Raide-Jokeri

Jos ei ole raitiovaunukorttia suoritettuna, mikä harvalla autoilijalla on, niin se ei kerro mitään.

Noita näkee usein yksityisteiden tai yksityisten pihojen kohdalla ja se ei toimi muuna kuin houkuttimena kokeilla. Valitettavasti.

Ei muuten näe, harvoin tuota on käytössä, ostavat yleensä sen missä menee viiva auton ja mopon yli, näin ainakin Nuuksiossa ja nykypäivänä kyllä on ketjut ja puomit....

On se hassua kun nyt ihmiset heräävät että miten vähän mitään merkkiä noudetaan, autolla saa ajaa käytössä missä vain miten kovaa vain ja jos huomautat on hyvä olla nyrkkirauta mukana.... no ei ole haitannut heidän elämäänsä aiemmin....
 
Ehdottelin kuukausi sitten tällaista:

Ajokieltomerkki ei viesti näille sitä, ettei reittiä pysty fyysisesti ajamaan vaan vain ainoastaan, ettei siitä haluta autolla ajettavan. Sanoisin, että jokin lisäkilpi sepeliradasta mukaan tai sitten briteistä mallin ottaminen kiinnijäämisvaara -kilvelle voisi auttaa, mutta kuitenkin jokin kuski ajattelee "kyllähän minä korkealla maasturilla sepelirataa pääsen".

Vaikkakin olen ruvennut taipumaan sen puolelle, että näissä on kyse enemmän havainnointikyvystä, kuin välinpitämättömyydestä. Eli ei vain, että tulkittaisiin liikennemerkkejä väärin vaan niitä ei huomata ollenkaan.

Satuin näkemään, kun joku pelasi Geoguesseria (peliä, jossa annetaan jokin paikka Googlen katunäkymässä ja sen perusteella pitää arvata missä ollaan kartalla) ja näkymä oli jostain päin Pariisia ratikan varrella. Risteyksessä raiteille mentäessä oli juuri pieni huomiomerkki raiteiden välissä.

En löytänyt kyseistä paikkaa itse, enkä nähnyt muita samanlaisia tapauksia Pariisin ympäristössä, mutta panin merkille seuraavaa; Risteyksissä, joita risteää raitiorata, risteysalueella rataa ympäröivän asvaltin väri eroaa autokaistojen asvaltista. Jokerillahan päällyste on vaaleampi risteykseen tultaessa kuin autojen ajoradan asvaltti, ja niiden välissä on kivetys rajana, ikään kuin kanttikivenä mutta ilman korkeuseroa, mutta itse risteysalueen asvaltti ei eroa autojen ajoradan asvaltista. Pariisissa näytti olevan samanlainen kivetysraja, mutta sen kummankin puolin oli samanvärinen päällyste. Eli se missä autot saivat liikkua rajattiin kivetyksellä ja sitä missä ratikka kulkee ilmaisi vaaleampi asvaltti, jotta risteyksessä näki heti mikä reitti johtaa raiteille. Tosin meillä suurimmat ongelmat ovat olleet lumikeleillä, jolloin nuo eivät näy.

Noista meidän ongelmakohdista tosin Nuijamiestentieltä tultaessa, oikealla puolella on mustaa asvalttia pyöran ja jalankulkijoiden ylityksille asti ja auton reitin raja on merkitty pelkällä valkoisella viivalla.
 
Ehdottelin kuukausi sitten tällaista:
En löytänyt kyseistä paikkaa itse, enkä nähnyt muita samanlaisia tapauksia Pariisin ympäristössä, mutta panin merkille seuraavaa; Risteyksissä, joita risteää raitiorata, risteysalueella rataa ympäröivän asvaltin väri eroaa autokaistojen asvaltista. Jokerillahan päällyste on vaaleampi risteykseen tultaessa kuin autojen ajoradan asvaltti, ja niiden välissä on kivetys rajana, ikään kuin kanttikivenä mutta ilman korkeuseroa, mutta itse risteysalueen asvaltti ei eroa autojen ajoradan asvaltista. Pariisissa näytti olevan samanlainen kivetysraja, mutta sen kummankin puolin oli samanvärinen päällyste. Eli se missä autot saivat liikkua rajattiin kivetyksellä ja sitä missä ratikka kulkee ilmaisi vaaleampi asvaltti, jotta risteyksessä näki heti mikä reitti johtaa raiteille. Tosin meillä suurimmat ongelmat ovat olleet lumikeleillä, jolloin nuo eivät näy.


