Väitän, että raidejokerin liikenne toimii huomattavasti luotettavammin kuin 95%. Kantakaupungissa yksikin hajonnut auto tai kolari pysäyttää useamman linjan liikenteen. Raidejokerilla muutenkin vain pienen osan.
Tai f) Jättää ratikka rakentamatta, koska raha
Tämä maksaa luokkaa 700 000 €/vuosi. Sitten pitää enää vaan päättää, onko se paljon vai vähän ja kysyä poliitikoilta, että pannaanko tähän rahaa vai ei.
Artic XL:issä menee näissä kolareissa usein vaununivelten oikaisujärjestelmä, eli katolla oleva linkusto, solmuun. Sitä ei valitettavasti pysty oikein tien päällä korjaamaan.
Tarkemmin asiaa ymmärtämättä niin onko tuo siis jokseenkin iso suunnitteluvirhe, jos koskee vain noita vaunuja?
Sanoisin, että kyse on ominaisuudesta. Toki sellainen, jota kannatta kehittää eteenpäin, jotta korjaus olisi nopeampaa ja vaikutukset liikenteeseen vähäisempiä.
Lisäksi viisi tuollaista suunnanvaihtopaikkaa jäi vain varauksiksi. Helsingin puolelle sijoittuneet varaukset olisivat Viikinmäessä ja Maunulassa.
Näitä on toki mahdollista tehdä jälkeenpäin ja lisätä mikäli koetaan tarpeelliseksi. On meillä kokonainen varikkokin mahdollista toteuttaa jälkikäteen jos sellainen olisi operoinnin kannalta tarpeen.
En itse onneksi asu Jokerin varrella, mutta en kyllä välttämättä silloin näkisi tuota pieneksi haitaksi, jos ei voisi olla erityisen varma, kulkeeko oma runkolinja sinne minne pitää. Ja minä kuitenkin ratikoista yleisesti tykkään. Kuitenkin metron ja runkobussin tottuneena käyttäjänä ei ole joutunut miettimään yleisesti, pääseekö perille. Tai jos on, niin se on ollut edes yleensä etukäteen tiedossa, kuten tietysti nyt metron kohdalla tälläkin hetkellä.
Marras-, joulu- ja tammikuun aikana ainakin jouduin toistuvasti siihen tilanteeseen, että töihinlähtöhetkellä liikenne (PR15) olikin poikki jostain kohtaa. Kerran olin ehtinyt jo pysäkille, ja näin omalta pysäkiltäni Vihdintien pysäkille, jossa vaunu olikin jo ikään kuin tulossa. Eihän se mitään tullut, vaan kääntyi takaisin Espooseen. Piti kiireellä mennä autolleni, jolla sitten ajoin töihin. Myös noilla useilla muilla kerroilla auto jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.
Kiitos tiedosta. Kun vaunuissa on tällainen ominaisuus, niin se tekee tietysti laadukkaan varautumisen häiriötilanteisiin entistä tärkeämmäksi.
Ei tosiaan kuulostaisi yhtään ylimitoiteltulta, että käyttöönottovaiheessa, sanotaan nyt ensimmäisen 12 kk aikana, olisi passissa kaksi bussia, toinen Leppävaarassa ja toinen Oulunkylässä. Silloin häriön sattuessa lähin bussi olisi vartin päässä häiriökohdasta ja toinen tulisi sitten myöhemmin. Minimoisi ongelmia aika lailla. Pysyväksi ratkaisuksi tuo olisi aika poikkeuksellinen, mutta 700 000 euroa extraa siitä, että uutuuden aiheuttamat häiriöt saadaan minimoitua ekan 12 kk ajan, ei olisi ollut paljon. Sitten pitää olettaa, että ne häiriöt vähenee (pysyvästi), kun uusi elementti alkaa olla autoilijoille tuttu.
Tästäkin, mutta useimmiten lyhyemmät katkokset ja ajamiset vain osalla rataa johtuivat siitä, että autolla oli ajettu raiteille. Tosin ihan mututuntumalla sanoisin, että se väheni lopputalvea ja kevättä kohti, varmaan ainakin osin ihan vain sen takia, että ratikkaan oli totuttu.
Talvella oli monenlasia asioita, jotka häiritsivät PR15:n liikennöintiä. Tosiaan ajolankojen jäätyminen jäätävän tihkusateen yhteydessä hankaloitti liikennöintiä muutaman kerran, viimeksi huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla.