Tänään oli toiminnassa. Ajelin Viikistä Itäkeskukseen ja kaikki (liikennevalot) kunnossa
Raide-Jokeri
- Viestiketjun aloittaja kemkim
- Aloituspäivämäärä
Luulisin koska miksi tuossa olisi edes noin monta maijaa muuten
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2005
- Viestit
- 427
Iltalehden toimittaja ajoi Raide-Jokerin hankalissa paikoissa, joissa autoja on eksynyt raiteille, ja harhautui Viikin kirjaston kohdalla yhdistetylle ratikka- ja bussiväylälle. Artikkeli ja video.
Järkyttävää miten voi tuon merkin ajaa noin törkeästi ohitse välittämättä tai reagoimatta. Kortti pois. Varmaan samoja, jotka ajelee kävelykaduilla ja pyöräkaistoilla
Toimittaja kertoi, ettei omista autoa ja ettei säännöllisesti aja Helsingissä autolla. Hän oli muuten kyllä huolellinen ja skarppasi. En erikseen kertonut missä mahdollinen harhautuminen voisi tapahtua. Tämä siis oli puhdas vahinko, ei tahallaan eksytty paikalle. En usko että hän tahallaan ajaisi jalkakäytävillä.
Kuten tuossa totesin, niin paikka saattaisi kaivata vähän parempaa visuaalista ohjausta kuin tuon merkin, joka jäi tässä vielä vähän työmaa-aitojen huomion varjoon.
Ehkä niin, mutta kyllä liikennemerkit pitäisi lukea. Olen lukuisat kerrat itse ulkomailla kääntynyt toisaalle ja etsinyt parkkipaikan ja laittanut kääntäjään/sanakirjaan haun lisäkilven tekstistä. Ei niitä merkkejä huvikseen laitella. Ennakkokyltti tosin tuossa voisi olla, mutta nopeusrajoitus on 30 km/h, videolla vauhti näytti kovemmalta.
Laajakuvavideolla nopeus näyttää todellista suuremmalta, sähköpylväistä kun laskee matkaa niin aika tasan kolmeakymppiä tuossa mennään.
30 on maksimi, joka on sallittu. Jos ei merkkejä ehtinyt tajuta niin tilannenopeus on liian suuri. Maksiminopeus sopii kuljettajalle, jolle ympäristö on ennestään tuttu.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,504
Sulla on mun mielestä liian teoreettinen näkökulma tässä. Olet tietysti ihan oikeassa siinä, että jos nopeusrajoitus on 30, niin silloin sitä ei saa ylittää ja tarvittaessa voi hitaamminkin ajella, että ehtii nähdä liikennemerkit sun muut. Mutta kyllä käytännön totuus on se, että nuo liioitellun alhaiset nopeusrajoitukset eivät oikeasti toteudu silloin kun liikenneympäristö ei niitä tue.
Meillähän on Helsinki täynnä paikkoja, jonne on rakennettu leveitä, suoria ajokaistoja sellaiselle intuitiivisesti 50-nopeudelle ja sitten lätkitty kauniita punakeltaisia koristeita sinne sun tänne osoittamaan jotain 30-nopeutta, jota kukaan ei oikeasti aja.
Mä näkisin, että liikenneympäristön ja nopeusrajoituksen pitäisi oikeasti korreloida keskenään niin, että jos rajoitus on 30, niin siellä ei myöskään tee helposti mieli ajaa lujempaa.
Olen tässä täysin samaa mieltä. Tässä saisi ottaa mallia Alankomaista. Katujen maksiminopeus on lain mukaan 30km/h ja kadut pitää suunnitella turvallisiksi sekaliikenteelle (eli pyörät ja autot samalla kaistalla). Tämä ohjaa katusuunnittelua niin, että kadun on pakko ohjata autoilijaa ajamaan enintään 30km/h, vaikka keskusta-alueilla turvallisen tuntuinen nopeus onkin usein lähempänä kahtakymppiä.
Mä kokisin, että tuo Viikin paikka ei ainakaan 50 km/h nopeuksia tue. Lisäksi tuo nopeusrajoitusten tukeminen on usein hankalaa, koska meillä on teiden päällä paljon isoa ja raskasta ajoneuvoa, jotka ovat mitoittavat ja silloin autoille sama ympäristö näyttää lentokentältä.
Pidän yleisesti ongelmana joidenkin ajatustapaa, että nopeusrajoitus on minimi ja että kaikkien pitää kulkea samaa maksiminopeutta. Esimerkiksi, kun maantiellä joutuu vaihtamaan kaukovaloilta lähivaloille moni ei pudota nopeuttaan lainkaan vaikka näkyvissä oleva osuus lyhenee.
Myönnän kyllä kirjoittaneeni hieman kärjistäen, mutta tosiasiassa nämä asiat määritellään laissa, eikä yksittäisten ihmisten mielissä.
Lisätään nyt vielä asiaan. Tuonne Viikkiin voisi laittaa pakollinen ajosuunta vasuriin ja alle ei koske gäller ej bussin kuvalla (uusia merkkejä uudesta laista). Ratikkaa ei tarvi eritellä kun pakollinen ajosuunta ei koske sitä.
Viimeksi muokattu:
Niinhän tilanne on kaikkialla. Alankomaissa periaate on, että autojen kulkuväylät jaetaan erittäin selkeästi kaduiksi ja teiksi. Kaduilla on hidas nopeus, sekaliikennettä sekä usein melko vaikea kulkea isommilla ajoneuvoilla. Tiet on taas suunniteltu siten, että sieltä mahtuu kulkemaan kaikki ajoneuvot, liikennemerkkejä&risteyksiä ja muita ärsykkeitä on mahdollisimman vähän, nopeusrajoitus on usein 50km/h ja kaikki muu liikenne on rakenteellisesti erotettuna autoista. Silloin autolija voi keskittyä tärkeimpiin asioihin. Kaduilla mennään sen sijaan lyhyitä matkoja muiden kadunkäyttäjien ehdoilla.
Tämä ei ole suoraan sovellettavissa Viikinkaareen mutta vastataan nyt yleisellä vastauksella yleiseen väitteeseen.
Tässä tulee myös ongelmia Suomessa. Alankomaissa kuljetaan pyörällä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Siihen voi syinä olla joukkoliikenteen toimimattomuus ja leudot talvet. Molemmat vaikuttavat katujen suunnitteluun. Linja-autoliikenne vaatii leveät kadut, jolloin kaduille tulee myös muuta liikennettä. Se miten autot saataisiin ohjattua pois näiltä väyliltä on haastavaa. Yksi ratkaisu, mitä Suomessa on tehty, on katkottu katuja kaupunginosien välillä. Ongelma siinä tulee kuitenkin siitä kuinka linja-autoliikenne saadaan kulkemaan sitten sujuvasti ilman, että sen pitää koukkailla jokaisen alueen kautta erikseen ja sitä kautta matka-aika kasvaa. Näissä joudutaan aina tekemään kompromisseja. Jos halutaan, tehdä katu jolla autoilla on ahdasta ja haastava ajaa kovaa niin sillä käytännössä häädetään joukkoliikenne pois alueelta. Toki voidaan tehdä joukkoliikennekatu, mutta sitten päästään taas tähän samaan aiheeseen, että henkilöautot ajelevat luvatta väärissä paikoissa
Myös talvikunnossapito ja lumitilat aiheuttavat omat ongelmansa.
Toisia maita ei voi suoraan verrata toisiin. Etelän maissakaan ei pysäköidä tai ajeta jalkakäytävillä. Miksi? Siksi, että kaikki jalkakäytävien reunat on pollareilla varustettu kaupungeilla, heti jos ei ole on siellä autoja. Pollareita ei täällä voida laittaa, koska talvikunnossapito muuttuu mahdottomaksi
Viimeksi muokattu:
Leudot talvet varmasti auttavat, mutta suurin syy on kaupunkien koko ja tiiviys. Amsterdam ja Rotterdam ovat ainoat kaupungit, jotka (juuri ja juuri) ulottuvat yli 10km päähän keskustoistaan. Suurin osa keskikokoisista kaupungeista ulottuu suurimmaksi osaksi alle 5km päähän keskustoistaan. Helsingin seudulla sama voisi olla omalla tavallaan mahdollista, jos paikalliskeskuksia kehitettäisiin kunnolla paikallisina keskustoina, joihin ihmiset haluaisivat mennä. Samoin raskaan raideliikenteen osalta on erinomaiset mahdollisuudet etäisyyksien osalta liityntäliikenteeseen. Infra ei vain tee siitä erityisen kätevää.
Niin vaatii, mutta suurimalla osalla väylistä ei kulje linja-autoja. Lisäksi niiden pitäisikin lähtökohtaisesti kulkea teillä eikä kaduilla, jotta ne pääsevät kulkemaan sujuvasti ja vaarantamatta kulkuneuvojen ulkopuolella olevia ihmisiä. Jos otetaan esimerkkinä Latokartano (ihan Viikin naapurista), linja-autot kulkevat Tilanhoitajankaarella, Latokartanonkaarella ja Von Daehnin kadulla. Kaikki jäljelle jäävät kadut pärjäisivät paljon kompaktimmalla katuympäristöllä.
Tämä on täysin totta enkä ehdotakaan, että alankomaalaisia suunnittelupohjia pitäisi tuoda suoraan Suomeen. Samoja periaatteita voisi kuitenkin soveltaa Suomen talveen sopivilla tavoilla. Esimerkiksi ylijatkettujen jalkakäytävien kärkikolmion puutteen voisi korjata.