Raide-Jokeri

Alalla työskentelevänä voisin vinkata vastaisuuden varalle palstalaisille, että yleisesti toimittajat – ainakin ammattitaitoiset ja journalistin ohjeita noudattavissa medioissa työskentelevät toimittajat – arvostavat perusteltua ja asiallisesti muotoiltua palautetta/oikaisupyyntöä. Tyypillisesti virheisiin on nykyaikana syynä juuri ajan puute, vaikka ei saisi olla: ei ehkä ehditä kunnolla selvittää taustoja asiasta, joka ei kuulu omaan syvällisempään asiantuntemukseen. Itse ainakin korjaan juttua tai paperilehden osalta huolehdin oikaisun seuraavaan numeroon, jos lukijalta tai muulta sidosryhmältä tms. tulee virheestä viesti, joka todetaan perustelluksi ja faktoihin perustuvaksi. Helsingin uutiset/Länsiväylä ei näytä korjanneen juttua (ainakin minulla aukesi äsken edelleen alkuperäisellä otsikolla jne), joten en nyt sitten osaa ottaa kantaa tähän nimenomaiseen tapaukseen. Vaikuttaisi kyllä minusta, että juttua olisi ollut ihan paikallaan täsmentää, mutta syystä tai toisesta näin ei ainakaan tähän mennessä ole siellä tehty.
Juttua ei ole korjattu, eikä ilmeisesti ole tarkoituskaan. Juttu on luetuimpien listan kärkipaikoilla, eli tahallinen tai tahaton väärinymmärrys tuotti hyvän määrän klikkauksia. Jutun kommenteissa on myös saatu lukijat sopivaan raivoon, joten ajallemme ominainen hälyjournalismi onnistui täydellisesti.

Itsellä on useita kokemuksia, joissa toimittajaa tai mediaa ei saa oikaisemaan juttuaan, vaikka lyö mitä faktoja (asiallisesti) pöytään. Aina voi mumista, että tämä on nyt vain yksi näkökulma, eikä syytä oikaisuun ole. Eivätkä lukijat jaksa viedä jokaista kakkauutista Julkisen sanan neuvostoon. On toki hyvinkin toimivia toimittajia ja medioita.
 
Minäpä laitoin nyt toimittajalle sähköpostia, jossa totesin, ettei jokerin hinta ole sinänsä noussut ja että jos toimittaja tätä artikkelia varten on laskenut hintoja yhteen eri tavalla kuin Suomessa on tapana tehdä ja eri tavalla kuin aiemmissa uutisoinneissa on tehty, olisi tästä hyvä kertoa lukijalle, jottei synny väärinkäsitystä siitä, että jokerin hinta olisi yhtäkkiä kohonnut. Odotellaan pari päivää, josko jotain tapahtuisi. Jos ei, niin se JSN alkaa houkuttaa.

Missä muissa lehdissä kuin Länsiväylässä ja Helsingin Uutisissa tämä artikkeli on julkaistu?
 
Hyvä että tämäkin selvisi. Aivan turhan päiten minäkin olen vaivannut päätäni tässä vuosien saatossa sen ihmettelemisessä, että mikä olisi tarkoituksenmukaisin tapa jaotella kustannuksia.

Jatkossa sitten raideliikenne onkin ilman muuta aina edullisempaa kuin bussiliikenne missä vain se käy vaihtoehdoksi...

Taloushallinnon alkeisoppikirjoissa esitellään menetelmiä, joilla vertaillaan vaihtoehtoja, jotka koostuvat eriaikaisista investoinneista ja eritasoisista käyttökuluista. Investointien väittäminen käyttökuluksi ei ole sellainen menetelmä. Noin yleensäkin hyvin erilaisia ratkaisuja vertailtaessa kustannuselementtikohtaisessa vertailussa ei juurikaan ole järkeä.
 
MJG, miten tahtoisit laskettavan jokerin kalustoinvestoinnin sellaisessa tilanteessa, jossa kaupungit eivät investoikaan kalustoon?

