Raide-Jokeri

Vähän kummaa. Voisinhan sen slotin antaa yhtä aikaa molemmille suunnille silloin, kun kummastakin suunnasta vaunu tulee. Eiväthän ne vaunut toisiaan risteä!

Silloin kun liitytään sekaliikenteeseen tai pois ei pääsääntöisesti voida antaa ratikalle molemmista suunnista vuoroa. Pois lukien tilanteet, joissa ratikka liittyy vain toisen suunnan ajokaistan yli liikenteeseen

Kuvitellaan tilanne jossa vaunu haluaa sekaliikenteeseen: pysäytetään kaikki muut kulkusuunnat jotta ratikka pääsee kulkemaan. Kun pysäytetään kaikki muut ajosuunnat palaa punainen myös ratikalle joka pyrkii ajokaistaa pitkin ajamaan liittymään josta se ajaisi pois sekaliikenteestä ja ratikka blokkautuisi muun liikenteen taakse.

Tilanne on liikenneympyröissä monimutkaisempi, mutta se on selkein Laajalahdessa paikassa jossa ratikka kaartaa kehän varteen.
Näitä paikkoja jossa vastaan tulevan raitiovaunun vuoro blokkaa toisen suunnan on ainakin: Viikissä molemmat ympyrät (Prismaa läheisemmässä vastaantuleva linja-auto kilpailee myös vuorosta), Norrtäljentiellä Oulunkylän "keskustan" ympyrässä, Eliel Saarisen tiellä olettavasti (en ole koskaan nähnyt tätä tilannetta) ja aiemmin mainitsemani Kurkijoentien länsipäässä
 
Näitä paikkoja jossa vastaan tulevan raitiovaunun vuoro blokkaa toisen suunnan on ainakin: Viikissä molemmat ympyrät (Prismaa läheisemmässä vastaantuleva linja-auto kilpailee myös vuorosta)...
Aamun tilanne oli juuri tämä, siinä sekoitti vastaan tulevan 15:n lisäksi lusikkansa soppaan niin ikään Viikinkaarelta tuleva 550. Linjan 550 lopettaminenkaan ei auta, kun sinne jäävät vielä 57 ja 78...
 
Silloin kun liitytään sekaliikenteeseen tai pois ei pääsääntöisesti voida antaa ratikalle molemmista suunnista vuoroa. Pois lukien tilanteet, joissa ratikka liittyy vain toisen suunnan ajokaistan yli liikenteeseen

Kuvitellaan tilanne jossa vaunu haluaa sekaliikenteeseen: pysäytetään kaikki muut kulkusuunnat jotta ratikka pääsee kulkemaan. Kun pysäytetään kaikki muut ajosuunnat palaa punainen myös ratikalle joka pyrkii ajokaistaa pitkin ajamaan liittymään josta se ajaisi pois sekaliikenteestä ja ratikka blokkautuisi muun liikenteen taakse.

Okei. Ymmärrän tämän. Mutta. Viikissä me siis tultiin sieltä sekakaistalta pois, ympyrän halki ja omalle kaistalle kohti Latokartanoa. Meitä varten on pysäytetty jo kaikki ajosuunnat. Mikään ei olisi estänyt vastaantulevaa vaunua ajamasta omalta kaistalta sinne Viikin sekakaistalle, koska sinne ei mennyt autojakaan mistään, koska olimme ne pysäyttäneet. Mun mielestä valo-ohjauksen pitäisi olla sen verran fiksu, että se osaa antaa molemmille luvan samaan aikaan tuossa, jos tarvetta on.

Sama juttu myös Isonnevankujan kohdalla. Jos meidän vaunu tuli tunnelista ulos ja jatkoi suoraan eli sekakaistalta omalle kaistalle, niin samaan aikaan autoliikenne Vihdintien ympyrästä Eliel Saarista pitkin Isonnevankujalle oli katkaistu meidän takiamme. Silloin ei ole mitään estettä katkaista myös (bussien) ajo suoraan tunneliin, jotta ratikka pääsee sinne viiveettä.

