Raide-Jokeri

Tällä olisi kuitenkin iso vaikutus mielikuvaan liikenteestä. Prosentuaalisesti ei ole paljon, jos Excelissä päädytään siihen, että 5 % kerroista Raide-Jokeri on katkaistu kahtia, kun kyllähän se toimii 95 % kerroista, mutta tuo 5 % luo kuvan Raide-Jokerista tosi epäluotettavana välineenä. Kantakaupungissa pystytään kiertämään jotakin reittiä, mutta kun Raide-Jokerilla ei vastaavia kiertoteitä ole, tulee siitä häiriöherkkä ilman mahdollisuutta kiertää väärää raidetta pitkin paikkaa, jossa on ollut onnettomuus tai hajonnut vaunu. Tätä voi verrata esimerkiksi Helsingin metroon, jossa jää ajamatta noin 200 lähtöä vuodessa.
Väitän, että raidejokerin liikenne toimii huomattavasti luotettavammin kuin 95%. Kantakaupungissa yksikin hajonnut auto tai kolari pysäyttää useamman linjan liikenteen. Raidejokerilla muutenkin vain pienen osan.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Totta kai halvin ratkaisu poikkeusjärjestelyiden hoitoon on heittää matkustajat oman onnensa nojaan, mutta mikä on toisiksi halvin - jos oletetaan että kaksisuuntaisuus on liian kallis jälkikäteen?
a) Pari varabussia ja kuljettajaa odottamassa käskyä, ajaen shuttlena poissuljettua osuutta
b) Sivuraiteet ja riittävä raivauskalusto
c) Ylimitoittaa ja reitittää bussilinjasto niin, että poikkeustilanteessa bussilla pääsee helposti samoja yhteysvälejä
d) Maksaa kaikille liikennekatkosta kärsineille esim. 5€ korvaus
e) Kilpailuttaa sopimus taksi/bussiyhtiön kanssa tilataksien/minibussien ajamisesta shuttlena poissuljettua osutta
Tai f) Jättää ratikka rakentamatta, koska raha
 
a) Pari varabussia ja kuljettajaa odottamassa käskyä, ajaen shuttlena poissuljettua osuutta
Tämä maksaa luokkaa 700 000 €/vuosi. Sitten pitää enää vaan päättää, onko se paljon vai vähän ja kysyä poliitikoilta, että pannaanko tähän rahaa vai ei.

Jos mä käyttäisin linjaa 15 päivittäisillä työmatkoilla, ja kohdalle alkaisi sattua useammin kuin kerran näitä poikkeuksia, niin kävisi kuten Minä Vain tuossa sanoi: syntyisi kuva aika epäluotettavasta liikenteestä. Rattivaunukin taisi joskus talvella kritisoida sitä, että ratikkamatka linjalla 15 oli turhan usein turhan epävarma. Siinä alkaa miettiä sitten jo auton ostamista.

Sun vaihtoehdoista B ja D ei oikeastaan ratkaise itse ongelmaa. B kestää aikansa, vaikka niitä sivuraiteita olisi paljonkin. D ei pahemmin mieltä lämmitä, jos matkaa pitää yrittää jatkaa taksilla. C tulisi hirvittävän kalliiksi, sittenhän ratikkaa ei enää tarvittaisi. E on sama kuin A, mutta kankeampi, kun sitä shuttlea tuskin saisi kovin äkkiä liikkeelle.
 
Kaipa siellä voi olla myös joku ihan mekaaninen syy, jos siellä vaikka jotain laahaa, mutta tuntuu, että sellaisessa tapauksessa raivausauto hoitaisi ne laahaavat osat irti siitä vaunusta.
Artic XL:issä menee näissä kolareissa usein vaununivelten oikaisujärjestelmä, eli katolla oleva linkusto, solmuun. Sitä ei valitettavasti pysty oikein tien päällä korjaamaan.
 
Artic XL:issä menee näissä kolareissa usein vaununivelten oikaisujärjestelmä, eli katolla oleva linkusto, solmuun. Sitä ei valitettavasti pysty oikein tien päällä korjaamaan.
Tarkemmin asiaa ymmärtämättä niin onko tuo siis jokseenkin iso suunnitteluvirhe, jos koskee vain noita vaunuja?
 