Päätöstä asiasta ei vielä ole tehty, ja yksi mahdollinen malli on sellainen, jossa HSL kilpailuttaa jokerin liikennöinnin aivan samoin kuin bussienkin kohdalla. Kausi on tietysti huomattavasti pidempi, jotta vaunut ehditään kuolettaa. Mutta jos siis HSL avaa jokerin kilpailulle 25 vuoden paketilla ja vaikkapa 5 vuoden optiolla päälle, ja valittu operaattori ostaa kaluston, niin halpeniko jokerihanke kertaheitolla 100 milliä?
 
Taloushallinnon alkeisoppikirjoissa esitellään menetelmiä, joilla vertaillaan vaihtoehtoja, jotka koostuvat eriaikaisista investoinneista ja eritasoisista käyttökuluista. Investointien väittäminen käyttökuluksi ei ole sellainen menetelmä. Noin yleensäkin hyvin erilaisia ratkaisuja vertailtaessa kustannuselementtikohtaisessa vertailussa ei juurikaan ole järkeä.

Kuitenkin käytännön valintatilanteissa kyse on usein siitä, kannattaako jotain reittiä ajaa linja-autoilla vai raideliikenteenä. Ja kun linja-autoliikenne ostetaan ulkopuoliselta toimijalta, joka ei erittele, mikä osa hinnasta menee pelkkään liikennöintiin ja mikä varikko- ja kalustoinvestointeihin, niin järkevää kannattavuusarviota on vähän vaikea tehdä, jos ei lasketa tätä ulkopuolisen toimijan laskuttamaa kulua vastaavaa lukua raideliikenteelle.

Toisekseen, kun sen paremmin varikkoa kuin vaunujakaan ei ole dedikoitu mitenkään erityisesti juuri Jokeri-radalle, vaan näitä käytetään joustavasti koko raitiotieverkolla, niin tältäkin kannalta ei ole mitenkään ongelmatonta laskea näitä kuluja juuri Jokerin investoinniksi. Radan vuosikymmeniä kestävän käyttöiän myötä varmasti vuoroväliä tullaan moneen otteeseen muuttamaan pienemmäksi ja suuremmaksi ja kalustoa siirtämään eri tehtäviin. Ehkä ei ole sittenkään niin typerää käyttää laskentamallia, joka sopeutuu tällaisiin muutoksiin, eli käytännössä ajatellaan ikään kuin vaunut vuokrattaisiin liikenteeseen ja varikkopalvelut ostettaisiin huoltofirmalta. Vaunuinvestoinnin voi laskea kyllä HKL:n investoinniksi ja HSL:n HKL:lle maksaman liikennöintikorvauksen sitten tuloksi.

Mutta kaikkinensa, voi nämä laskea yhtenä investointinakin, vaikka radan, varikon ja kaluston maksaa aivan kirjanpidollisesti eri organisaatiot. Mutta sitten pitää vain todellakin poistaa vaunu- ja varikkoinvestointi liikennöintikustannuksista. Juuri raideliikenteessä varikko on aika hankalasti määriteltävä komponentti, sillä sinällään se on välttämätön osa toimivaa raitiotiejärjestelmää, mutta usein jokin varikko ei mitenkään yksiselitteisesti palvele vain jotain tiettyä rataosaa, varsinkaan vuosikymmenten mittaan.

Tämä nyt näin ihan vain liikenneinsinöörin (DI), joka ei ymmärrä taloushallinnosta tuon taivaallista, vaatimattomana näkemyksenä.
 
MJG, miten tahtoisit laskettavan jokerin kalustoinvestoinnin sellaisessa tilanteessa, jossa kaupungit eivät investoikaan kalustoon?

Päätöstä asiasta ei vielä ole tehty, ja yksi mahdollinen malli on sellainen, jossa HSL kilpailuttaa jokerin liikennöinnin aivan samoin kuin bussienkin kohdalla. Kausi on tietysti huomattavasti pidempi, jotta vaunut ehditään kuolettaa. Mutta jos siis HSL avaa jokerin kilpailulle 25 vuoden paketilla ja vaikkapa 5 vuoden optiolla päälle, ja valittu operaattori ostaa kaluston, niin halpeniko jokerihanke kertaheitolla 100 milliä?