Kun vuoroväli tihenee, niin noiden valokojeiden alkaa olla vähän pakko pystyä käsittelemään tilanteita, joissa ratikoita tuleekin kahdesta suunnasta, varsinkin, jos ne eivät ole keskenään konfliktissa, kuten nyt tällaisella linjalla eivät ole. Kai tuo on kuitenkin teknisesti ohjelmoitavissa? Jos tilaaja ei ole sellaista ymmärtänyt vaatia tai haluta, niin se on minusta osaamattomuutta mutta korjattavissa. Jos koje ei pysty tuollaista käsittelemään – no, ei kai se sentään ole mahdollista.

Raidejokerin rakennusvaiheen päätyttyä allianssille kuuluu vain takuuhommat. Näistä on jo allianssin alkuaikoina sovittu, että lopullinen hienosäätö valoihin kuuluu kaupunkien liikennevaloihmisille.

Tämä onkin se mun suurin pelkoni. Mä olen iloinen että sä jaksat näitä nyt säätää, ja toivon, että moni muukin on!

Ei olisi ollut huono juttu, jos valojen hienosäätö olisi tilattu allianssilta esim. liikenteen alkamispäivästä vaikka 3 kk eteenpäin.

Hämeenlinnanväylän tasauspysäkillä länteen vaunu saa valon vasta valolta (koska pysähdyksen kestoa ei voida arvata), nyt korjattu siitä seuraavalle jalankulkuvalolle lähtevä pyyntö vastaamaan paremmin raitiovaunun liikennöintiä.

Onko toi juuri se Nuijamiestentien valo, jota mä voivottelin? Vai onko siinä välissä vielä joku jalankulkuvalokin?

...tuohon kokeillaan todennäköisesti kikkakolmosta vaihteen kautta.

Mitä tämä tarkoittaa? Ajoluvan pyyntiä vaihteenkääntäjälläkö? Sellaisia on kantakaupungissa.

On se ollut jo pari vuotta. Koottiin 38, 51 ja 52 rippeistä, joista kaksi ekaa lopetettiin ja viimeinen käännettiin entisen 43 reitille.

Okei. Noi on kyllä menneet niin sekavaksi. Eilen näin Tullinpuomissa bussin 37. Ei sellaistakaan ole koskaan ollut :)

Mainitsit tämän ohimennen sinunkin viestissäsi, mutta eiköhän merkittävin syy "kääntöraidepysäkkien" käyttöön ole kääntösilmukan vaatima tila. Silmukan ahtaminen esimerkiksi Itäkeskuskusen metro-bussi-ratikka kompleksiin ei varmaan onnistuisi. Espookin varmasti mieluusti säästää tilaa Keilaniemessä.

Itäkeskukseen kyllä mahtuisi, ainakin mahtui 1990-luvulla, kun se sinne piirrettiin :) Mutta joo, kyllähän ne vaatii aukiota tai korttelirakennetta, eikä kumpiakaan noista päätepisteistä löydy.

Itäkeskuksessa jäin kyllä ihmettelemään, miten kukaan ei ole lyönyt nyrkkiä pöytään ja vetänyt 150 m kiskoa siihen metron sisäänkäynnin edustalle. Jos rakenne sen kestää ilman että katu romahtaa lippuhalliin, niin mitään muuta estettä sille ei ole. Ja sitten voidaan rauhassa odottaa, kannattaako jonkun joskus gryndata sen lippuhallin paikalle jotain vai ei.
 
