Raide-Jokeri

Ihan hienoja ajatuksia.

Ihmiset seisovat kyllä ihan mielellään muutaman minuutin matkoja. Otetaan nyt vaikka aika tyypillinen esikaupunkialueen hyvä pikaratikkanopeus 24 km/h ja oletaan mukavaksi seisomisjaksi vaikka 6 minuuttia, siinä ajassa pikaratikka kulkee 2,4 kilometriä. Asuvatkohan Helsingin seudulla kaikki niin lähellä töitä, palveluita tai harrastuksia, että ollaan seisomaratikkaetäisyydellä?

Näihin etäisyyksiin ei päästä käsiksi nykyisellä kaavoitusperiaatteella, jossa pelkästään asuinalueeksi tai työpaikka-alueeksi pyhitetty taajama on säteeltään luokkaa 2.4km.

Helsingin kantakaupungin erittäin hitaaseen raitioliikenteeseen perustuva seutu kuitenkin osoittaa, että "seisomaratikkakaupunki" on saavutettavissa. Ratikoita nopeuttamalla vastaavan tehokkuuden seutu voi olla hyvinkin esikaupunkimaista.

Myös pidemmän matkan palvelulle on aina lokeronsa, mutta siinä kilpaillaan niin vahvalla autoilevan ihmisen reviirillä ettei suuria voimavaroja siihen kannata upottaa. Eikä tarvitsekaan. Optimaalinen joukkoliikennematka on luonteeltaan erilainen kuin optimaalinen automatka.
 
Ihan hienoja ajatuksia.

Ihmiset seisovat kyllä ihan mielellään muutaman minuutin matkoja. Otetaan nyt vaikka aika tyypillinen esikaupunkialueen hyvä pikaratikkanopeus 24 km/h ja oletaan mukavaksi seisomisjaksi vaikka 6 minuuttia, siinä ajassa pikaratikka kulkee 2,4 kilometriä. Asuvatkohan Helsingin seudulla kaikki niin lähellä töitä, palveluita tai harrastuksia, että ollaan seisomaratikkaetäisyydellä?

Ei varmastikaan, mutta kyllä ihmiset ruuhka-aikana ovat valmiita seisomaan pidempiäkin matkoja, erityisesti raideliikenteessä. Esimerkiksi 10-ratikassa ruuhka-aikana suuri osa porukasta seisoo 10-15 minuuttia. Ei se henkilöautokaan tuohon aikaan ole mikään houkutteleva vaihtoehto, kun aika kuluu lähinnä liikennevaloissa seisomiseen. Mutta ruuhka-ajan ulkopuolella tulisi mielestäni kaikille pyrkiä tarjoamaan istumapaikat, tuolloin nimittäin uskon istumapaikan saatavuuden vaikuttavan valittavaan kulkuvälineeseen.
 
Ei varmastikaan, mutta kyllä ihmiset ruuhka-aikana ovat valmiita seisomaan pidempiäkin matkoja, erityisesti raideliikenteessä. Esimerkiksi 10-ratikassa ruuhka-aikana suuri osa porukasta seisoo 10-15 minuuttia. Ei se henkilöautokaan tuohon aikaan ole mikään houkutteleva vaihtoehto, kun aika kuluu lähinnä liikennevaloissa seisomiseen. Mutta ruuhka-ajan ulkopuolella tulisi mielestäni kaikille pyrkiä tarjoamaan istumapaikat, tuolloin nimittäin uskon istumapaikan saatavuuden vaikuttavan valittavaan kulkuvälineeseen.

Kyllä minäkin olen viime aikoina joutunut useamman kerran viikossa seisomaan reilut kymmenen minuuttia Otaniemen ruuhkabussissa, mutta ei siitä silti kannata tehdä johtopäätöstä, että pitäisin siitä. Huonoa palvelua ovat minusta myös Mannerheimintien ylikuormitetut ruuhkaratikat ja niiden ylipitkät seisomisajat. Huonoa joukkoliikennettä on minusta aika turha puolustella.
 
Kyllä minäkin olen viime aikoina joutunut useamman kerran viikossa seisomaan reilut kymmenen minuuttia Otaniemen ruuhkabussissa, mutta ei siitä silti kannata tehdä johtopäätöstä, että pitäisin siitä. Huonoa palvelua ovat minusta myös Mannerheimintien ylikuormitetut ruuhkaratikat ja niiden ylipitkät seisomisajat. Huonoa joukkoliikennettä on minusta aika turha puolustella.