Se, miten vertaillaan investointiskenaarioita, jotka koostuvat eriaikaisista kertaeristä ja toistuvista eristä, ja se, mikä hankintatapa on kokonaisedullisin, ovat kaksi aivan eri asiaa. Investoitilaskelmilla on laskettavissa vastaus jälkimmäiseen kohtaan erilaisten oletusten vallitessa.

Noin lähtökohtaisesti kalustoyhtiömalli on hankinnan kustannuslaskelmassa aina kalliimpi kuin ostomalli, koska kalustoyhtiö haluaa kakusta osansa. Mutta jos se tuottaa esimerkiksi tehokkuusetuja (joista yksi on kyläpoliitikkojen pitäminen kaukana), hankkeen elinkaaren kokonaiskustannukset saattavatkin jäädä alhaisemmaksi.

Väylähankkeiden elinkaarimalli on esimerkki edellä mainitusta. 20-30 vuoden diilin loppusumma näyttää korkealta, kun sitä vertaa puhtaaseen rakentamis- ja ylläpitokuluun. Summassa on mukana tie- ja rahoitusyhtiön voitto, koska kumpikaan ei ole punainen risti. Siinä on mukana myös pääomakulut läpinäkyvästi. Näin ei ole laita valtiovetoisissa hankkeissa, koska valtio ei laske investoinneilleen korkokuluja lainkaan. Kustannushyöty tulee siitä, että kun rakentaja on myös ylläpitäjä, tieyhtiöllä on merkittävä insentiivi rakentaa tie laadukkaaksi. Kustannushyötyä tulee myös siitä, että urakka saadaan laakista valmiiksi eikä sen mukaan, mitä poliitikot kunakin budjettivuonna keksivät.

Se, mitä hain, on että kahden kustannusrakenteeltaan täysin erilaisen liikennejärjelmän vertailu per kustannusrivi on mieletöntä. Kumipyörämallissa investoinnit ovat alhaisemmat kuin rautapyörämallissa, mutta toistuvat useammin, ja käyttökustannukset saattavat olla korkeammat. Pelkästään tällä tiedolla ei pääse puusta pitkään, vaan pitää ryhtyä diskonttailemaan. Ja pitää muistaa, että jokainen enemmän tai vähemmän työkseen investointilaskemia tehnyt osaa manipuloida laskentamallia halutessaan.
 
Varikko ja kalusto ovat ilman muuta investointikustannuksia. Palkat, sähkö yms ovat liikennöintikustannuksia.

Palaanpa vielä tähän, kun sanot asian tässä niin yksinkertaisesti.

Kuten sanottu, olen itsekin vähän kahden vaiheilla suomalaisen ja kansainvälisen laskutavan kanssa. Ymmärrän suomalaisen systeemin ja hyväksyn sen loogisuuden, mutta ymmärrän myös ulkomailla monesti käytetyn mallin, joka vastaa tuota sinun käsitystäsi ja jossa kaikki mahdollinen, johon rakennushetkellä käytetään rahaa, pannaan yhdelle riville investoinnin hinnaksi.

Siispä ymmärrän sellaisen ajatusmallin, jossa Jokerista on vaunuineen ja varikoineen on maksettava puolisen miljardia ja se raha käytetään nyt. Joten hanke maksaa sen verran.

Mutta mitäs tehdään sitten, kun varikko pitää saneerata ja kalusto uusia? Tällä hetkellä esim. Helsingin raitioliikenteessä tilanne on sellainen, että HSL tilaa HKL:ltä liikennettä ja maksaa siitä HKL:lle liikennöintikorvausta. Korvauksen puitteissa HKL sitten maksaa palkat ja sähkön, mutta myös hankkii uutta kalustoa. Käytännössä HKL hankkii sen kaluston tietysti kerralla pakettina, jota varten se ottaa lainaa, mutta sen lainan korot ja lyhennykset maksaa käytännössä HSL osana niitä liikennöintikorvauksia. HKL siis laskuttaa kaikki menonsa HSL:ltä. Onko tämä väärin?

