Oma väylä ei ole vain nopeuskysymys, se on myös luotettavuuskysymys. Omalla väylällä liikenne pystytään hoitamaan säännöllisemmin ja luotettavammin, kun muun liikenteen häiriöt ja epävarmuustekijät eivät samalla tavalla heijastu jokeriin.
Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma näyttää lähestyvän asiaa näin:"Vihdintien kiertoliittymässä rata on esitetty rakennettavaksi tasossa liittymän
läpi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tekemien liikennesimulointien perusteella tästä ei aiheudu merkittävää häiriötä muulle liikenteelle."
Raide-Jokerilla on muuten varsin paljon risteyksiä, jyrkänpuoleisia kaarteita ja jalankulkijoiden ylityspaikkoja. Valmiutta rajoittaa esimerkiksi autojen kääntymistä radan yli on ollut aika heikosti ja Leppävaarassa kuljetaan sekaliikenteessä asuntokaduilla eikä bussin tapaan Kehä I:llä
Espoon maisemat ovat minulle tuntematonta maata, joten ehdottelen parannuksia Helsingin puolelle rajaa. Temen aiemmin linkkaamaa pdf:fää kannattaa vilkuilla, niin pysyy paremmin kartalla. Numerointi viittaa yleissuunnitelman paalutukseen.
5) Latokartano - Viikinmäki, 950m, 70 + 20 + 20 = 130s, Itiksestä 8 min
Ensimmäiset parisataa metriä mentäneen suht hiljaan mutta sen jälkeen voisi mennä taas täydellä nopeudella pysäkille saakka. Viikinraitin kevyen liikenteen ylitys pitäisi poistaa, ehdotan että se silta alkaisi sen verran aiemmin että tuo olisi alitus. Toisella puolella taas Aulangontie vaatisi ihan raskaat puomit, ylikulkukin olisi ehkä mahdollinen jos se tehtäisiin sillan yhteydessä
1) (Arvelisin että po. Viikin tiedepuisto - Viikinmäki) Rata laskeutuu Pihlajamäentietä Viikintien kiertoliittymään ja kääntyy sitä sivuten kavutakseen jälleen Lahdenväylän ylittävälle sillalle. Tähän voisi hyvin rakentaa sillan loiventamalla pengertä paalulta 11050, jolloin rata saataisiin kääntymään siltakannella loivemmin Pihlajamäentielle. Kevyenliikenteen väylä pitäisi varmaan reitittää uudelleen kohdasta 11300.
2) Oulunkylän aseman tienoilla voisi pysäkin Mäkitorpantie siirtää Oulunkyläntien loppuun, kohtaan 8300. Tässa voisi kumipyöräliikenteen kaistoja ryhmitellä siten, että busseille ja ratikalle syntyisi kelvollinen vaihtopysäkki. Yksityisautoilun voi ohjata omilla kaistoillaan kiertoliittymään. Pääradan alitusen ja kiertoliittymän väli on noin 120 metriä ja leveyttä saa siirtämällä mini-golfkentän muualle.
3) Käskynhaltijantien/Pakilantien ja Tuusulantien ramppien eli paalun 6700 kohdalle kiertoliitymä, jolloin vasemmalle kääntyminen voidaan kieltää aina Pirjontien kiertoliittymään - noin paaluun 5970 - saakka. Kyseenalainen juttu, maunulalaiset eivät varmaan tykkäisi ja ratikan nopeus olisi varmaan muutoinkin vähäinen tällä osuudella.
4) Eliel Saarisen tie välillä Ilkantie-Nuijamiestentie, paalut 4300-4750, voidaan vasemmalle kääntyminen kieltää kokonaan, pätkä on lyhyt ja tarjoaa kumpaankin suuntaan autoilijoille yhtä kätevän reitin. Aitaa keskelle.
5) Mitä tapahtuu paalujen 2500 ja 2700 välissä Eliel Saarisen tiellä? Yksiraiteinen osuus?
6) Haagan liikenneympyrä, siltahan tähän tarvittaisiin tai ainakin radan linjaus, kuten täällä on ehdotettu, vain Vihdintietä poikittamaan.
7) Pitäjänmäentiellä en oikein osannut valita kahdesta vaihtoehdosta: a) rata kadun pohjoislaitaan ja kaikki muut pohjoislaidan kadut kiinni paitsi Takomotie tai b) kiertoliittymä Pitäjän- ja Pajamäentien risteykseen, rata keskelle katua ja aita ratojen väliin. Vaihtoehto a tuottaisi mahdollisesti tukkoisen risteyksen ja b lisäisi autoliikennettä Kaupintiellä.
8) Pajamäentien risteyksen tienoille voisi rakentaa liityntäpysäkin bussi-ratikka.
Nopeuttamisessa ei mielestäni ole kysymys pelkästä linjanopeuden kasvattamista, matkanopeuteen vaikuttaa myös vaihtojen sujuminen vaihtopysäkeillä ja -asemilla. Etenkin satunnaismatkustajille sekoilu epäselvillä vaihtopaikoilla on turhauttavaa.
Raide-Jokerista vaihtaminen paikallisjunaan tai metroon edellyttää, yhdellä poikkeuksella, tasonvaihtoa tai useampia. Matkustajat tulevat ryntäilemään rappusissa ja kohtaamaan turhauttavia "niin lähellä, niin kaukana" -tyyppisiä tilanteita; Oulunkylässä voi katsella ratikan ikkunasta lähijunaa, johon ei ehdi. Ainoa poikkeus on Leppävaara, jossa pääsee ilman tasonvaihtoa Helsingin suunnan laiturille (muistanko oikein?). Itäkeskuksessa voisi Jokerin johtaa samaan tasoon metrolaitureiden kanssa nykyiseen parkkihalliin, jolloin kaupungin suunnan metroraiteella ja jokerin päätepysäkillä tulisi olemaan yhteinen laituri. Näin vaihto sujuisi edes toiseen suuntaan mukavasti laiturin ylitse kävellen. Tasonvaihdot eivät tällä vähenisi, mutta sääsuoja tulisi kuin itsestään.
Katsellessani lävitse tuon alustavan yleissuunnitelman suunnitelmakarttoja en hämmästyksekseni huomannut yhtään pysäkkiratkaisua terminaalien ulkopuolella, jossa olisi helppo vaihtaa bussiin. Löytääkö joku sellaisen? Kun vaunuissa tulee olemaan ovet molemmin puolin, niin voisiko saada edes pari sellaista pysäkkiä, jolla vaihto tapahtuisi kävellen laiturin ylitse, ylittämättä ajorataa tai kiskoja. Tälläisillä pysäkeillä pitäisi olla busseille aikataulu, jonka mukaan matkustaja voisi olla varma vaihtoyhteyden toteutumisesta. Kohdat 2 ja 8 listauksessani liittyvät tähän. Mahdollisesti jossakin Maunulan tienoilla voisi myös olla tarvetta tälläiselle pysäkille.
Eräs täsmällisyyttä ja ennustettavuutta, siten nopeutta lisäävä konsti voisi olla Jokerin liikennöiminen kahdessa tai kolmessa palassa (vedetty karvalakista): J1 Itis - Huopalahti, J2 Oulunkylä - Leppävaara, J3 Huopalahti - Tapiola. Näin mahdolliset häiriöt eivät sotkisi koko linjan liikennettä sekä kapasiteettia voisi säätää tarkemmin kysynnän mukaan. Ainakin itänaapurissamme näyttää olevan tapana viritellä linjastoja näin.
Nopeutuuko matkanteko, lisääntyykö kysyntä?