Pariisissa on käsittääkseni myös suunnitteluperiaatteena, että joka paikassa missä ratikka on lähelläkään muuta liikennettä käytetään joko betoni- tai kivetystäytettyä rataa tai kovaa hiekkapohjaista, ei-upottavaa, nurmirataa. Pölkkyrataa käytetään Pariisin alueella lähinnä vain pitkillä metromaisilla täyseristetyillä pätkillä ja ennen kuin pölkkyradalle joku auto pääsee pitää ajaa pitkään muunlaisella radalla ja ohittaa monta varoitusmerkkiä ja visuaalista vihjettä.

Tämä periaate johtunee siitä, että autojen harhautumista pölkkyradalle tai pehmeälle upottavalle nurmiradalle on vaikea kokonaan estää ja kun Pariisissa halutaan liikennöidä mahdollisimman luotettavasti radalle juuttuvien autojen aiheuttamat häiriöt on haluttu minimoida.
 
Viimeksi muokattu:
Pariisissa on käsittääkseni myös suunnitteluperiaatteena, että joka paikassa missä ratikka on lähelläkään muuta liikennettä käytetään joko betoni- tai kivetystäytettyä rataa tai kovaa hiekkapohjaista, ei-upottavaa, nurmirataa. Pölkkyrataa käytetään Pariisin alueella lähinnä vain pitkillä metromaisilla täyseristetyillä pätkillä ja ennen kuin pölkkyradalle joku auto pääsee pitää ajaa pitkään muunlaisella radalla ja ohittaa monta varoitusmerkkiä ja visuaalista vihjettä.

Tämä periaate johtunee siitä, että autojen harhautumista pölkkyradalle tai pehmeälle upottavalle nurmiradalle on vaikea kokonaan estää ja kun Pariisissa halutaan liikennöidä mahdollisimman luotettavasti radalle juuttuvien autojen aiheuttamat häiriöt on haluttu minimoida.

Käsittääksesi, kuten Tampereen ratikka "lienee". Jos olisit edes googlannut asian, etkä vain laukonut, niin heti Wikipedian kuva Pariisin ratikkaverkosta on nurmirata kadulta. Linja 3 eli Pariisin kehäratikka, joka on sattumalta myös 25km, kuten meidän jokeri, tosin kahdessa osassa, oli koko matkan risteyksiä, siltoja, pysäkkejä ja yhtä torialuetta jonkun stadionin vieressä lukuun ottamatta sitä kivetöntä nurmirataa. Ja se meni läpi risteyksistä ihan samalla tavalla kuin meidänkin, jopa harvinaisen samanlainen kuin jokeri.

Meidän vääristyneessä liikennekulttuurissa, jos Jokerin pölkky- ja nurmiradat täytettäisiin, kuten ehdottelet, niin suuri osa autoilijoista tulkitsisi sen lupana ruveta ajelemaan rataa pitkin. Sitten meillä olisi moninkertainen määrä porukkaa seikkailemassa raitioliikenteen seassa ja määrällisesti paljon enemmän häiriötä.
 
Käsittääksesi, kuten Tampereen ratikka "lienee". Jos olisit edes googlannut asian, etkä vain laukonut, niin heti Wikipedian kuva Pariisin ratikkaverkosta on nurmirata kadulta. Linja 3 eli Pariisin kehäratikka, joka on sattumalta myös 25km, kuten meidän jokeri, tosin kahdessa osassa, oli koko matkan risteyksiä, siltoja, pysäkkejä ja yhtä torialuetta jonkun stadionin vieressä lukuun ottamatta sitä kivetöntä nurmirataa. Ja se meni läpi risteyksistä ihan samalla tavalla kuin meidänkin, jopa harvinaisen samanlainen kuin jokeri.

Luitko ollenkaan viestiäni ennen kuin kirjoitit omasi? Tässä yltä kuvaukseni miten Pariisissa tehdään rataa. Kovaa, pohjaltaan ei-upottavaa nurmirataa käytetään paljon. Se on yksi täytetyn radan tyyppi, johon autot eivät uppoa.

Pariisissa on käsittääkseni myös suunnitteluperiaatteena, että joka paikassa missä ratikka on lähelläkään muuta liikennettä käytetään joko betoni- tai kivetystäytettyä rataa tai kovaa hiekkapohjaista, ei-upottavaa, nurmirataa. Pölkkyrataa käytetään Pariisin alueella lähinnä vain pitkillä metromaisilla täyseristetyillä pätkillä ja ennen kuin pölkkyradalle joku auto pääsee pitää ajaa pitkään muunlaisella radalla ja ohittaa monta varoitusmerkkiä ja visuaalista vihjettä.
 