Olisin taipuvainen väittämään, että tavallisen kansalaisen on sinänsä vaikea ymmärtää tuon suomalaisen laskutavan loogisuutta, mutta tarkemmalla tarkastelulla se on oikeastaan, ainakin pidemmällä tähtäimellä, ainoa oikea tapa laskea.

---------- Viestit yhdistetty klo 01:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 01:19 ----------

Päätöstä asiasta ei vielä ole tehty, ja yksi mahdollinen malli on sellainen, jossa HSL kilpailuttaa jokerin liikennöinnin aivan samoin kuin bussienkin kohdalla. Kausi on tietysti huomattavasti pidempi, jotta vaunut ehditään kuolettaa. Mutta jos siis HSL avaa jokerin kilpailulle 25 vuoden paketilla ja vaikkapa 5 vuoden optiolla päälle, ja valittu operaattori ostaa kaluston, niin halpeniko jokerihanke kertaheitolla 100 milliä?

Se, mitä hain, on että kahden kustannusrakenteeltaan täysin erilaisen liikennejärjelmän vertailu per kustannusrivi on mieletöntä. Kumipyörämallissa investoinnit ovat alhaisemmat kuin rautapyörämallissa, mutta toistuvat useammin, ja käyttökustannukset saattavat olla korkeammat. Pelkästään tällä tiedolla ei pääse puusta pitkään, vaan pitää ryhtyä diskonttailemaan. Ja pitää muistaa, että jokainen enemmän tai vähemmän työkseen investointilaskemia tehnyt osaa manipuloida laskentamallia halutessaan.

Minusta et nyt ollenkaan vastannut kysymykseeni. Yritetään vielä. Jos siis HSL päättää kilpailuttaa Jokerin liikenteen ja määrää voittavan operaattorin rakentaaman varikon ja ostamaan kaluston, aivan kuten bussipuolella tehdään ja kuten kiskopuolella on mahdollista tehdä, niin merkitseekö se silloin sitä, että ne "pimitetyt kustannukset" katoavat ja taikasauvan iskusta Jokeri maksaakin 275 miljoonaa?
 
Palaanpa vielä tähän, kun sanot asian tässä niin yksinkertaisesti.

Kuten sanottu, olen itsekin vähän kahden vaiheilla suomalaisen ja kansainvälisen laskutavan kanssa. Ymmärrän suomalaisen systeemin ja hyväksyn sen loogisuuden, mutta ymmärrän myös ulkomailla monesti käytetyn mallin, joka vastaa tuota sinun käsitystäsi ja jossa kaikki mahdollinen, johon rakennushetkellä käytetään rahaa, pannaan yhdelle riville investoinnin hinnaksi.

Siispä ymmärrän sellaisen ajatusmallin, jossa Jokerista on vaunuineen ja varikoineen on maksettava puolisen miljardia ja se raha käytetään nyt. Joten hanke maksaa sen verran.

Varikon ymmärtävän jotenkin kuuluvan investointiin mutta kaluston ei, koska sen kohtalo on vielä avoin. Jokerin suunnittelijat lähtevät siitä että Jokerilla ei ajeta millään HKL:n nykyisista vaunuista, ja hankittavan kaluston tarve on mitoitettu sen mukaan. Mutta sitten jos kalusto hankitaan samaan aikaan Kruunuvuornen sillan tarvittavien vaunujen kanssa, ja niitä käytetään sekaisin, niin mikä on se lopullinen kaluston osuus sitten? Hankittavan kaluston hinta voi vaihdella kanssa mallin mukaan ja sen mukaan millaiseen kauppaan päästään.