Okei. Ymmärrän tämän. Mutta. Viikissä me siis tultiin sieltä sekakaistalta pois, ympyrän halki ja omalle kaistalle kohti Latokartanoa. Meitä varten on pysäytetty jo kaikki ajosuunnat. Mikään ei olisi estänyt vastaantulevaa vaunua ajamasta omalta kaistalta sinne Viikin sekakaistalle, koska sinne ei mennyt autojakaan mistään, koska olimme ne pysäyttäneet. Mun mielestä valo-ohjauksen pitäisi olla sen verran fiksu, että se osaa antaa molemmille luvan samaan aikaan tuossa, jos tarvetta on.
Kyllä sen varmaan teknisesti saisi tehdyksi noissa paikoissa, Norrtäljentien ympyrässä jossain vaiheessa koeajoja muistan tämän nähneen kun raitiovaununkuljettaja vieläpä sanoi, että aika pahalta tuntuu ajaa punaisen valon ohi.

Tuo on myös turvallisuutta siinä mielessä, että jos ratikalle näkyy, että voi ajaa varoen eteenpäin ja muut suunnat pysäytetty. Jos ajetaan henkilöauton tai bussin perässä ja vastaan ratikka pyytääkin samaan aikaan niin sitten sieltä pamahtaakin yhtäkkiä punainen ratikan edellä ajavalle, äkkijarrutus ja ratikka on perässä. Se kuinka iso tuo peräänajoriski on en lähde arvioimaan, koska ei ole minun alaani.

Eli tämä on vähän makuasia.

Sama juttu myös Isonnevankujan kohdalla. Jos meidän vaunu tuli tunnelista ulos ja jatkoi suoraan eli sekakaistalta omalle kaistalle, niin samaan aikaan autoliikenne Vihdintien ympyrästä Eliel Saarista pitkin Isonnevankujalle oli katkaistu meidän takiamme. Silloin ei ole mitään estettä katkaista myös (bussien) ajo suoraan tunneliin, jotta ratikka pääsee sinne viiveettä.
Tämän valon vaiheistuksesta en täysin ulkoa muista. Sen tiedän, että linja-autot eivät saa samaan aikaan vuoroa (koska ympyrästä tulevaa liikennettä kääntyy siinä määrin Isonnevankujalle niin on päädytty eriaikaisiin pääsuuntiin).

Ehdottaisin seuraavaa: Voisiko olla mahdollista, että tunneliin ajava ratikka ei ollut ehtinyt ilmaisimille pyytämään vuoroa? Vaihtumisaika on ilmaisimilta aina neliaukkoisella opastimella vähintään 8 sekuntia. Tuosta poistettiin/poistetaan se ratikan vuoron tulo Vihdintien ympyrältä, koska välissä on tasauspysäkki.

Kun vuoroväli tihenee, niin noiden valokojeiden alkaa olla vähän pakko pystyä käsittelemään tilanteita, joissa ratikoita tuleekin kahdesta suunnasta, varsinkin, jos ne eivät ole keskenään konfliktissa, kuten nyt tällaisella linjalla eivät ole. Kai tuo on kuitenkin teknisesti ohjelmoitavissa? Jos tilaaja ei ole sellaista ymmärtänyt vaatia tai haluta, niin se on minusta osaamattomuutta mutta korjattavissa. Jos koje ei pysty tuollaista käsittelemään – no, ei kai se sentään ole mahdollista.
Tätä taisinkin jo sivuta, se on koodista kiinni ja vaiheiden määrästä ja routejen koodaamisesta.

Tämä onkin se mun suurin pelkoni. Mä olen iloinen että sä jaksat näitä nyt säätää, ja toivon, että moni muukin on!
Mulla on omakin lehmäojassa koska tämä on paras poikittaisliikenne muoto millä liikun jos on tarvetta (en asu suoraan linjalla mutta liitynnän päässä). Kiva kuulla kyllä. Mulla on lisäks halu näyttää, et jos alusta asti rakennetaan ja halutaan niin liikennevalot toimivat.

Olen ollut aiemmin melko passiivinen tällö foorumilla, mutta olen koeajojen myötä huomannut kuinka hyödyllinen tämä on myös lähteenä kun jotain odottamatonta on tapahtunut.

