Tänään tuli sitten matkustettua koko linja, kauas värikkääseen Itäkeskukseen asti. Miksi muuten Itäkeskus lukee niin hirvittävän pienellä noissa linjakilvissä, ja Keilaniemi kuitenkin isommalla? Selitykseksi en kelpuuta sitä, että Östra Centrum on pitkä, koska teksti voisi olla eri kielillä erikokoinen, tai sitten tuon voisi myös lyhentää. Ei tokikaan muodoon Ö Centrum, kuten se pysäkkinäytöissä hassusti on, vaan muotoon Östra C, joka kertoo enemmän siitä, mistä on kyse.
Nousin kyytiin Linnoitustien pysäkiltä (siellä on takana asuinalueella parkkipaikkoja, jos kadunvarressa ei ole). Siitä Keilaniemeen, samalla vaunulla Itäkeskukseen ja virkistystauon jälkeen takaisin Linnoitustielle. Kuljettaja oli joka kerta sama, vuosikymmenen ratikkaa ajanut, mutta ekaa kertaa linja-ajossa viistoistikolla.
Kuljettaja noudatti nopeusrajoituksia melkein millilleen, heitto pari km yli tai alle. Hän myös pysäytti vaunun pehmeästi, eli ekan lauantain töksähtelevät pysähdykset johtuvat kuljettajasta, eivät vaunusta.
Linnoitustie–Keilaniemi, ei mitään mainitsemisen arvoista, paitsi että pysäkkimerkit on edelleen ainoastaan Aallon kohdalla, missään muualla niitä ei ole. Valot saatiin sujuvasti. Lahdenpohjassa ei ollut pysäkkitapahtumia, kaikilla muilla pysäkeillä jotain. Lahdenpohjaa lukuunottamatta pysäkkiajat eivät tuntuneet ylipitkiltä.
Keilaniemeen saavuttaessa edellinen vuoro oli lähdössä juuri ja varasi kulkutien itselleen, joten siinä sitten odoteltiin tovi, että se sieltä nurkan takaa ilmestyi ja pääsimme vaihteen yli ja pysäkille. Jatkossa olisi tietysti hyvä suunnitella aikataulut siten, etteivät lähtevä ja saapuva vaunu kohtaa juuri ristikon päällä.
Keilaniemestä Itäkeskukseen heräsi muutamia kysymyksiä, mutta liikennevalojen toiminta oli kyllä hienoa. Jäi vähän sellainen fiilis niistä, että jos kuljettaja ajaa siten kuten on suunniteltu (nopeudet, pysäkkiajat ym), niin valot pelaavat hyvin yhteen. Lauantain kuljettaja ajoi vähän miten sattuu eli nopeudet välillä reippaasti alle ja välillä vähän yli, pysäkkitapahtumat epänormaaleja runsaiden huviajelijoiden vuoksi ym, ja ehkäpä ne valot sitten toimivat vähän sillä periaatteella, että jos kuljettaja on nätisti, annetaan nuolta, ja jos kuljettaja ei ole nätisti, näytetään nuolen sijasta kaapin paikkaa.
Tässä suunnassa Lahdenpohjassa jäi joku kyydistä, ei siis ihan turha pysähdys! Kutomotiellä meitä odotti 11 matkustajaa, joista yksi teinipoika näytti pysähtymismerkkiäkin. Haagan ympyrästä selvittiin sillä, että McD:n jälkeen vähän hidastettiin, sitten tuli ajolupa ja päästiin sujuvasti seuraavalle pysäkille asti, koko ympyrän läpi. Oliko tuuria?
Siinä Vihdintien pysäkillä seistessä saatiin jo liiankin hyvissä ajoin ajolupa tunneliin, joten autot joutuivat odottelemaan vuoroaan aika pitkään. Hyvä meille, mutta liian turhauttavaa ei saisi autoilu olla, jottei käy kuten parissa muussa kohtaa (P-Haagan ympyrä ja Albergan ympyrä), joissa autoilijat ja bussi eivät viitsineet odottaa pysäkillä seisovan ratikan lähtemistä, vaan menivät sitten punaisia päin. Ymmärrän autoilijoita ihan hyvin – noita pitäisi vähän viilata, jottei homma ryöstäydy käsistä.
Nuijamiestentie on kyllä nuija. Nyt selvittiin selkeällä hidastamisella, pysähtyä ei sentään tarvinnut.
Jos joku tuntee Höselin rääkyeukon, niin hänelle tiedoksi, että Maunula pitää rääkyä ruotsiksi pitkällä oolla, ['mo:n-sas]. Kamalasti haittaa hänestä ei tänään ollut, oli sen verran hiljaisia ne kuulutukset.
Oulunkylässä tuli vastaan bussi 53, määränpäänä Uusmäki. Kaikkea outoa sitä onkin, en ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta paikasta enkä tiennyt sitäkään, että viiskolmosesta on tuollainen reinkarnaatio olemassa.
Pihlajiston pysäkin nimi on jostain syystä Viikinmäki. Kartan mukaan siellä on sellainenkin alue olemassa kyllä, mutta ihmetytti.
Me pääsimme sujuvasti Viikin kampusalueelta kohti Latokartanoa, mutta näiden kahden väliseen ympyrään oli vastasuunnasta tuleva vaunu jäänyt jotenkin jumiin. Se ei siis ollut vielä ympyrässä, vaan odotteli ajolupaansa ennen ympyrää. En tiedä miksi, me saimme omamme sujuvasti ja vailla odottelua, mutta se oli siinä meidän tullessamme ja jäi siihen meidän lähtiessämmekin, opastin näytti sille S. Ehkä se oli se kaapin paikka tuhmalle kuljettajalle.