Länsimetrossa HKL:n ostamat 20 kpl M300 vaunua on tarkoitettu riittämään sekä länsimetron ykkös- että kakkosvaiheeseen eli Kivenlahteen asti. Lisäksi metrolla on väitetty olevan ennestään hieman "liikaa" vaunuja, koska M200 sarja hankittiin alunperin Vuosaaren haaran lisäksi siltä varalta että metroa jatkettaisiin piakkoin johonkin suuntaan, vaikka ei tehty, eli M300-hankinta mitoitettiin sen mukaan.

t. Rainer
 
Hesarin verkkosivujen iltapainoksessa julkaistiin vaatimaton kirjoitukseni
http://www.hs.fi/ilta/06052016/a1462414209484
Aloitat kirjoituksesi näin:
Antti Perälä HS:ssa sanoi:
Raide-Jokerin kustannusarvio on peräti 460 miljoonaa euroa eli 1 500 bussin hinta.
Eli ehdotat hankittavaksi 307 maastokäyttöön tehtyä bussia. Ovatko mallia BTR-60 tai Masi? Ja näillä sitten saavutetaan linjanopeudeksi 29 km/h?

Helsingin Uutisissa ja Länsiväylässä olleen jutun kärki, väittämä Jokerin kustannusarvion noususta, ei ollut totta. Uudessa jutussa tätä väärää tietoa ei oikaistu, joten lehtien kustantaja ei noudata hyvää journalismia.

Sen kirjoittaminen, että Jokeri maksaa 460 M€, on totuuden ja valheen välissä. Jos hankittaisiin raitiovaunuliikennettä nykyisen bussilinjan 550 reitille ”avaimet käteen” -periaatteella, hankkeen myyjän on tehtävä noin 460 M€:n investointi. Mutta riippuen siitä, mitä hankinnassa sovitaan rahoituksesta, verorahoja käytettäisiin investointiin jokin määrä tai ei yhtään. Raitioteitä on toteutettu siten, että yksityiset sijoittajat rahoittavat hankkeen ja sopivat pyörittävänsä liikennettä esim. 30 vuotta ja saavat investointinsa katteeksi tuloja tämän ajan. Mutta mahtaisivatko Helsingin Uutiset ja Länsiväylä tässä tapauksessa repäistä räväkän otsikon: Raidejokeri onkin ilmainen, 460 miljoonan ratikka ei maksakaan mitään.

Vinkkinä Lehtiyhtymän toimitukseen: Repäiskää uusi klikkaushitti tekemällä juttu Ranskan Reimsin raitiotiestä. Sillä se oli todella halpa! 11,2 km:n laajuinen raitiotie vaunuineen, varikkoineen, arkeologisine kaivauksineen, kaupungin keksustan remontteineen ja koko kaupungin bussiliikenteen kanssa maksoi vaivaiset 75 M€. Eli kyllä on ratikka todella halpa, ja bussiliikennekin tulee siinä sivussa ihan ilmaiseksi! Jaa että miten niin? Hanke toteutettiin siellä ”avaimet käteen” -periaatteella, jossa raitiotien rakentaja ja 30 vuoden operoinnin hoitaja otti hoitaakseen Reimsin bussiliikenteen myös. Kaupunki maksoi tästä kaikesta 75 M€. Ja muullahan ei liene mitään merkitystä?

Jokerin hinnan väittäminen 460 miljoonaksi on selkeästi valehtelua siltä kannalta, että vuosikymmeniä on puhuttu siitä, että rakennettaisiin raitiotie. Siis nimenomaan raitiovaunujen ajettavaksi sopiva rata Jokerin reitille. Se rata ei edelleenkään maksa 460 miljoonaa, vaan tehdyn hankesuunnitelman mukaan 275 M€ huhtikuun 2015 hintatasossa.

On täysin perusteltua puhua vain ja ainoastaan radasta ja sen hinnasta. Yksi syy on vertailukelpoisuus muihin liikennehankkeisiin. Eniten Suomessa rakennetaan maanteitä ja katuja. Eikä niiden yhteydessä lasketa, mitä maksavat autot, jotka tiellä ajavat. Eikä pidäkään laskea, kun asiaa pohditaan teiden rakentajan kannalta. Liikenneviraston ja kaupunkien tehtävä on rakentaa liikenteen väyläverkkoa. Se on palvelu, jota käyttävät yksityisautoilijat sekä kaupalliset liikenteenjarjoittajat. Kummatkin kustantavat itse tarvitsemansa kulkuvälineet.

