Raide-Jokeri

En viittaa juuri tämänpäiväiseen, mutta minkä takia aina katkotaan linja kahtia, kun on vioittunut vaunu tai este raiteella? Eikö olisi järkevää matkustajien kannalta ajaa kyseinen osuus yksiraiteisena ja kaksisuuntaisena? Myös muutama sivuraide voisi olla matkalla, mihin hajonneen vaunun voisi työntää.
Ehkä infrastruktuurisesti jossain kohdissa mahdotonta lisätä enempää raiteita. Vaihtoraiteiden rakentaminenkin on varmasti budjettikysymys.
 
Pikaratikka kolaroi linja-auton kanssa, kertoo Helsingin Sanomat.

Kentältä olen saanut tiedon, että osapuolet olivat NF 1413 ja KLOY 621. Bussi oli matkalla Kuninkaantammeen.
Joo, sain juuri löydettyä 52:n lähdön 15:30 Reittilokista ja 1413 oli risteyksessä melkein sekunnilleen tasan klo 16. Kummatkin tulleet samasta suunnasta risteykseen ja bussissa ilmeisesti ei ole huomattu, että ratikka tulee takaa.

muokkaus: ja uutisartikkeliinkin on juuri kuva lisätty näistä
Millaista korvaavaa liikennettä Höseli hoitaa näille puuttuville, pitkillekin pätkille, liikenne-esteen sattuessa?

Toinen juttu, joka mietyttää, on se, miten kauan tuosta häiriöstä toipumisen arvioidaan kestävän eli klo 16–20.30. Kuvan perusteella tuo on kuitenkin ratikalle vain pientä peltiruttua. Hesari kertoo, että kolarivaunu voi vain madella. Miksi näin? Joko se liikkuu tai sitten ei. Vai onko huippumoderni vaunu täynnä jonkinlaisia sensoreita, joiden mielestä kaikki ei ole kunnossa ja sitten ne sallivat vaunulle vain jonkin hyvin matalan nopeuden?

On sääli, että jokerin kohdalla ei ole ollut suurempaa halua minimoida näiden kolaritilanteiden aiheuttamia häiriöitä. Koetin muun muassa herätellä keskustelua pistoraiteista muutamaan paikkaan reitin varrella samalla tavalla kuin on tehty San Franciscon T-linjalla. Kuvitelkaa siis vaikkapa niin, että Käskynhaltijantieltä olisi vaihteet ja yksi raide Kivipadontielle, raiteen pituus sellainen, että siinä voi seisottaa yhtä vaunua. Kun tällaisia olisi linjan varrella vaikka vain kolme kappaletta sopivissa paikoissa, voisi vaunu "madella" lähimmälle pistolle ja sieltä sen voisi madelluttaa sitten varikolle muuta liikennettä häiritsemättä yöllä tai pitkän vuorovälin aikaan vaikka pistolta toiselle jne. Nyt liikenne on turhaan sekaisin tuntitolkulla., eivätkä nuo pistoraiteet oikein ketään kiinnostaneet.
 
En viittaa juuri tämänpäiväiseen, mutta minkä takia aina katkotaan linja kahtia, kun on vioittunut vaunu tai este raiteella? Eikö olisi järkevää matkustajien kannalta ajaa kyseinen osuus yksiraiteisena ja kaksisuuntaisena? Myös muutama sivuraide voisi olla matkalla, mihin hajonneen vaunun voisi työntää.
Yksiraiteinen liikennöinti ei ole käytännössä mahdollista, koska vaihteet on suunniteltu ainoastaan suunnanvaihtoon, eli niillä pääsee ainoastaan kulkusuunnassa vasemmanpuoleiselta raiteelta oikeanpuoleiselle. Yksiraiteinen liikennöinti vaatisi vaihteet molempiin suuntiin.
 
Koetin muun muassa herätellä keskustelua pistoraiteista muutamaan paikkaan reitin varrella samalla tavalla kuin on tehty San Franciscon T-linjalla. Kuvitelkaa siis vaikkapa niin, että Käskynhaltijantieltä olisi vaihteet ja yksi raide Kivipadontielle, raiteen pituus sellainen, että siinä voi seisottaa yhtä vaunua. Kun tällaisia olisi linjan varrella vaikka vain kolme kappaletta sopivissa paikoissa, voisi vaunu "madella" lähimmälle pistolle ja sieltä sen voisi madelluttaa sitten varikolle muuta liikennettä häiritsemättä yöllä tai pitkän vuorovälin aikaan vaikka pistolta toiselle jne. Nyt liikenne on turhaan sekaisin tuntitolkulla., eivätkä nuo pistoraiteet oikein ketään kiinnostaneet.
Sehän on päivänselvää, että sinä tiedät ja osaat paljon enemmän raitioliikenteen hoitamisesta kuin useimmat nykyiset ns. ammattilaiset, joiden tietotaso on hyvin ohutta ja onnetonta. Sääli kun me tavalliset matkustajat joudumme kärsimään siksi että nykyajan suunnittelijat eivät ota onkeensa todellisten asiantuntijoiden neuvoja. Kannattaisi!
 