Karhukalliossakin jäi joku kyydistä. Laskin 11 sekuntia aktiivista pysäkkiaikaa, loppuaika sitten odoteltiin turhaan, ettei lähdetä etuajassa. En panisi pahakseni, jos hiljaiset pysäkit tiivistettäisiin 10 sekuntiin.
70-osuuksilla näin sellaisen erikoisuuden, että kuljettajan monitorin diginäyttö muuttuu punaiseksi heti nopeuden saavuttaessa 70 ja samalla syttyy punainen varoitusvalo "Ylinopeus". Se on vähän outo. 70 ei ole ylinopeus. Ei edes vaunutyyppikohtainen ylinopeus. Tuo pitäisi säätää syttymään vasta 71:ssä.
Paluumatkakin sujui aika hyvin, mitä nyt Oulunkylässä ja Leppävaarassa seistiin aika pitkään. Olisi kai pitänyt kellottaa. Kunhan liikenne alkaa sujua, niin noita matkanvarren ajantasauksia voisi vielä vähän hioa. Pari valoa jätti myös toivomisen varaa.
Norrtäljentiellä vaunu seisoo ajoradalla pysäkillä, jota ei ole merkitty pysäkiksi. Toivottavasti ei tule poliisisetä sakottamaan turhasta seisoskelusta ennen kuin Höselin ulkoistettu pysäkki-господин saa kyltin sinne asennettua.
Ennen Teininpuiston pysäkkiä on liikenneympyrä ja siinä varoitusvalot. Jostain syystä ne reagoivat todella laiskasti, vaikka eivät kai voi olla synkassa minkään muun kuin itsensä kanssa. Jouduimme pysähtymään S.n vuoksi ja seisomaan hetken. Kumma juttu.
Myös Nuijamiestentien risteyksessä piti nyt pysähtyä. Nuijaa.
Seuraava ihmetyksen aihe oli Huopalahden tunneli. Sieltä kun tultiin ulos, niin vastaantuleva autoliikenne tietysti meitä odotti, mutta niin odotti myös vastaantuleva ratikka. Miksei se saanut mennä tunneliin?
Vihdintien pysäkillä seistiin aika kauan, mutta kun siitä vihdoin lähdettiin, päästiin parit valot läpi eli ympyrään asti. Ympyrässä sitten odotettiin jonkin aikaa, että päästään sieltä pois, kuten on suunniteltukin.
Kutomotien risteykseen joutui jonkin verran hidastamaan, ei nyt kohtuuttomasti, mutta jos valo olisi tullut 2 sekuntia aiemmin, niin ei olisi tarvinnut hidastaa.
Leppävaaran aseman pysäkille tullessa saadaan ajolupa melkein heti, mutta sehän menee hukkaan, koska pysäkillä pitää seistä pitkään ja hartaasti. Niin seisoivat autotkin, eivät uskaltaneet ajella punaisia päin. Kun sitten vihdoin tuli lähdön aika meille, niin uusi valo saatiin todella sujuvasti.
Nopeusrajoituksia ihmettelin ainakin seuraavissa kohdissa, joissa minusta pitäisi olla korkeampi rajoitus:
- Aallolla Maarintiellä eli Maarin pysäkin ja metroaukion jyrkän kaarteen välisellä osuudella
- Turunväylän sillalla
- Leppävaarassa siinä missä pysäkin pitäisi olla eli junaraiteen 1 rinnalla ja kehätien alituksen kohdalla
- Ravitiellä
Hassusti nämä ovat kaikki Espoossa. Helsingin puolella ei tullut samanlaista matelufiilistä.
Näissä kohdissa tutkailin lasin läpi sitä kuljettajan diginäyttöäkin todetakseni, että kuljettaja ei aja liian hiljaa vaan sitä nopeutta, mitä merkit osoittavat, ja näin oli asia.
Se tuli nimenomaan vastaikkaisesta suunnasta lähestulkoon samaan aikaan risteyksen suhteen - vain hiukan ennen sitä vaunua jonka kyydissä olin. Ja sama toistui Viikissä kotimatkallakin, mutta nyt Viikinkaaren risteyksessä. Vastaantulija (eli toinen 15) oli sen verran nopeampi, että "rosvosi" meiltä slotin. Tässä kävi onneksi sillä tavalla, että risteävä autoliikenne ei saanut tällä välin ajolupaa, sitä vastoin jalankulkijoiden valot mielestäni kävivät lyhyen hetken vihreällä.
Vähän kummaa. Voisinhan sen slotin antaa yhtä aikaa molemmille suunnille silloin, kun kummastakin suunnasta vaunu tulee. Eiväthän ne vaunut toisiaan risteä!
Aamun havainnoista vielä: Ratikka ajoi joissakin risteyksissä / ylityskohdissa selvästi varovaisemmin kuin mitä viralliset nopeusrajoitukset edellyttävät. Ymmärrän kyllä, oli pimeää, näkyvyys rajallinen ja kuljettajilla oli varmasti edellispäivän onnettomuus Pitäjänmäellä tuoreessa muistissa + ties kuinka monet läheltä piti -tilanteet.
Siellä on reitin varrella joitan pisteitä, jotka ovat aika riskaabelin tuntuisia. Ja munkin ajelulla tänään teekkarilauma vähät välitti punaisista, mutta ehti kyllä alta pois. Pakkohan siinä oli kuljettajan hidastaa.
Ilmeisesti melko vastikään on Huopalahden asemallekin asennettu oikeat raitiovaunupysäkkimerkit.
kehno kuva.
Kappas! Ja vielä tuplat
Toivoa siis on.