Minusta Jokerin häiriöherkkyyden kannalta olisi kiinnostavaa tietää, miten vastaavia häiriötilanteita hoidetaan ulkomaisissa vastaavissa järjestelmissä (esim. Tukholman Tvärbanan, Pariisin kehälinjat ja Tampereen raitiotie), ja voitaisiinko niistä mahdollisesti oppia jotain tuleviakin hankkeita ajatellen. Onko muuten Tampereella vastaavasti liikennehäiriöitä kuin Jokerilla? Hoidetaanko siellä poikkeusliikenne samalla tavalla jakamalla linja osiin? Nämä kysymykset ovat minusta olennaisia myös esimerkiksi Vantaan ja Turun hankkeita ajatellen - varsinkin Turussa ongelmia voisi kuvitella syntyvän, sillä siellä erottelu ei ilmeisesti tule olemaan Jokerin ja Tampereen tasolla.
 
Tarkemmin asiaa ymmärtämättä niin onko tuo siis jokseenkin iso suunnitteluvirhe, jos koskee vain noita vaunuja?
Sanoisin, että kyse on ominaisuudesta. Toki sellainen, jota kannatta kehittää eteenpäin, jotta korjaus olisi nopeampaa ja vaikutukset liikenteeseen vähäisempiä.
 
Piti säästää rahaa, siksi siellä noita manuaaleja puolenvaihtoja on, vaikka ei pitänyt. Sieltä on karsittu muutakin, kun hinta uhkasi nousta liian korkeaksi.
Lisäksi viisi tuollaista suunnanvaihtopaikkaa jäi vain varauksiksi. Helsingin puolelle sijoittuneet varaukset olisivat Viikinmäessä ja Maunulassa.
 
^Mutta kuten sanottua kaikki maksaa ja jos puhutaan pienestä haitasta ei ole mitään järkeä tuohon laittaa rahaa.
 
Lisäksi viisi tuollaista suunnanvaihtopaikkaa jäi vain varauksiksi. Helsingin puolelle sijoittuneet varaukset olisivat Viikinmäessä ja Maunulassa.
Näitä on toki mahdollista tehdä jälkeenpäin ja lisätä mikäli koetaan tarpeelliseksi. On meillä kokonainen varikkokin mahdollista toteuttaa jälkikäteen jos sellainen olisi operoinnin kannalta tarpeen.

Kuitenkin olennaisinta tässä on puuttua häiriöiden juurisyihin, jotta häiriöitä olisi mahdollisimman vähän. Tässäkin tapauksessa kyse on liikentenohjauksen järjestämisessä tuossa risteyksessä, jonka parantaminen vähentää häiriön aiheuttajia.
 
^Mutta kuten sanottua kaikki maksaa ja jos puhutaan pienestä haitasta ei ole mitään järkeä tuohon laittaa rahaa.
En itse onneksi asu Jokerin varrella, mutta en kyllä välttämättä silloin näkisi tuota pieneksi haitaksi, jos ei voisi olla erityisen varma, kulkeeko oma runkolinja sinne minne pitää. Ja minä kuitenkin ratikoista yleisesti tykkään. Kuitenkin metron ja runkobussin tottuneena käyttäjänä ei ole joutunut miettimään yleisesti, pääseekö perille. Tai jos on, niin se on ollut edes yleensä etukäteen tiedossa, kuten tietysti nyt metron kohdalla tälläkin hetkellä.
 
Rattivaunukin taisi joskus talvella kritisoida sitä, että ratikkamatka linjalla 15 oli turhan usein turhan epävarma. Siinä alkaa miettiä sitten jo auton ostamista.
Marras-, joulu- ja tammikuun aikana ainakin jouduin toistuvasti siihen tilanteeseen, että töihinlähtöhetkellä liikenne (PR15) olikin poikki jostain kohtaa. Kerran olin ehtinyt jo pysäkille, ja näin omalta pysäkiltäni Vihdintien pysäkille, jossa vaunu olikin jo ikään kuin tulossa. Eihän se mitään tullut, vaan kääntyi takaisin Espooseen. Piti kiireellä mennä autolleni, jolla sitten ajoin töihin. Myös noilla useilla muilla kerroilla auto jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.

Nyt vikatiheys on helpottanut ja palveluun on voinut luottaa aloituskuukausia selvästi paremmin. Kesän jälkeen tulee kuitenkin syksy ja sen perään uusi talvi. Toivottavasti viime talvesta ovat kaikki osapuolet ottaneet opikseen ja ensi talvi menee paremmin.
 
Artic XL:issä menee näissä kolareissa usein vaununivelten oikaisujärjestelmä, eli katolla oleva linkusto, solmuun. Sitä ei valitettavasti pysty oikein tien päällä korjaamaan.
Kiitos tiedosta. Kun vaunuissa on tällainen ominaisuus, niin se tekee tietysti laadukkaan varautumisen häiriötilanteisiin entistä tärkeämmäksi.