Vai onko huippumoderni vaunu täynnä jonkinlaisia sensoreita, joiden mielestä kaikki ei ole kunnossa ja sitten ne sallivat vaunulle vain jonkin hyvin matalan nopeuden?
Se on sitä hienoa nykyaikaa, kaikki on turvallista ja mukavaa. Mallille pitää keksiä hieno nimi ForCity Smart Artic X54, Skoda transtech jotta menee läpi ja ollaan ympäristöystävällisiä. Sanoisin, että vaunussa saa olla ajohelpotusjärjestelmiä, mutta se että vaunu päättää asioita kuljettajan puolesta on käsittämätöntä. Ihan kuin kuljettajalla ei olisi tarpeeksi järkeä päässä?
 
Sehän on päivänselvää, että sinä tiedät ja osaat paljon enemmän raitioliikenteen hoitamisesta kuin useimmat nykyiset ns. ammattilaiset, joiden tietotaso on hyvin ohutta ja onnetonta. Sääli kun me tavalliset matkustajat joudumme kärsimään siksi että nykyajan suunnittelijat eivät ota onkeensa todellisten asiantuntijoiden neuvoja. Kannattaisi!
Kyllä huomaa miten vähän täällä ymmärrätään raitiotie infrasta ja sen kustannuksista, joka tulisi molemminpuolisesta liikennöinnistä kummallakin raiteella.

Pelkästään liikennevaloissa puhutaan heittämällä sadoista tuhansista (kun laskee jo lisäilmaisimet ja opastimet, ilman kaapeleiden kaivuita ja vetoja) ellei miljoonista. Pelkästään rakentamiskustannuksissa, puhumattakaan suunnittelun kustannukset, kun lisää päälle.

Lisäksi vielä vaihteista tai vaihteenohjausjärjestelmistä.... En halua edes arvailla mennäänkö miljoona-luokkaan. Enkä tässäkään edes ajatellut näihin paljonko suunnittelu maksaa ja mahdolliset lisäkaivuut/putkitukset.

Oma lukunsa on sekaliikenneosuudet, joilla liikennöinti olisi mahdotonta väärään suuntaan ilman liikenteenohjaajia.

Kymmenien kilometrien raiteiden muuttaminen kaksisuuntaiseen ajoon aiheuttaisi valtavat kustannukset ja todennäköisesti madaltaisi hankkeen kannattavuutta merkittävästi. Moni hanke jäisi toteutumatta.

Sitten mitä voitetaan kaksisuuntaisella ajolla? Noin kerran kuukaudessa, tai kaksi, voitaisiin ajaa jokaisella keskimäärin n. 5 km pituisella vaihteiden välisellä osuudella sen muutaman tunnin poikkeuksen ajan (prosentuaalisesti voi laskea kuinka iso osaa liikenteestä palvelisi). Tosin sekin olisi hidasta, koska pitäisi odottaa aina vastaantulevaa ratikkaa (eli ajettaisiin varmaan 2 ratikkaa peräkkäin per suunta, jotta kapasiteetti säilyy). Tästä päästäänkin seuraavaan lisäkuluun. Kulunvalvonta pitäisi rakentaa. Tästä lisäkuluja ties kuinka paljon.

Mielestäni veronmaksajien rahaa ei pitäisi tuhlata ylenpalttiseen infraan, jonka kustannushyödyt on laskettu kannattamattomiksi. Ehkä olen väärässä sitten, en jaksa.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Ja unohdin senkin pointin, että ilmaisimien lisäyksen takia ei voitaisi käyttää enää ylimääräisiä ilmaisimia enää varalla, toisen rikkoutuessa. Koska jos on vain yksi ilmaisin per suunta, ei tiedetä kumpaan suuntaan raitiovaunu menee.

Kaksisuuntaisen liikenteen minimi ilmaisin määrä olisi nykyiseen vähintään tuplat. Jos halutaan nykyisen kaltainen "varailmaisin/-ilmaisimet", niin siihen vielä tuplat lisää eli 4-kertainen määrä.
 
