten sanottu, ymmärrän tavallaan sen teorian, jonka perusteella kierrosaika on aina vakio. Mutta vaikka se on teoriassa kaunis ratkaisu, se ei vielä tarkoita, että se on tarkoituksenmukainen.

Jos nykyiset aikataulut nyt ovat voimassa vuodenvaihteeseen asti, kuten pysäkeillä lukee, niin toivotaan, että seuraava painos on sitten 10 minuutin vuoroväliä ja vähän lyhyempää kierrosaikaa. Ja ehkä sitten sitä seuraava voisi olla jo sellainen, jossa kierrosaika voi maltillisesti elää. Ei tietenkään sellaista kantakaupungin systeemiä, jossa mikään tunti ei ole toisensa kaltainen, vaan vaikkapa juuri sellainen, jossa on malli A ja malli B, eli erityinen hiljaisen ajan aikataulu.
 
Mä lähtisin mieluummin ratkomaan tuota ajantasauspysäkkien luomaa ongelmaa siitä päästä, että luopuisin niistä ajantasauksista. Jos nyt linjalla 15 yksi sellainen ajantauspysäkki linjan keskivaiheilla on, niin OK, mutta ei niitä sen enempää tarvita.

Näin tai nykyisellään, mutta nämä ajantasaukset voisi asemoida niin, etteivät ne liikennevalojen kautta hidasta entisestään matka-aikaa. Esim nykyinen Oulunkylän tasaus ei vaikuta liikennevaloihin.

Fakta tosin on, että suurinosa pysäkeistä on niin lähellä liikennevaloja, että ne vaikuttavat ja HSL on väkisin halunnu juna-asemilla ollaan aikataulussa.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:39 ----------

Fyysiset tunnistimet reitin varrella ovat huomattavasti luotettavampi ja toimivampi järjestelmä. Tietysti sitä voi ehkä täydentää vaikkapa ajantasauspysäkkien osalta sitten tuollaisella GPS:llä, kunhan on varmaan, että se GPS ei voi missään oloissa huonontaa etuisuuksia siitä, millaisia ne nyt ovat.

Jotenkin sun viesteistäs saa sen kuvan, että kaupungilla olisi hinkua käyttää HSL dataa. Tämä on kylläkin enemmänkin toisinpäin. Tuo on ylimääräistä koodaamista eikä pyyntöjä valoille kovinkaan hyvin voi näin toteuttaa. Lähinnä kyseessä on pidennykset valoihin.

Pikaratikka 15 osalta puhutaan pyynnöistä, kuittaamiseen ei ole mitään tarvetta, koska sitä vartenhan on ilmaisimet.

Kun toteutetaan uutta liikennevalotuotantoa niin sitä ei oikein voi verrata vanhoihin järjestelmiin. Muutenkin kantakaupungista kun usein puuttuu raitiovaunujen ilmaisimet ennen liittymiä, tuolloin puhutaan enimmäkseen pidennyksistä gps datasta.
 
Jotenkin sun viesteistäs saa sen kuvan, että kaupungilla olisi hinkua käyttää HSL dataa.

Niin mä olen antanut itselleni kertoa, että Helsinkin nimenomaan on halunnut ne gepsipohjaiset systeemit myös linjalle 15. Vaikka ne on (pääosin) täysin turhia.

Eikö koko kantakaupungin verkko perustu gepsiin ja ikään kuin varalla on sitten kelat ihan siinä tolpan "päällä" eli kun se gepsi taas kerran pettää, niin ajamalla ihan valolle asti saa sitten sen "etuuden" jossain vaiheessa?
 
Niin mä olen antanut itselleni kertoa, että Helsinkin nimenomaan on halunnut ne gepsipohjaiset systeemit myös linjalle 15. Vaikka ne on (pääosin) täysin turhia.

Eikö koko kantakaupungin verkko perustu gepsiin ja ikään kuin varalla on sitten kelat ihan siinä tolpan "päällä" eli kun se gepsi taas kerran pettää, niin ajamalla ihan valolle asti saa sitten sen "etuuden" jossain vaiheessa?