Onko toi juuri se Nuijamiestentien valo, jota mä voivottelin? Vai onko siinä välissä vielä joku jalankulkuvalokin?
Siinä ylämäessä länteen on bussipysäkin kohdalla jalankulkuvalo, Poutunpolun kohdalla. En muuten ymmärtänyt oliko Nuijamiestentiellä ongelmaa myös itään?


Mitä tämä tarkoittaa? Ajoluvan pyyntiä vaihteenkääntäjälläkö? Sellaisia on kantakaupungissa.
Kyllä, näitä ei raidejokerilla valoissa käytetä kuin varikon liepeillä useissa kohdissa ja Aallon vaihteella. Tunnelijärjestelmästä käytetään myös Patterimäessä. Varauksia on rakennettu kyllä jos valo on vähänkään lähellä. Tässä kohtaa on mietitty nyt vaihteenpyytävää ilmaisinta Vihdintien pysäkin jälkeen pyytävän liikennevalon. Kaapelit on vedetty kojeelle, muttei kytketty (koska kyseessä on varaus).
 
Ehdottaisin seuraavaa: Voisiko olla mahdollista, että tunneliin ajava ratikka ei ollut ehtinyt ilmaisimille pyytämään vuoroa? Vaihtumisaika on ilmaisimilta aina neliaukkoisella opastimella vähintään 8 sekuntia. Tuosta poistettiin/poistetaan se ratikan vuoron tulo Vihdintien ympyrältä, koska välissä on tasauspysäkki.

Onhan se varmaan mahdollista. Oikeastaan noita tilanteita pitäisi mieluummin havainnoida ulkoa kadulta (ja jotenkin kyetä näkemään molempien suuntien opastimet) kuin sisältä vaunusta. Toivotaan, että kuljettajat, kun ovat ensin tottuneet uuteen työympäristöön, ryhtyvät antamaan kommentteja.

Jos olisin pk-seudun liikennediktaattori, niin avaisin ilman muuta matalan kynnyksen suljetun sivuston, jossa kuljettajan olisi helppo kirjautua sisään, antaa lyhyt palaute (mallia kadun X risteyksessä joutuu aina odottamaan muutaman sekunnin valoa, voisko nuolta aikaistaa 4 sekuntia), joka menisi suoraan valosuunnittelijalle, joka sitten toteaisi, että ei voi syystä Y tai voi helposti tai voi mutta vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja vaatii pohdintaa. Parin sanan vastaus kuljettajalle, että tämä tietää palautteen tulleen käsitellyksi ja sitten korjaukset, jos mahdollista. Säästäisi aika valtavia summia liikennöintikustannuksissa ajan mittaan.

Siinä ylämäessä länteen on bussipysäkin kohdalla jalankulkuvalo, Poutunpolun kohdalla.

Ahaa, joo, se on se! Itään mennessä juuri ennen Nuijamiestentietä. Siitä joku ukko tassutteli yli punaisia päin ja yli päästyään kääntyi vielä ihmettelemään, että ihan oikea ratikka sieltä tosiaan tuli. Ehkä on ensi kerralla varovaisempi.

En muuten ymmärtänyt oliko Nuijamiestentiellä ongelmaa myös itään?

Oli mutta pientä. Eli vauhtia piti selkeästi hidastaa, mutta valo vaihtui ennen kuin oli tarvis pysähtyä kokonaan.
 
Oli mutta pientä. Eli vauhtia piti selkeästi hidastaa, mutta valo vaihtui ennen kuin oli tarvis pysähtyä kokonaan.

Selvä, kiitos. Selvitetään ja korjataan.

Tuosta minulla olikin viimeisestä koeajosta luokkaa: "raitiovaunun vuoro saattaa tulla myöhässä, jos/kun raitiovaunujen kuljettajat tottuvat järjestelyihin (huonoon näkemään edellisessä) ja nopeudet lähtevät nousemaan"
 
Mainitsit tämän ohimennen sinunkin viestissäsi, mutta eiköhän merkittävin syy "kääntöraidepysäkkien" käyttöön ole kääntösilmukan vaatima tila. Silmukan ahtaminen esimerkiksi Itäkeskuskusen metro-bussi-ratikka kompleksiin ei varmaan onnistuisi. Espookin varmasti mieluusti säästää tilaa Keilaniemessä.