Viimeksi muokattu:
Antti, menikö sulla nyt sekaisin, kenen viestiin vastaat? Knightrider esitti, että pitäisi voida ajaa vastasuunnan raidetta. Compact ei esittänyt sellaista, enkä minäkään (ja minullehan Compact vastasi).

Mä pidän yleisesti jokerilla sitä vastasuunnan raidetta ajamista turhan hankalana, kun ollaan kuitenkin suurelta osin katuliikenteessä. Siellä kolisee nytkin jo ihan riittävästi. Jos ajettaisiin väärään suuntaan, niin voi vaan kuvitella, mitä sitten tapahtuisi. On kuitenkin yksi paikka, jonne ehdotin tällaista järjestelyä, kun ei niistä Norrtäljentien parkkipaikoista millään päästy eroon. Eli vastavaihteet ennen ja jälkeen sen osuuden, missä ne typerät parkkiruudut on. No, viime talvena oli aika paljon lunta, eikä ruuduista sitten käytännössä ollut kuitenkaan ongelmaa. Toivottavasti ei ole jatkossakaan.

Yhden jutun kuitenkin kirjoitit sun vastaukseen, joka sopii vastaukseksi mulle siihen, mitä en ehtinyt vielä edes kirjoittaa. Mä olin aikeissa kommentoida tänne, että varmaan joku on excelillä laskenut ja todistanut, että ei mihinkään kannata mitenkään varautua, vaan antaa kaiken vaan seistä, kun häiriö on päällä, se kannattaa parhaiten. :) Tällainen matkustajepäystävällinen excelöintihän johti aikanaan muun muassa VR:llä siihen, että siellä romutettiin valtava määrä talvikunnossapitokalustoa, kun luvut näytti siltä, että sen säilyttäminen ei "kannata". Lopputuloksen me kaikki tiedämme, vähän kun tulee lunta, niin junaliikenne on kaaoksessa. Kuten oli muuten viime talvena myös Helsingin raitioliikenne...
 
Kyllä huomaa miten vähän täällä ymmärrätään raitiotie infrasta ja sen kustannuksista, joka tulisi molemminpuolisesta liikennöinnistä kummallakin raiteella.

Pelkästään liikennevaloissa puhutaan heittämällä sadoista tuhansista (kun laskee jo lisäilmaisimet ja opastimet, ilman kaapeleiden kaivuita ja vetoja) ellei miljoonista. Pelkästään rakentamiskustannuksissa, puhumattakaan suunnittelun kustannukset, kun lisää päälle.

Lisäksi vielä vaihteista tai vaihteenohjausjärjestelmistä.... En halua edes arvailla mennäänkö miljoona-luokkaan. Enkä tässäkään edes ajatellut näihin paljonko suunnittelu maksaa ja mahdolliset lisäkaivuut/putkitukset.

Oma lukunsa on sekaliikenneosuudet, joilla liikennöinti olisi mahdotonta väärään suuntaan ilman liikenteenohjaajia.

Kymmenien kilometrien raiteiden muuttaminen kaksisuuntaiseen ajoon aiheuttaisi valtavat kustannukset ja todennäköisesti madaltaisi hankkeen kannattavuutta merkittävästi. Moni hanke jäisi toteutumatta.

Sitten mitä voitetaan kaksisuuntaisella ajolla? Noin kerran kuukaudessa, tai kaksi, voitaisiin ajaa jokaisella keskimäärin n. 5 km pituisella vaihteiden välisellä osuudella sen muutaman tunnin poikkeuksen ajan (prosentuaalisesti voi laskea kuinka iso osaa liikenteestä palvelisi). Tosin sekin olisi hidasta, koska pitäisi odottaa aina vastaantulevaa ratikkaa (eli ajettaisiin varmaan 2 ratikkaa peräkkäin per suunta, jotta kapasiteetti säilyy). Tästä päästäänkin seuraavaan lisäkuluun. Kulunvalvonta pitäisi rakentaa. Tästä lisäkuluja ties kuinka paljon.

Mielestäni veronmaksajien rahaa ei pitäisi tuhlata ylenpalttiseen infraan, jonka kustannushyödyt on laskettu kannattamattomiksi. Ehkä olen väärässä sitten, en jaksa.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Ja unohdin senkin pointin, että ilmaisimien lisäyksen takia ei voitaisi käyttää enää ylimääräisiä ilmaisimia enää varalla, toisen rikkoutuessa. Koska jos on vain yksi ilmaisin per suunta, ei tiedetä kumpaan suuntaan raitiovaunu menee.

Kaksisuuntaisen liikenteen minimi ilmaisin määrä olisi nykyiseen vähintään tuplat. Jos halutaan nykyisen kaltainen "varailmaisin/-ilmaisimet", niin siihen vielä tuplat lisää eli 4-kertainen määrä.
En voi kun sanoa, että liikaa on byrokratiaa ja välikäsiä. Ennen hommat hoitu tai sitten se on vaan keltaista hunajan makuista nostalgiaa, en tiedä. Kommentoikoon joku viisaampi. Taindanpa pestä käteni ulos tästä koko raide jokeri hommasta, ei jaksa enään kuunnella kolareita ja kitinä valituksia. Alkaa vaan ketuttamaan koko hanke. Tulen kulkemaan mielummin 554 dösällä jahka se alottaa kun palvelee minua nopeammin.
 
Sanoisin, että vaunussa saa olla ajohelpotusjärjestelmiä, mutta se että vaunu päättää asioita kuljettajan puolesta on käsittämätöntä. Ihan kuin kuljettajalla ei olisi tarpeeksi järkeä päässä?
Mä en siis tiedä, onko noissa vaunuissa joku tuollainen systeemi, se oli vain arvaus siitä, miksi sillä ei voisi ajella muuten kuin "matelemalla". Kaipa siellä voi olla myös joku ihan mekaaninen syy, jos siellä vaikka jotain laahaa, mutta tuntuu, että sellaisessa tapauksessa raivausauto hoitaisi ne laahaavat osat irti siitä vaunusta. Ainakin aikaisemmin nuo raivausauton kikat on kyenneet vaikka mihin ihmeisiin siellä tien päällä.

Toi kuljettajan järki on myös vähän vaikea asia... Silloin kun vielä oli HKL ja 16 hengen kursille 300 hakijaa, niin saattoi sanoa, että kyllä kuljettajalla oli tarpeeksi järkeä päässä. Ei sinne muuten olisi otettu. Mutta nyt, kun on vain osakeyhtiö, ja kurssitettavia on kerrallaan 32 tai jopa 36, eikä niitä hakemuksia enää lasketa sadoissa, kursseille on päätynyt ja ilmeisesti vieläkin päätyy sellaista porukkaa, jonka kohdalla ei ehkä enää voi sanoa niin. Tietysti sieltä karsitaan ja karsiutuu aikamoinen määrä sekä kurssin aikana että töiden alkaessa, mutta silti.
 
menikö sulla nyt sekaisin, kenen viestiin vastaat? Knightrider esitti, että pitäisi voida ajaa vastasuunnan raidetta.
Vastasin lähinnä siihen, että käsittääkseni viittasi "todellisilla asiantuntijoilla", joihinkin ihan muihin, ehkä käsitin sitten väärin? Keitä todelliset asiantuntijat ovat joita suunnittelijat kerta ei kuuntele? Käsittääkseni kaikki projektit tehdään tilaajan eli yleensä kaupunkien toimesta, joilla on myös asiantuntijoita. En kritisoi heidän päätöksiään, koska meidän arvioista hekin päätöksiä tekevät.
Yhden jutun kuitenkin kirjoitit sun vastaukseen, joka sopii vastaukseksi mulle siihen, mitä en ehtinyt vielä edes kirjoittaa. Mä olin aikeissa kommentoida tänne, että varmaan joku on excelillä laskenut ja todistanut, että ei mihinkään kannata mitenkään varautua, vaan antaa kaiken vaan seistä, kun häiriö on päällä, se kannattaa parhaiten. :)
Noita häiriötilanteita simuloidaan melko paljonkin hankkeiden ulkopuolella. Olen itsekin nähnyt paljon, olikohan tilaajana sitten HSL? Mutta joukkoliikenne puolen porukka (allianssiin kulumatonta porukkaa saman talon sisältä) tehnyt kaiken maailman skenaarioita. Ja esim. Vantaan ratikalle näitä jo nyt on laskettu. Kruunusilloille ajat sitten. Kyllä vastaantulevaa raidetta pitkin tulevaa liikennettä selvitetään jatkuvasti näillä hankkeilla. Ja ainakin yhdellä ratikkahankkeella sitä aiotaan tietylle osuudelle rakentaa
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Mä en siis tiedä, onko noissa vaunuissa joku tuollainen systeemi, se oli vain arvaus siitä, miksi sillä ei voisi ajella muuten kuin "matelemalla". Kaipa siellä voi olla myös joku ihan mekaaninen syy, jos siellä vaikka jotain laahaa, mutta tuntuu, että sellaisessa tapauksessa raivausauto hoitaisi ne laahaavat osat irti siitä vaunusta. Ainakin aikaisemmin nuo raivausauton kikat on kyenneet vaikka mihin ihmeisiin siellä tien päällä.
Äkkiseltään tulee mieleen esim, jos etuovi on hajonnut (ja vaunu tulkitsee oven olevan auki), niin vaunu ei pysty liikkumaan. Taitaa koskea muitakin ovia? Muutoin kuin "hallitilassa", jolloin huiput on jotai luokkaa 16 km/h, joku voi vahvistaa
 