Toinen syy on se, että ei ole olemassa mitään eksaktia ja oikeata määrää kulkuvälineitä, mikä pitäisi väylärakentamisen hinnan lisäksi laskea ”todelliseen” kokonaishintaan. Vaan asia on päinvastoin. Väylähankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista merkitystä yhteiskunnassa arvioidaan sen perusteella, miten paljon väylällä tulee liikennettä olemaan. Toisin sanoen, liikenteen määrä ja siten väylää käyttävän kaluston määrä ovat muuttujia eivätkä vakioita. Esimerkiksi jos raitioliikenne Jokerilla aloitetaan 25 vaunulla ja muutaman vuoden kuluttua kysynnän kasvaessa tarvitaan 10 vaunua lisää ja joskus 15 vuoden päästä taas 15 lisää, niin mikä on ”oikea” Jokerin hinta, joka sisältää myös vaunut?

On virhe laskea edes varikon hintaa mukaan radan hintaan. Sillä varikon koko ja korjaamotilojen kapasiteetti riippuvat siitä, miten paljon on vaunuja. Helsingin tapauksessa on tosiasiallinen tilanne niin, että kun raitiovaunujen korjaamotilat rakennetaan ensisijaisesti muun raitioverkon kuin Jokerin tarpeisiin, eli luokkaa 150 vaunulle, Jokerin vaunujen kunnossapidon varikkokustannukset jäävät lähes marginaalisiksi. Tietenkin voidaan rakentaa erillinen korjaamo Jokerin vaunuille. Mutta se on taloudellisesti typerää veronmaksajien rahojen haaskausta.

Selitys sille, miksi esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa raitiotiehankkeita toteutetaan kokonaishinnalla, jossa on mukana rata, varikot, kalusto ja vaihteleva määrä autoliikenteen rakentamista, on sikäläisessä rahoitustavassa. Esimerkiksi Ranskassa joukkoliikennettä rahoitetaan erityisverolla, jonka tuotto käytetään joukkoliikennehankkeeseen. Hanke saa ja sen halutaan sisältävän muutakin kuin vain radan rakentamisen, kuten kaupunkiympäristön muutakin kohentamista kuin vain ratikan tekemisen. Kaupunkilaiset haluavat parempaa kaupunkia, ja ovat valmiit maksamaan erityisveroa saadakseen mitä haluavat. Suomessa joukkoliikenteen rahoitus on nihkeätä. Siinä, missä Saksassa osavaltio ja liittovaltio voivat tukea raitiotietä vaunuineen 80 prosentilla, meillä on epävarmaa, tuleeko edes 30 % vain ja ainoastaan radan ja välittömästi samaan aikaan rakennettavan infran hinnasta. Meillä poliitikkojen arvovalinta on näin.

Antero
 
Tässä Länsiväylä-uutisoinnin kommentoinnissa on minusta mennyt hiukan puurot ja vellit sekaisin - kysymys ei ole siitä maksaako hanke 275m€ vai 450m€, vaan siitä, onko hinta-arvio muuttunut.

Riippumatta laskutavasta, hinta-arvio on aivan sama kuin alkukeväästä - Se tekee jutusta puhtaan uutisankan.
 
Tässä Länsiväylä-uutisoinnin kommentoinnissa on minusta mennyt hiukan puurot ja vellit sekaisin - kysymys ei ole siitä maksaako hanke 275m€ vai 450m€, vaan siitä, onko hinta-arvio muuttunut.

Riippumatta laskutavasta, hinta-arvio on aivan sama kuin alkukeväästä - Se tekee jutusta puhtaan uutisankan.

Erittäin hyvä kiteytys. Juuri näin minäkin asian näen, vaikka en osaa muotoilla sitä yhtä kompaktisti.
 
Valtuustokäsittely on Helsingissä 15.6. ja Espoossa 13.6. Eipä taida enää tulla esteitä Jokerin tielle. Helsingin khs hyväksyi esityksen sellaisenaan, Espoossa se meni läpi äänestyksen kautta.
 
Takaisin
Ylös