Sitten tietty myös, että kaikki kääntöpaikat matkalla pitäisi korvata molempiin suuntiin toimivalla silmukalla tai kolmioraiteella.
Oletan, että poikkeusliikenteessäkään ei ajeta väärää puolta, vaan vaunut käännetään takaisin, kunnes onnettomuuspaikka on kokonaan raivattu.
 
Tuolla uinuvalla ok-alueella voi ajaa neljäkin bussia jonossa. Katsopa vuorotarjonta arkena. (jos uskallat)

Uskalsin! Toi on joku Konalan takapiha nähtävästi. 11 bussia suuntaansa nyt klo 16–17. Aikamoista. :D Ei ole Höselillä rahasta puutetta.

Sitten tietty myös, että kaikki kääntöpaikat matkalla pitäisi korvata molempiin suuntiin toimivalla silmukalla tai kolmioraiteella.
Oletan, että poikkeusliikenteessäkään ei ajeta väärää puolta, vaan vaunut käännetään takaisin, kunnes onnettomuuspaikka on kokonaan raivattu.

Eihän silmukka pakota yksisuuntaisiin vaunuihin.

Mä tosin koitin kyllä kovasti puhua sen puolesta, että puolenvaihtoraiteet, tai edes osa niistä, olisi korvattu kolmiokäännöillä, kuten esim. San Franciscon T-linjalla on tehty. Ihan riippumatta silmukka-asiasta. Kolmiokääntömahdollisuuksilla olisi kaksi ihan merkittävää etua. Toinen on se, että jos vaunu rikkoontuu kesken päivän, se voidaan työntää lähimmälle kolmioraiteelle odottamaan liikenteen päättymistä tai hiljenemistä ja siirtää sitten varikolle muuta liikennettä häiritsemättä. Toinen on se, että suunnanvaihto linjalla on hidas toimenpide, ja jos sellaisia joudutaan tekemään sitten, kun vuoroväli on jopa 6 minuuttia, niin se tulee häiritsemään ja sotkemaan liikennettä, kun taas kolmiokääntö, joka ajallisesti ei ole sen nopeampi, häiritsee muuta liikennettä minimaalisesti jos ollenkaan.
 
Oletan, että poikkeusliikenteessäkään ei ajeta väärää puolta, vaan vaunut käännetään takaisin, kunnes onnettomuuspaikka on kokonaan raivattu.

Näinhän se yleisesti on. Liikennevalot eivät vaihdu ratikalle väärässä ajosuunnassa, joten ajo on hyvin vaikea järjestää. Ei taida Suomessa löytyä sitä määrää liikenteenohjaajia, että voitaisiin niillä korvata liikennevalot, edes vaihdealueiden välillä.

Lisäksi ongelmaksi tulee sekaliikenneosuudet kun ratikalla pitäisi ajaa väärään ajosuuntaan.
 
Missä määrin valo-ohjaus on naimisissa aikataulusuunnittelun ja esim. pysäkkiaikojen kanssa?

Haen takaa sitä, että nyt alkuvaiheessa linjalla 15 on minuutilleen sama kierrosaika riippumatta vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä. Todellisuudessahan näin ei ole, tai siis tarvetta tällaiselle ei ole. Jatkossa olisi varmasti sujuvampaa noudattaa tuota vakiokierrosaikaa esim. arkisin klo 19 tai 20 asti ja siirtyä sen jälkeen tiukempaan kierrosaikaan, jossa viilataan pysäkkiaikoja lyhyemmiksi. Tällainen "aikataulu B" sitten iltaisin ja sunnuntaisin. Lauantai on minulle vähän kysymysmerkki, mutta ymmärrätte periaatteen.