Olen iteskin seissyt myös ruuhkabusseissa, ja se onkin huomattavasti epämukavempaa kuin raideliikennevälineissä seisominen. Minusta 10 minuutin seisominen suhteellisen tasaisesti liikkuvassa kulkuneuvossa ei ole huonoa joukkoliikennettä, vaikka istuen olisi vielä parempaa. Epämukavempaa on, mikäli seisominen on niin ahdasta, että ovelle tunkeutuminen aiheuttaa haastetta. Maksan mieluummin joukkoliikennematkasta vähemmän, kuin että saisin istua kaikki matkat.
 
Olen iteskin seissyt myös ruuhkabusseissa, ja se onkin huomattavasti epämukavempaa kuin raideliikennevälineissä seisominen. Minusta 10 minuutin seisominen suhteellisen tasaisesti liikkuvassa kulkuneuvossa ei ole huonoa joukkoliikennettä, vaikka istuen olisi vielä parempaa. Epämukavempaa on, mikäli seisominen on niin ahdasta, että ovelle tunkeutuminen aiheuttaa haastetta. Maksan mieluummin joukkoliikennematkasta vähemmän, kuin että saisin istua kaikki matkat.

Kyllä minä ratikassakin seison ihan säännöllisesti keskustassa eikä se sen hohdokkaampaa ole kuin moottoritiellä bussissa, kun ratikat pysähtelee aika jatkuvasti. Metro taitaa olla mukavin seisoma-alusta, vaikka lyhyttä Ruoholahti-Rautatientori väliähän tuolla tulee lähinnä kuljettua. Pitemmillä matkoilla kyllä istun.
 
Jos ratikan korileveys on 240 cm niin se riittää istumiseen 2 + 2, (sitä voi verrata lähijunan 2 + 3 ) mutta Jokerin vaunuihin olisi toivottavaa enemmän tilaa lastenvaunuille kuin nykyisissä raitiovaunuissa, koska sen reitti kulkee lapsirikkaiden lähiöiden kautta.

t. Rainer
 
Jos ratikan korileveys on 240 cm niin se riittää istumiseen 2 + 2, (sitä voi verrata lähijunan 2 + 3 ) mutta Jokerin vaunuihin olisi toivottavaa enemmän tilaa lastenvaunuille kuin nykyisissä raitiovaunuissa, koska sen reitti kulkee lapsirikkaiden lähiöiden kautta.

En tiedä, minkä verran lastenvaunukansa käyttää nykyistä bussijokeria. Mutta Transtechin vaunuhinhan on tulossa valtava tanssilattia, jonne kyllä mahtuu. Jokeri-vaunuista tulee myös kaksisuuntaiset, ja vaikka virallisia lastenvaunupaikkoja ei saa sijoittaa vastasuunnan ovien eteen, niin käytännössä vaunuihin syntyy useita avaria aukioita samaan tapaan kuin metrossa.
 
Jokerin vaunuihin olisi toivottavaa enemmän tilaa lastenvaunuille kuin nykyisissä raitiovaunuissa, koska sen reitti kulkee lapsirikkaiden lähiöiden kautta.
Jokerin 2-suuntavaunuissa on luonnostaan hyvin tilaa lastenvaunuille, koska ovien kohdalla on vapaata lattiatilaa vaunun läpi. Silti vaunuihin tulee lastenvaunu/pyörätuolipaikat seinän viereen, sillä ei voi lähteä siitä, että vaunuilla ollaan aina ovensuussa. Mutta tilanne siis on siten parempi kuin nykyään busseissa, että vaikka varsinaiset vaunupaikat ovat käytetty, vaunulla voi silti tulla vielä sisään.

Penkkien leveydestä totean, että joukkoliikenteen istuimet ovat koko lailla samankokoisia ympäri Euroopan. Myös 2,65 leveissä vaunuissa. Arvoa annetaan mieluummin leveälle käytävälle kuin levennetyille istuimille. Yhtenä syynä lienee tavoite käytävään, joka on kyllin leveä lastenvaunuille ja pyörätuoleille.

En tiedä, minkä verran lastenvaunukansa käyttää nykyistä bussijokeria.
Kokemukseni mukaan paljon. Jopa niin, että joutuvat jäämään odottamaan seuraavaa vuoroa, kun vaunupaikat ovat täynnä.