Marras-, joulu- ja tammikuun aikana ainakin jouduin toistuvasti siihen tilanteeseen, että töihinlähtöhetkellä liikenne (PR15) olikin poikki jostain kohtaa. Kerran olin ehtinyt jo pysäkille, ja näin omalta pysäkiltäni Vihdintien pysäkille, jossa vaunu olikin jo ikään kuin tulossa. Eihän se mitään tullut, vaan kääntyi takaisin Espooseen. Piti kiireellä mennä autolleni, jolla sitten ajoin töihin. Myös noilla useilla muilla kerroilla auto jäi ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi.

Nyt vikatiheys on helpottanut ja palveluun on voinut luottaa aloituskuukausia selvästi paremmin. Kesän jälkeen tulee kuitenkin syksy ja sen perään uusi talvi. Toivottavasti viime talvesta ovat kaikki osapuolet ottaneet opikseen ja ensi talvi menee paremmin.
Ei tosiaan kuulostaisi yhtään ylimitoiteltulta, että käyttöönottovaiheessa, sanotaan nyt ensimmäisen 12 kk aikana, olisi passissa kaksi bussia, toinen Leppävaarassa ja toinen Oulunkylässä. Silloin häriön sattuessa lähin bussi olisi vartin päässä häiriökohdasta ja toinen tulisi sitten myöhemmin. Minimoisi ongelmia aika lailla. Pysyväksi ratkaisuksi tuo olisi aika poikkeuksellinen, mutta 700 000 euroa extraa siitä, että uutuuden aiheuttamat häiriöt saadaan minimoitua ekan 12 kk ajan, ei olisi ollut paljon. Sitten pitää olettaa, että ne häiriöt vähenee (pysyvästi), kun uusi elementti alkaa olla autoilijoille tuttu.

Tämähän olisi Höselin vastuulla, enkä oikein usko, että siellä on kukaan osannut tällaista asiaa ajatellakaan.
 
Eikös talven ongelmat johtuneet siitä että ajolankojen alkoholisoija on vääränlainen ja ei toimi. Jos ajolangat pystyisi käsittelemäään oikein niin ei pysähtyisi niin usein vaunut. Korjatkaa termit joka tietää, en nyt jaksa etsiä.

Ja MIKSI AINA pitää ajatella ettei joku osaa ajatella jotain ammatikseen, luulisin että ne jotka ajattelevat osaavat mutta se ketä antaa rahat joutuu miettimään montaa asiaa.
 
Eikös talven ongelmat johtuneet siitä että ajolankojen alkoholisoija on vääränlainen ja ei toimi. Jos ajolangat pystyisi käsittelemäään oikein niin ei pysähtyisi niin usein vaunut. Korjatkaa termit joka tietää, en nyt jaksa etsiä.
Tästäkin, mutta useimmiten lyhyemmät katkokset ja ajamiset vain osalla rataa johtuivat siitä, että autolla oli ajettu raiteille. Tosin ihan mututuntumalla sanoisin, että se väheni lopputalvea ja kevättä kohti, varmaan ainakin osin ihan vain sen takia, että ratikkaan oli totuttu.
 
Eikös talven ongelmat johtuneet siitä että ajolankojen alkoholisoija on vääränlainen ja ei toimi. Jos ajolangat pystyisi käsittelemäään oikein niin ei pysähtyisi niin usein vaunut.
Talvella oli monenlasia asioita, jotka häiritsivät PR15:n liikennöintiä. Tosiaan ajolankojen jäätyminen jäätävän tihkusateen yhteydessä hankaloitti liikennöintiä muutaman kerran, viimeksi huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Usein toistuva ongelma oli ajoneuvojen eksyminen radalle, ja juuttuminen sinne. Nämä tapaukset yleistyivät lumimäärän lisääntyessä. Ja sitten toistuvana riesana olivat onnettomuudet, jotka aiheutuivat kerta toisensa jälkeen ajoneuvojen kuljettajien tekemistä virheistä. Käännyttiin väärin tai ei noudatettu liikennevaloja.

Aikamoinen riesa oli Viikinkaaren "sähköratavaurio" joulukuun puolessa välissä. Erään joulukuisen sunnuntain ajopäivästä todella iso osa oltiin ilman osuutta Itäkeskus - Oulunkylän asema.

Tietenkin aina voi sattua ja tapahtua kaikenlaista. Keskitalvella järjestelmän epävarmuus kuitenkin turhautti toisinaan voimakkaastikin, varsinkin työmatkalaista. Olen kuitenkin optimisti ja uskon että ensi talvi menee jo paljon paremmin.
 
Takaisin
Ylös