Vs: Tvärbanan
Millä perusteella 33% nousu olisi varovaista tai edes mahdollista? Onko missään pyörän materiaalin vaihtaminen johtanut yhtä suureen muutokseen? Vuoroväli ei voi nykyisestä ainakaan tihentyä, eikä reitti ole olennaisesti muuttumassa raiteille noston yhteydessä. Osa raidekertoimesta lienee toteutunut jo tähän mennessä bussijokerin väyläjärjestelyjen ja tiheän palvelun myötä. Vaunukoon kasvattaminen toki lisää matkustusmukavuutta.
On totta, että Jokerin suosiota kasvattavat sen laatutekijät. Kaikkia mahdollisia laadun tekijöitä ei kuitenkaan ole Jokerilla toteutettu. Eikä kannatakaan, koska samalla rahalla linja nousee raiteille
ja saa ne laatutekijät: ei kannata tehdä laadukasta, kallista ratikkarataa ja levittää siihen vielä kalliimpaa asfalttia.
Pyörän vaihtaminen metalliin nelinkertaistaa yksikkökoon (15m => 60m), joten vuoroväliä alkaa taas olla varaa tihentää kysynnän mukaan.
Raidekerrointa ei ole tähän mennessä tyhjentävästi selitetty, mutta kysyntää lisääviä tekijöitä joita ratikalla on mutta bussilla ei voi luetella:
- Jatkuva näkyvyys myös pysäkkien välillä pysyvien raide- ja sähkörakenteiden avulla
- Ne pysäkitkin ovat 60-metrisinä ihan omaa kokoluokkaa ja dominoivat katukuvaa
- Ratikka kulkee teräspyörillään tasaisemmin, joka on seisojavaltaisella linjalla lyömätön etu. Pysäkkitaskujen olemattomuus ja bussia merkittävästi loivemmat kaarteet tasaavat erityisen epämukavia sivuttaisvoimia.
Poikittaisliikenteessä on piilevää kysyntää reippaasti.
Ja mikä ihme sitä kiinteistökehitystäkin nyt pidättelee?
Maaseuturakentamiseen suunnitellut normit, jotka jostain syystä pätevät kaupunkiinkin. Tarvitaan suosittua bussia isompi liikennevirta, että kannattaa rakentaa kalliit pakolliset pysäköintilaitokset jota tiivis rakentaminen edellyttää. Mutta mielummin jätetään ne pysäköintilaitokset pois kun rakennetaan joukkoliikennekaupunkia.
Ratikan kapasiteetin täyttäminen edellyttää uutta joukkoliikennekaupunkia.