Anter
 
Penkkien leveydestä totean, että joukkoliikenteen istuimet ovat koko lailla samankokoisia ympäri Euroopan. Myös 2,65 leveissä vaunuissa.

Paitsi Karlsruhessa ja Kasselissa, joissa seuturatikoissa on aika leveät penkit. Muuallakin leveässä vaunussa istuimet asetetaan yleensä hitusen väljemmin eli vaikkapa 5 senttiä erilleen toisistaan. Suurin etu saadaan kuitenkin siitä, että istuimet jäävät kauemmas käytävältä, jolloin käytävällä on paremmin tilaa lantion ja hartioiden korkeudella. Kapeassa vaunussa istuimet tulevat niin kiinni käytävään, että varsinkin podestereiden kanssa käytävästä tahtoo tulla ahdas.
 
Paitsi Karlsruhessa ja Kasselissa, joissa seuturatikoissa on aika leveät penkit. Muuallakin leveässä vaunussa istuimet asetetaan yleensä hitusen väljemmin eli vaikkapa 5 senttiä erilleen toisistaan. Suurin etu saadaan kuitenkin siitä, että istuimet jäävät kauemmas käytävältä, jolloin käytävällä on paremmin tilaa lantion ja hartioiden korkeudella. Kapeassa vaunussa istuimet tulevat niin kiinni käytävään, että varsinkin podestereiden kanssa käytävästä tahtoo tulla ahdas.
Seutuliikenteen ratikoissa onkin tyystin erilaiset istuimet. Kuten on pitkän matkan busseissakin, mutta sellaista tarvetta tuskin on Jokerilla.

Mutta mitä tarkoitat sillä, että istuimet jäävät kauemmaksi käytävältä? Eikö käytävän leveys ala siitä, mihin istuin päättyy. Leveä ihminen, joka istuu käytävän puoleisella istuimella, kaventaa tietenkin myös käytävää, kun ulottuu istuimen reunan yli. Ihmisten yleinen lihavuus onkin tietynlainen haaste joukkoliikenteelle, koska kookkaat ihmiset vievät enemmän tilaa kuin hoikat.

Antero
 
Mutta mitä tarkoitat sillä, että istuimet jäävät kauemmaksi käytävältä? Eikö käytävän leveys ala siitä, mihin istuin päättyy.

Esimerkiksi täysmatalissa Citadiksissa istuimet eivät ulotu podestereiden käytänpuoleiseen reunaan asti. Tässä mielessä ne jäävät kauemmas käytävältä eli istujan hartiat ja kädet eivät ulotu niin herkästi varsinaiselle käytävälle. Toisaalta tila on tosiaan myös käytävää, koska käytävällä kulkeville jää paremmin tilaa lantion ja käsien korkeudelle. Joka tapauksessa vaunusta tulee väljempi sekä istuvien että seisovien kannalta. Kapeissa vaunuissa telien kohdalle muodostuu herkemmin tukoksia.
 
Testailin penkkien leveyksiä PK-seudulla:
  • Yksilöidyt penkit olivat leveydeltään kaikissa ajoneuvoissa samanlevyisen tuntuiset, eli kaltaiseni hoikka, mutta pitkä henkilö ohuissa kevätvaatetuksissa niihin mahtuu. Ongelmana on, että kaikki penkit ovat saman kokoisia eivätkä veny käyttäjän mukaan. MAN-busseissa on edessä normaalia leveämpi yksilöimätön penkki, joka on siitä nerokas, että siihen mahtuu joko 1 suurehko henkilö, 2 lasta tai vanhus kauppakasseineen. Sama käytäntö pitäisi olla kaikissa HSL-alueen busseissa.
  • Variotramissa ei voi istua neljän penkin ryhmässä kaikissa aikuista, sillä muuten polvet kolisee. Tiukkaa tekee, vaikka vastapäätä olisi lapsikin. Jalkojen pituus ratkaisee, leveyssuunnassa tilaa tuntui olevan yhtä vähän kuin muissakin kulkupeleissä, kuten jo mainitsinkin. Usein näkeekin Varion 4-penkkiryhmää käytettävän niin, että vastapäätä on jonkun henkilön kantamukset.
  • NrI/II:ssa ja tavallisessa kaupunkibussissa on tasan saman verran tilaa per penkki joka suuntaan.
  • Ikarus E94:ssä, ainakin, takana pyörien päällä ei voi istua kahta aikuisen kokoista vierekkäin, sillä jalkoja ei voi pitää suoraan eteenpäin tilanpuutteen johdosta. Itselläni oli ainakin tukalaa.
  • Metroissa ja Sm1/2-lähijunissa ei ole tukalan tuntuista, sillä jalkatilaa on busseja ja raitiovaunuja enemmän sekä penkit ovat juuri sen levyisiä, kuin tarvitaan. Niissä voi istua 2 tai 3 hlö koon mukaan ja kantamuksille ei kulu koko penkkiä. Yksilöityjen penkkien välit ovat hukkatilaa.
Kantamuksia varten kaikissa ajoneuvoissa pitäisi olla hattuhylly ja ohjeistuksena, että kantamukset laitetaan joko sinne, syliin tai maahan (jos ei ole kenenkään tiellä) vapaavalintaisesti, mutta ei koskaan viereiselle paikalle. Itse käytän kantamuksilleni aina hattuhyllyä, kun sellaista tarjotaan, harmillisen usein ihmiset eivät osaa käyttää niitä vaikka niitä olisikin. Hattuhylly voisi mieluusti olla samanlainen kuin Sm1/2-junissa, sillä omaa kantamusta voi tiirailla koko ajan ja hyllylle ladotut Metro-lehdet ja Hesarit pistävät silmään heti osastoon astuessa ja päätyvät seuraavalle lukijalle.
 
