Silloin kun liitytään sekaliikenteeseen tai pois ei pääsääntöisesti voida antaa ratikalle molemmista suunnista vuoroa. Pois lukien tilanteet, joissa ratikka liittyy vain toisen suunnan ajokaistan yli liikenteeseen
Kuvitellaan tilanne jossa vaunu haluaa sekaliikenteeseen: pysäytetään kaikki muut kulkusuunnat jotta ratikka pääsee kulkemaan. Kun pysäytetään kaikki muut ajosuunnat palaa punainen myös ratikalle joka pyrkii ajokaistaa pitkin ajamaan liittymään josta se ajaisi pois sekaliikenteestä ja ratikka blokkautuisi muun liikenteen taakse.
Okei. Ymmärrän tämän. Mutta. Viikissä me siis tultiin sieltä sekakaistalta pois, ympyrän halki ja omalle kaistalle kohti Latokartanoa. Meitä varten on pysäytetty jo kaikki ajosuunnat. Mikään ei olisi estänyt vastaantulevaa vaunua ajamasta omalta kaistalta sinne Viikin sekakaistalle, koska sinne ei mennyt autojakaan mistään, koska olimme ne pysäyttäneet. Mun mielestä valo-ohjauksen pitäisi olla sen verran fiksu, että se osaa antaa molemmille luvan samaan aikaan tuossa, jos tarvetta on.
Sama juttu myös Isonnevankujan kohdalla. Jos meidän vaunu tuli tunnelista ulos ja jatkoi suoraan eli sekakaistalta omalle kaistalle, niin samaan aikaan autoliikenne Vihdintien ympyrästä Eliel Saarista pitkin Isonnevankujalle oli katkaistu meidän takiamme. Silloin ei ole mitään estettä katkaista myös (bussien) ajo suoraan tunneliin, jotta ratikka pääsee sinne viiveettä.
Kun vuoroväli tihenee, niin noiden valokojeiden alkaa olla vähän pakko pystyä käsittelemään tilanteita, joissa ratikoita tuleekin kahdesta suunnasta, varsinkin, jos ne eivät ole keskenään konfliktissa, kuten nyt tällaisella linjalla eivät ole. Kai tuo on kuitenkin teknisesti ohjelmoitavissa? Jos tilaaja ei ole sellaista ymmärtänyt vaatia tai haluta, niin se on minusta osaamattomuutta mutta korjattavissa. Jos koje ei pysty tuollaista käsittelemään – no, ei kai se sentään ole mahdollista.
Raidejokerin rakennusvaiheen päätyttyä allianssille kuuluu vain takuuhommat. Näistä on jo allianssin alkuaikoina sovittu, että lopullinen hienosäätö valoihin kuuluu kaupunkien liikennevaloihmisille.
Tämä onkin se mun suurin pelkoni. Mä olen iloinen että sä jaksat näitä nyt säätää, ja toivon, että moni muukin on!
Ei olisi ollut huono juttu, jos valojen hienosäätö olisi tilattu allianssilta esim. liikenteen alkamispäivästä vaikka 3 kk eteenpäin.
Hämeenlinnanväylän tasauspysäkillä länteen vaunu saa valon vasta valolta (koska pysähdyksen kestoa ei voida arvata), nyt korjattu siitä seuraavalle jalankulkuvalolle lähtevä pyyntö vastaamaan paremmin raitiovaunun liikennöintiä.
Onko toi juuri se Nuijamiestentien valo, jota mä voivottelin? Vai onko siinä välissä vielä joku jalankulkuvalokin?
...tuohon kokeillaan todennäköisesti kikkakolmosta vaihteen kautta.
Mitä tämä tarkoittaa? Ajoluvan pyyntiä vaihteenkääntäjälläkö? Sellaisia on kantakaupungissa.
On se ollut jo pari vuotta. Koottiin 38, 51 ja 52 rippeistä, joista kaksi ekaa lopetettiin ja viimeinen käännettiin entisen 43 reitille.
Okei. Noi on kyllä menneet niin sekavaksi. Eilen näin Tullinpuomissa bussin 37. Ei sellaistakaan ole koskaan ollut
Mainitsit tämän ohimennen sinunkin viestissäsi, mutta eiköhän merkittävin syy "kääntöraidepysäkkien" käyttöön ole kääntösilmukan vaatima tila. Silmukan ahtaminen esimerkiksi Itäkeskuskusen metro-bussi-ratikka kompleksiin ei varmaan onnistuisi. Espookin varmasti mieluusti säästää tilaa Keilaniemessä.
Itäkeskukseen kyllä mahtuisi, ainakin mahtui 1990-luvulla, kun se sinne piirrettiin
Mutta joo, kyllähän ne vaatii aukiota tai korttelirakennetta, eikä kumpiakaan noista päätepisteistä löydy.
Itäkeskuksessa jäin kyllä ihmettelemään, miten kukaan ei ole lyönyt nyrkkiä pöytään ja vetänyt 150 m kiskoa siihen metron sisäänkäynnin edustalle. Jos rakenne sen kestää ilman että katu romahtaa lippuhalliin, niin mitään muuta estettä sille ei ole. Ja sitten voidaan rauhassa odottaa, kannattaako jonkun joskus gryndata sen lippuhallin paikalle jotain vai ei.