Viimeksi muokattu:
Noita häiriötilanteita simuloidaan melko paljonkin hankkeiden ulkopuolella. Olen itsekin nähnyt paljon, olikohan tilaajana sitten HSL?
Mikä näiden simulointien tulos sitten on? Ei korvaavaa liikennettä, ei pistoraiteita, eikä mitään muutakaan, kun ei "kannata"? Jokerilla ei ainakaan ole mitään muuta näkyvää varautumista kuin puolenvaihtoraiteet.
 
Mikä näiden simulointien tulos sitten on? Ei korvaavaa liikennettä, ei pistoraiteita, eikä mitään muutakaan, kun ei "kannata"? Jokerilla ei ainakaan ole mitään muuta näkyvää varautumista kuin puolenvaihtoraiteet.
En osaa tarkkaa kantaa ottaa. Pistoraiteista en ole kuullutkaan. Jossain kohtaa puhuttiin, että vain sähköisillä vaihteilla käännettäisi poikkeustilanteissa eikä manuaaleilla. Tämä ei ole toteutunut nykytilassa. Manuaaleista joskus puhuttiin, että vain rikkoutunut vaunu käännettäisiin pois. En tosin tiedä kuinka tietoinen (käyttötarkoituksesta) tuon suhteen porukka silloin oli, koska ei ollut mukana alun suunnittelussa. Tuossa nyt oli lähinnä operatiivinen viime testauksen porukka.

Pistoraiteita isommin oli mukana Espoon varikko melko pitkään. En koe, että pistoraiteelle vaunun ajaminen hirveästi muuttaisi tilannetta, jos tuo varikko olisi toteutunut
 
Viimeksi muokattu:
Sitten mitä voitetaan kaksisuuntaisella ajolla? Noin kerran kuukaudessa, tai kaksi, voitaisiin ajaa jokaisella keskimäärin n. 5 km pituisella vaihteiden välisellä osuudella sen muutaman tunnin poikkeuksen ajan (prosentuaalisesti voi laskea kuinka iso osaa liikenteestä palvelisi).

Tällä olisi kuitenkin iso vaikutus mielikuvaan liikenteestä. Prosentuaalisesti ei ole paljon, jos Excelissä päädytään siihen, että 5 % kerroista Raide-Jokeri on katkaistu kahtia, kun kyllähän se toimii 95 % kerroista, mutta tuo 5 % luo kuvan Raide-Jokerista tosi epäluotettavana välineenä. Kantakaupungissa pystytään kiertämään jotakin reittiä, mutta kun Raide-Jokerilla ei vastaavia kiertoteitä ole, tulee siitä häiriöherkkä ilman mahdollisuutta kiertää väärää raidetta pitkin paikkaa, jossa on ollut onnettomuus tai hajonnut vaunu. Tätä voi verrata esimerkiksi Helsingin metroon, jossa jää ajamatta noin 200 lähtöä vuodessa.
 
Jossain kohtaa puhuttiin, että vain sähköisillä vaihteilla käännettäisi poikkeustilanteissa eikä manuaaleilla. Tämä ei ole toteutunut nykytilassa. Manuaaleista joskus puhuttiin, että vain rikkoutunut vaunu käännettäisiin pois.
Piti säästää rahaa, siksi siellä noita manuaaleja puolenvaihtoja on, vaikka ei pitänyt. Sieltä on karsittu muutakin, kun hinta uhkasi nousta liian korkeaksi.
 
Totta kai halvin ratkaisu poikkeusjärjestelyiden hoitoon on heittää matkustajat oman onnensa nojaan, mutta mikä on toisiksi halvin - jos oletetaan että kaksisuuntaisuus on liian kallis jälkikäteen?
a) Pari varabussia ja kuljettajaa odottamassa käskyä, ajaen shuttlena poissuljettua osuutta
b) Sivuraiteet ja riittävä raivauskalusto
c) Ylimitoittaa ja reitittää bussilinjasto niin, että poikkeustilanteessa bussilla pääsee helposti samoja yhteysvälejä
d) Maksaa kaikille liikennekatkosta kärsineille esim. 5€ korvaus
e) Kilpailuttaa sopimus taksi/bussiyhtiön kanssa tilataksien/minibussien ajamisesta shuttlena poissuljettua osutta
 
Takaisin
Ylös