Luin liian nopeasti. Epäilen silti, että nurmi on niin ohutta tai kovaa hiekkapohjaista, jotta siihen ei jää kiinni, ruoho kasvaa kunnolla ja se on silti linjassa hulevesisäädösten kanssa läpäisevyyden ja hidastavuuden kanssa.
 
Luin liian nopeasti. Epäilen silti, että nurmi on niin ohutta tai kovaa hiekkapohjaista, jotta siinä voi ajaa, ruoho kasvaa kunnolla ja se on silti linjassa hulevesisäädösten kanssa läpäisevyyden ja hidastavuuden kanssa.

Tuon nurmiradan tarkoitus pitää autot poissa ratikkaradalta, mutta samalla toimia niin, etteivät vahingossa radalle eksyvät autot ja huoltoautot uppoa sinne pohjiaan myöten.
 
Meidän vääristyneessä liikennekulttuurissa, jos Jokerin pölkky- ja nurmiradat täytettäisiin, kuten ehdottelet, niin suuri osa autoilijoista tulkitsisi sen lupana ruveta ajelemaan rataa pitkin. Sitten meillä olisi moninkertainen määrä porukkaa seikkailemassa raitioliikenteen seassa ja määrällisesti paljon enemmän häiriötä.

Aivan, keski-euroopassa liikennekulttuuri on aivan toista. Esim Puolassa kesällä hämmästelin, kun typötyhjä bussikaista ja kaikki autot silti ajoivat kiltisti täydellä autokaistalla. Suomessa ajetaan usein korttelien välejä eikä käännytä seuraavasta, kuten esimerkiksi Puolassa. Olen pari kertaa nyt Puolan läpi ei-moottoriteitä ajelleena hämmästellyt myös sitä, että en ole nähnyt vilkuttamatta jättänyttä autoa ympyrässä. Ainoa auto jonka olen näin tehnyt oli ulkomaan rekisterissä. Emmekö me enää pärjää sääntöjen noudattamisessa enää edes Puolalle?
 
Ajokultturi ei muutu mihinkään vuosiin, heikkenee koko ajan.
Pitäisi olla sellaiset vallihaudat risteyksissä, raiteet ilmassa, autorenkaat putoaa kuoppaan, rikkoo sopivasti pohjaa ja helppo vetää pois, ei tee toiste kun tulee niin kalliiksi.
 
Luitko ollenkaan viestiäni ennen kuin kirjoitit omasi? Tässä yltä kuvaukseni miten Pariisissa tehdään rataa. Kovaa, pohjaltaan ei-upottavaa nurmirataa käytetään paljon. Se on yksi täytetyn radan tyyppi, johon autot eivät uppoa.

Et taida itse toimia ammattiliikenteessä tai autoilla kovinkaan paljoa? Ihan omiin havaintoihi perustuen tietäisin faktana että moni, lisääntyvin määrin, käyttäisi raitiotietä omana oikoreittinään. Jo nyt on useampi yrittänyt oikasta ihan tietoisesti ja ovat rehellisesti sen jopa myöntäneet. Tässä lähiviikkoina ajoi BMW Laajalahdesta siltaa ja rataa pitkin aina Maariin asti vaikka olisi ollut mahdollisuuksia poistua radalta. Maarissa jäi jumiin ja myönsi rehellisesti ajatelleensa oikoa. Samaten Viikissä jumiin jäänyt taksi totesi siitä ennenkin ajaneensa.

Ihan röyhkeästi kaupungissa, vanhalla Viikki - Viikinmäki joukkoliikennekadulla ja lukuisilla muilla vain joukkoliikenteelle tarkoitetuilla väylillä ajaa henkilöautoilijoita, koska heitä ei kiinnosta liikennesäännöt tippaakaan. Sinun ehdottamallasi tavalla me vain sallittaisiin ja kerroittaisiin autoilijoille tämän olevan hyväksyttävää, koska et voi jäädä kiinni/jumiin.
 
Tässä lähiviikkoina ajoi BMW Laajalahdesta siltaa ja rataa pitkin aina Maariin asti vaikka olisi ollut mahdollisuuksia poistua radalta. Maarissa jäi jumiin ja myönsi rehellisesti ajatelleensa oikoa.

Hetkinen. Siis ajoiko se Kehä I:n ylitse ja sepelirataa pitkin siinä kehän rinnalla? Minne se oli menossa? Onkos tämä nyt ensimmäinen ei-vanhus, ei-maahanmuuttaja, joka on jäänyt jumiin jokeriradalla?

(Sitä Turunväylän ylittävää bussisiltaahan voi ihan rauhassa ajella, ei siinä jää jumiin mihinkään kunhan osaa sitten jatkaa katuverkossa Säterissä.)
 