Ainakin pikaratikan osalta niitä otetaan vain täydentämään ja sekin aikataulu on avoin ja kuulin kaupungin puolesta enemmänkin luokkaa jos niitä joskus saadaan.

Kantakaupungista en tarkkaan tiedä, mutta olen siinä käsityksessä, että ratikat saavat niillä etuisuuksia, mutta saavat myös ilmaisimelta, jos siinä seisovat. Ilmaisimet ovat ihan ehdottomasti paremmat ja niitä hyödynnetään jos niitä on.

---------- Viestit yhdistetty klo 06:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 06:00 ----------

Raidejokerilla liikennevaloissa (uusissa) ei toimi yhdessäkään edes bussietuudet
 
Tänään on tullut HSL:n uutissähke 550:n vuorovälin harvenemisesta https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/liik...kkaa-vaiheittain-vuoden-2023-loppuun-mennessa , jossa mainitaan marraskuun alun lisäksi vuorovälin harvenevan uudelleen 1.12. 15 minuuttiin. Reittioppaan mukaan 15:llä 12min vuoroväli jatkuu joulukuunkin puolella edelleen, tosin vaikka vuoroväli tihenisikin, niin aikatauluja ei välttämättä ole päivitetty vielä.
Eli juuri niin kuin pelkäsinkin. Järkevämpää olisi lopettaa päiväliikenne 1.12. ja liikennöidä ensi vuoden puolelle ruuhka-aikaan kymmenen minuutin vuorovälillä niin kauan, että Raide-Jokerin vuoroväli on 7,5 min. Pikaraitioliikenteen kapasiteetti riittää ruuhkan ulkopuolella hyvin, mutta ruuhka-aikaan lienee ahdasta kymmenen minuutin vuorovälillä kokonaan ilman 550:aa, ja kyseinen vuoroväli on palvelutasonkin kannalta heikko ilman bussivahvistusta. HSL on tietenkin estänyt tuonkin tiedotteen kommentoinnin ja lukenee varsinaiset palautteet vasta sitten, kun linjaa 550 ei enää ole.
 
Eli juuri niin kuin pelkäsinkin. Järkevämpää olisi lopettaa päiväliikenne 1.12. ja liikennöidä ensi vuoden puolelle ruuhka-aikaan kymmenen minuutin vuorovälillä niin kauan, että Raide-Jokerin vuoroväli on 7,5 min. Pikaraitioliikenteen kapasiteetti riittää ruuhkan ulkopuolella hyvin, mutta ruuhka-aikaan lienee ahdasta kymmenen minuutin vuorovälillä kokonaan ilman 550:aa, ja kyseinen vuoroväli on palvelutasonkin kannalta heikko ilman bussivahvistusta. HSL on tietenkin estänyt tuonkin tiedotteen kommentoinnin ja lukenee varsinaiset palautteet vasta sitten, kun linjaa 550 ei enää ole.

Eiköhän siellä ymmärretä asia ihan hyvin, luultavasti enemmän rahasta kiinni tai siitä ketä noita busseja liikennöi, olisiko jo muuta työtä kaikille niille kuskeille jne. Ei HSL aina ole ihan idioottilafka....
 
Eikö koko kantakaupungin verkko perustu gepsiin ja ikään kuin varalla on sitten kelat ihan siinä tolpan "päällä" eli kun se gepsi taas kerran pettää, niin ajamalla ihan valolle asti saa sitten sen "etuuden" jossain vaiheessa?

GPS, kelat (maassa ja ajolangassa esim. Kauppatori) ja vaihteenkääntäjällä tilattavat valot. GPS:n perusteella ei tule kaikkialla valoja, vaan joissakin on pakko esim. vaihteenkääntäjällä tilata aina valo yms. Kokonaisuus on kantakaupungissa hyvin sekava kun monta eri viritelmää.
 
Takaisin
Ylös