Mitä tapahtuu, jos kultakin pysäkiltä viilataan esim. 5–10 sekuntia pois? Meneekö valo-ohjaus ns. sekaisin? Oletan, että menee, koska valo-ohjaus ainakin paikoin perustuu siihen, että pysäkillä seistään tietty ennalta määritelty aika.

Mutta valothan ovat muuallakin kaupungissa eri rytmissä viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Eli voisiko myös linjan 15 valot ohjelmoida toimimaan eri tavoin kellonajasta ja viikonpäivästä riippuen? Lienee kyllä iso työ, mutta on se iso säästökin, jos sillä saa vaikkapa yhden vuoron linjalta pois.
 
Missä määrin valo-ohjaus on naimisissa aikataulusuunnittelun ja esim. pysäkkiaikojen kanssa?

Haen takaa sitä, että nyt alkuvaiheessa linjalla 15 on minuutilleen sama kierrosaika riippumatta vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä. Todellisuudessahan näin ei ole, tai siis tarvetta tällaiselle ei ole. Jatkossa olisi varmasti sujuvampaa noudattaa tuota vakiokierrosaikaa esim. arkisin klo 19 tai 20 asti ja siirtyä sen jälkeen tiukempaan kierrosaikaan, jossa viilataan pysäkkiaikoja lyhyemmiksi. Tällainen "aikataulu B" sitten iltaisin ja sunnuntaisin. Lauantai on minulle vähän kysymysmerkki, mutta ymmärrätte periaatteen.

Mitä tapahtuu, jos kultakin pysäkiltä viilataan esim. 5–10 sekuntia pois? Meneekö valo-ohjaus ns. sekaisin? Oletan, että menee, koska valo-ohjaus ainakin paikoin perustuu siihen, että pysäkillä seistään tietty ennalta määritelty aika.

Raitiovaunun näkökulmasta ei mitenkään, pois lukien Vihdintien ympyrä jossa on 60, 70, 80, 90 ja 100 sekunnin ohjelmat (joista osa on varauksina vain tehty). Vihdintien ympyrässä kun kiertoaika on lyhyempi niin luonnollisesti ratikan vuoro tulee lyhyemmällä odotuksella (jos valoihin tullaa pahimmassa skenaariossa).

Ei pitäisi olla isoa vaikutusta, kun ratikka pyytää vuoroa niin sillä kestää tyypillisesti 15-45 sekuntia valolle.

Kun valo vaihtuu nuolelle on aikaa ehtiä läpi liittymästä riippuen jotain 60 ja 120 sekunnin väliltä. Tämän takia on myös haitallista jos raitiovaunun valo syttyy aivan liian aikaisin, koska se kuluttaa maksimia ja aiheuttaa riskin, että raitiovaunu ei ehdi siitä läpi.
 
Mitä tapahtuu, jos kultakin pysäkiltä viilataan esim. 5–10 sekuntia pois? Meneekö valo-ohjaus ns. sekaisin? Oletan, että menee, koska valo-ohjaus ainakin paikoin perustuu siihen, että pysäkillä seistään tietty ennalta määritelty aika.

Mutta valothan ovat muuallakin kaupungissa eri rytmissä viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Eli voisiko myös linjan 15 valot ohjelmoida toimimaan eri tavoin kellonajasta ja viikonpäivästä riippuen? Lienee kyllä iso työ, mutta on se iso säästökin, jos sillä saa vaikkapa yhden vuoron linjalta pois.

Linjasivuhan on edelleen kolme minuuttia pitempi kuin oli tarkoitus Vermon pysäkin lisäämisen jälkeen. Kolme minuuttia pois tarkoittaa n.5 sekuntia pois jokaiselta pysäkki-pysäkinväli yhdistelmältä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa oli merkitty valmistautuminen 5min vuoroväliin syksylle 2025 ja jotta vaunut riittävät se vaatisi tuota lyhyempää kierrosaikaa.