Talo-forumissa on mielenkiintoinen viestiketju liittyen Westendinaseman ympäristöön:
Westendin asuintornit, Espoo. Tässä vielä suora linkki Länsiväylän juttuun.
Jos Westendinaseman ympäristöön todella jossain vaiheessa nousee kaksi kuusitoistakerroksista asuintornia sekä kylpylähotelli olisi varmaan syytä laittaa Raide-Jokeri lähtemään Westendin asemalta Tapiolan sijaan. Jos nyt ei haluta rakentaa rataa nykyisen bussilinjan tapaan Westendinasema-Tapiola-Otaniemi-Leppävaara..., mikä olisi yksi vaihtoehto, voisi radan haaroittaa Pohjois-Tapiolan kohdalla rata laittaen toisen haaran kulkemaan Tapiolan kautta vähintään Westendin asemalle saakka ja toinen haara menemään Otaniemeen. Otaniemessä päättärin voitaisiin kenties laittaa Teekkarikylään. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa rataa Otaniemestä Keilaniemeen ja siitä vielä vaikka Lauttasaaren Vattuniemeen saakka. Tietenkin tuo kilpailisi osittain Länsimetron kanssa, mutta eiköhän keskustaan menijät ole metrolle se tärkein ryhmä ja Vattuniemen ratikka takaisi sen, että niissä lyhennetyissä metroissa varmasti riittää paikkoja pidemmän matkan kulkijoille.
 
Talo-forumissa on mielenkiintoinen viestiketju liittyen Westendinaseman ympäristöön:
Westendin asuintornit, Espoo. Tässä vielä suora linkki Länsiväylän juttuun.
Jos Westendinaseman ympäristöön todella jossain vaiheessa nousee kaksi kuusitoistakerroksista asuintornia sekä kylpylähotelli olisi varmaan syytä laittaa Raide-Jokeri lähtemään Westendin asemalta Tapiolan sijaan. Jos nyt ei haluta rakentaa rataa nykyisen bussilinjan tapaan Westendinasema-Tapiola-Otaniemi-Leppävaara..., mikä olisi yksi vaihtoehto, voisi radan haaroittaa Pohjois-Tapiolan kohdalla rata laittaen toisen haaran kulkemaan Tapiolan kautta vähintään Westendin asemalle saakka ja toinen haara menemään Otaniemeen. Otaniemessä päättärin voitaisiin kenties laittaa Teekkarikylään. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa rataa Otaniemestä Keilaniemeen ja siitä vielä vaikka Lauttasaaren Vattuniemeen saakka. Tietenkin tuo kilpailisi osittain Länsimetron kanssa, mutta eiköhän keskustaan menijät ole metrolle se tärkein ryhmä ja Vattuniemen ratikka takaisi sen, että niissä lyhennetyissä metroissa varmasti riittää paikkoja pidemmän matkan kulkijoille.

Muuten ihan hyvä idea, mutta yritäpä löytää tästä spagetista tilaa vielä ratikalle: http://mikkosarela.blogspot.com/2012/04/motarit-tunneliin-vai-kaduksi.html
 
Takaisin
Ylös