Et taida itse toimia ammattiliikenteessä tai autoilla kovinkaan paljoa? Ihan omiin havaintoihi perustuen tietäisin faktana että moni, lisääntyvin määrin, käyttäisi raitiotietä omana oikoreittinään. Jo nyt on useampi yrittänyt oikasta ihan tietoisesti ja ovat rehellisesti sen jopa myöntäneet. Tässä lähiviikkoina ajoi BMW Laajalahdesta siltaa ja rataa pitkin aina Maariin asti vaikka olisi ollut mahdollisuuksia poistua radalta. Maarissa jäi jumiin ja myönsi rehellisesti ajatelleensa oikoa. Samaten Viikissä jumiin jäänyt taksi totesi siitä ennenkin ajaneensa.

Ihan röyhkeästi kaupungissa, vanhalla Viikki - Viikinmäki joukkoliikennekadulla ja lukuisilla muilla vain joukkoliikenteelle tarkoitetuilla väylillä ajaa henkilöautoilijoita, koska heitä ei kiinnosta liikennesäännöt tippaakaan. Sinun ehdottamallasi tavalla me vain sallittaisiin ja kerroittaisiin autoilijoille tämän olevan hyväksyttävää, koska et voi jäädä kiinni/jumiin.

Pitäisin raitiovaunua kuljettavan ihmisen tietävän mikä tilanne todella kentällä on. Itsekin kyllä olen nähnyt säännöllisesti esimerkiksi Huopalahden joukkoliikennekadulla autoja, mutta nämä ovat varmasti vain jäävuorenhuippu, kun vertaa siihen mitä työkseen tuolla ajavat näkevät. Ei voi olla niin, että röyhkeydestä palkitaan, niin että ilman seuraamuksia pääsee jatkamaan matkaan. Ne, jotka eivät sääntöjä noudata, eivät seuraavallakaan kerralla jätä ajelua pois, jos siitä viimeksikin on selvinnyt ongelmitta. Kuninkaantammen ja Hakuninmaan välisellä joukkoliikennekadulla tulee säännöllisesti meluisia mopoja, jotka metelöivät ja ovat aiheuttaneet sen, ettei tuokaan keskuspuiston osa ole enää rauhallinen. Lisäksi keskuspuistossa tulee säännöllisesti kävelyteillä mopoja vastaan hirveällä metelillä. Ei joka paikkaan pitäisi voida (eli toisten mielestä saada) ajaa.
 
Hetkinen. Siis ajoiko se Kehä I:n ylitse ja sepelirataa pitkin siinä kehän rinnalla? Minne se oli menossa? Onkos tämä nyt ensimmäinen ei-vanhus, ei-maahanmuuttaja, joka on jäänyt jumiin jokeriradalla?

(Sitä Turunväylän ylittävää bussisiltaahan voi ihan rauhassa ajella, ei siinä jää jumiin mihinkään kunhan osaa sitten jatkaa katuverkossa Säterissä.)

Kyllä, juuri sen Kehä 1 ylittävän sillan ylitse aina pitkän matkaa Maariin asti. Ilmeisesti kova & jäinen lumipohja oli auttanut asiaa. Silloinhan oli ollut kovat pakkaset ja juuri lauhtunut uutta lumimyrskyä varten. Sama päivä jolloin vaunut olivat jumissa Lahdenpohjassa alijäähtyneen veden vuoksi. Useampi kuljettaja huomasi tämän kun paineli ohitse eikä välittänyt valojen välkyttelystä tai torvien soitosta mitään eli oli varmasti tahallista.
 
Noilla silloilla on myös ihan oikeat nimet. Kehä I:n ylittävä silta pysäkkien Laajalahti ja Lahdenpohja välisellä osuudella on nimeltään Räisälänsilta. Linnoitustien ja Laajalahden välinen silta (ylittää Turunväylän) on puolestaan Impilahdensilta.
 
Kyllä, juuri sen Kehä 1 ylittävän sillan ylitse aina pitkän matkaa Maariin asti. Ilmeisesti kova & jäinen lumipohja oli auttanut asiaa. Silloinhan oli ollut kovat pakkaset ja juuri lauhtunut uutta lumimyrskyä varten. Sama päivä jolloin vaunut olivat jumissa Lahdenpohjassa alijäähtyneen veden vuoksi. Useampi kuljettaja huomasi tämän kun paineli ohitse eikä välittänyt valojen välkyttelystä tai torvien soitosta mitään eli oli varmasti tahallista.

Ihan mielenkiinnosta, miten tilanne ratkesi? Mistä sait kuljettajan kommentin? Poliisilta?
 
Takaisin
Ylös