Toisaalta jos vuoroväli jää 6 minuuttiin, niin 65 minuutinkin linjasivuilla tarvittaisiin vain 23 vaunua ja kayttöaste jäisi alle 80%, eli n. 3-4 vaunua vapautuisi radalta.
 
Ja siis valo-ohjaus rakennetaan nopeimman mahdollisen pysäkkiajan mukaan (n.10-15 sec, ovet auki ovet kiinni). Siihen päälle sitten ratikalla on se noin minuutti ylimääräistä aikaa
 
Tänään tein jälleen työmatkani linjalla 15. Aamulla menin vuorolla, joka Huopalahden aseman kohdalla menee Itäkeskukseen 6.22. Etukäteen hieman mietitytti, onko vaunu tulossa, kun kyseisen vuoron edellinen sivu jäi ajamatta. Seurasin tutkasta ja reittilokista linjan 15 kuvioita huomattavan varhaisesta aamusta alkaen kun hereillä satuin olemaan. Tutkan mukaan Itäkeskuksesta klo 4.35 oli yritetty lähteä vaunulla 608, mutta jotakin hämminkiä oli sattunut. Häiriöinfo kertoi vuoron peruuntuneen, sama tieto näkyi muissakin sähköisissä lähteissä. Seurasin silmä tarkkana tutkaa ja reittilokia, saadaanko Keilaniemestä 5.50 lähtevää vuoroa ajettua miltään osin. Jossain vaiheessa klo 6 jälkeen noteerasin tuohon lähtöön sopivan ratikan tutkasta, se oli silloin lähellä Perkkaata. Pistin lähdöksi, ja vaunu 605 sieltä tuli oikeaan aikaan. En tiedä, mistä kohtaa vaunu oli kaupallisen osuutensa aloittanut - reittilokikaan ei ole noteerannut Perkkaata edeltävää osuutta ollenkaan. Joka tapauksessa pääsin paikasta A paikkaan B juuri silloin kun oli tarkoituskin. Siitä huolimatta, että reittilokin lähdöt-listauksessa tuo 5.50 lähtevä on yliviivattu ja merkitty peruutetuksi. Kuitenkin kyseisen lähdön tietojen aukiklikkaaminen antaa dataa vähintäänkin osittain ajetulta osuudelta.

Itse matka sujui oikein hyvin, valotkin saatiin jokseenkin kaikkialla. Mutta kevyt liikenne - voi voi - yksi fillari ajaa viuhotti suoraan ratikan edestä Ogeli-kauppakeskuksen kiertoliittymän ylityspaikalla. Pian Oulunkylän aseman jälkeen juoksija ryntäsi hyvin läheltä vaunun edestä päin punaisia valoja, raitiovaununkuljettaja jarrutti kiskojarrua(kin) käyttäen ja antoi äänimerkin.

Paluu iltapäivällä meni sekin varsin ok. Otin vaunun 612 Roihupellon pysäkiltä klo 14.47. Ei mitään kummempaa ennen Hämeenlinnanväylää. Tosin Viikinkaarella etuudet osittain takkuilivat (vastaantuleva vaunu kriittisessä paikassa sekaliikenneosuudelle liittymisen takia). Hml-väylän pysäkin jälkeisellä ylityspaikalla jalankulkija käveli kaikessa rauhassa radan yli, vaikka ratikkamme lähestyi. Ja sitten: Nuijamiestentien valot olivat nyt vilkulla. Ratikalla on tuolloin tietenkin kaikki edut eli virtaa ja menoksi - mutta ei pitkäksi aikaa, Poutunpolun valot olivatkin jo S:llä - ja kauan. Vaunu ajoi hieman lähemmäksi tolppaa ja sitten tuli nuolta. Ja seuraavatkin valot (lähellä Maria Jotunin tien risteystä) odottivat S:nä. Kaiken kaikkiaan homma toimi hyvin, näyttää olevan muutama kipukohta, jossa etuudet eivät vielä tässä vaiheessa ole 100%:set.
 
Takaisin
Ylös