Raidekerroin

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Tuo tutkimus antaa sinänsä mielenkiintoisia tietoja matkustajien mielitymyksistä, mutta onkohan siinä tutkittu myös raiteen vaikutusta todellisiin matkustajamääriin eli niiden mieltymysten realisoitumiseen?

Mielenkiintoista olisi selvittää nimenomaan se, kuinka moni ei-joukkoliikennematkustaja ryhtyisi joukkoliikennematkustajaksi, jos hänelle tulisi mahdollisuus käyttää raidelinjaa. Siinähän sitä todellista raideliikennekerrointa saataisiin näkyviin.

Tämän voisi tietysti selvittää myös ysiratikalla Helsingissä. Sille näkyy vakiintuneen nyt noin 10 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Osa näistä on tullut bussista 17 ja pieni osa muilta raitiolinjoilta, mutta osa on aivan uusia joukkoliikennematkustajia. Juuri heidät pitäisi tavoittaa ja kysyä, mikä on se syy, joka on saanut heidät ysiratikan kyytiin, kun ei joukkoliikenne aiemmin ole kelvannut.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Vuosikymmenten aikana olen kuullut ystäviltä, tuttavilta ja "kylänmiehiltä" (ei-harrastajia siis!), että ratikka se on mukava ja kiva ja sillä on hyvä kulkea. Miksi? Ei siihen tule mitään yksiselitteistä vastausta. Se vain on niin!
Siinä on sitä kerrointa kylläkseen.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Ai niin, siis mainitut syyt junan puolesta ovat osittain aika ihmeellisiä, mutta tässä muutamia niistä monista:
mukavempi, enemmän tilaa, vessa, sujuvampi, vapaa liikkuvuus junassa, pahoinvointi bussissa, "ajo luonnon halki" (eli tavallaan kauniit näkymät ikkunoista), ympäristöystävällisempi (sijalla 13/55), hiljaisempi/rauhallisempi, tupakointimahdollisuus (vuonna 2001 junissa oli vielä tupakkaosastot), perhe-/lapsiystävällisempi, istuinmukavuus, turvallisuus, lukumahdollisuus, eväiden syönti helpompaa, yksityisyyden tunne, lastenvaunut helpommin mukaan, polkupyöräkuljetusmahdollisuus ja monia muita.

Nyt voisi tietysti myös alkaa miettimään, oliko tupakkaosastojen poisto järkevää. Minusta kuitenkin junahenkilökunnalla on oikeus savuttomaan työpaikkaan.

Turvallisuus on sellainen juttu: yleensä henkilökunta mielletään turvallisuuden kasvattajaksi, mutta ilmeisesti myös muut komponentit ovat tärkeitä. Bussissa näkee varmaan useammin läheltä-piti tilanteita kuin junassa.

Lukeminen ja syöminen mielletään siis myös tärkeäksi joukkoliikenteessä ja junassa se näyttää olevan helpompaa.

Tuo yksityisyys on mielenkiintoista. "Mehr für sich sein" eli "enemmän itsensä kanssa oleskelua" oli kirjoittajan mukaan sijalla 41/55 mainituista syistä vaikka kyllä junissa aika täyttä ja tiivistä usein tuleekin.


Syyt bussilla matkustamiseen:
Tottumus, mukavempi, tiheämpi pysäkkiväli, joustavampi, huonosti saavutettavat rautatieasemat, turvallisuus, anonymiteetti, henkilökunta lähellä, muistuttaa enemmän autoa.

Kirjoittajan mukaan senioreiden mieltymys bussiin on osin historiallinen: heidän nuoruudessaan raidekulkuneuvot miellettiin vanhentuneiksi ja uusilla moottoriteillä (silloin ei vielä niin ruuhkaisia) ajavat bussit olivat myös mukavempia kuin moni senaikainen juna. Se on siis jäänyt pysyväksi mielikuvaksi vaikka mukavuus näyttäisi kuitenkin olevan enemmän junan puolella..
Toinen syy voisi minun mielestäni olla turismissa: Seniorit ovat suurin asiakasryhmä bussilomamatkoilla. Bussi on siis se "lomakulkuneuvo". Ei ihme, että listalta bussin puolesta löytyy myös: "bussiin liittyy mukavia muistoja"

"Muistuttaa enemmän autoa" on huvittava. Mutta kyllä, ruuhkassa seisovat bussit muistuttavat enemmän ruuhkassa seisovia autoja kuin ohisuhahtavat junat/pikaraitiotiet. Pointti on kuitenkin se, että koska monet edelleen mieltävät auton nykyaikaiseksi ja statussymboliksi, on joukkoliikennevälineistä bussi se läheisin.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

339-DF sanoi:

Mielenkiintoista olisi selvittää nimenomaan se, kuinka moni ei-joukkoliikennematkustaja ryhtyisi joukkoliikennematkustajaksi, jos hänelle tulisi mahdollisuus käyttää raidelinjaa. Siinähän sitä todellista raideliikennekerrointa saataisiin näkyviin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Myös ne, jotka omistavat kotitaloudessaan vähintään yhden auton (niin kutsutut "Wahlfreie" eli vapaasti valitsevat) olivat junan kannalla: Prosenttiluku ei poikkea mitenkään erityisesti muista: 64,2% valitsisivat junan.

Nämä "vapaasti valitsevat" eivät tietenkään ole tismalleen sama ryhmä kuin "ei joukkoliikennettä käyttävät", mutta yhtäläisyyksiä ja osittain molempiin ryhmiin kuuluvia löytyy. Esim "vapaasti valitseva" ei aina valitse joukkoliikennettä eikä myöskään käytä joukkoliikennettä kaikkiin matkoihin.

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vapaasti valitsevat käyttävät joukkoliikennettä useimmiten silloin kun tarjolla on raidejoukkoliikennemuoto ja ajavat useimmiten autolla jos bussi on ainoa mahdollisuus. Heidän vastauksensa junan puolesta on melko hyvä merkki siitä.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

GM 5 sanoi:

Lukeminen ja syöminen mielletään siis myös tärkeäksi joukkoliikenteessä ja junassa se näyttää olevan helpompaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä saattaa ainakin osittain liittyä matkapahoinvointiin; matkapahoinvoinnista kärsivä ihminen ei voi lukea bussissa mutta junassa voi (ainakaan yleensä). Toisaalta kyllä Helsingissä oman kokemukseni mukaan junassa näkee ihmisiä lukemassa huomattavasti enemmän kuin bussissa. Tämän eron on vaikea usko johtuvan pelkästään matkapahoinvoivien osuudesta.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Tässä on taitettu peistä suuntaan jos toiseen. Mistä raidekerroin johtuu ?
Siinä on kolme tärkeintä seikkaa:

1. Nopeus.

2. Nopeus.

3. Nopeus.

Jos ratikka on yhtä hidas kuin bussi, sillä ei ole mitään virkaa. Kun ihmisten uutuudenviehätys on haihtunut, he valitsevat mieluiten sen nopeimman kulkuneuvon, joka on käytännössä sama kuin peltilehmä. Ei oo peltilehmän voittanutta.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Ertsu sanoi:

Tässä on taitettu peistä suuntaan jos toiseen. Mistä raidekerroin johtuu ?
Siinä on kolme tärkeintä seikkaa:
1. Nopeus.
2. Nopeus.
3. Nopeus.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nopeus on kyllä erittäin tärkeä, mutta näkisin myös muita syitä, jotka vaikuttavat valintaan: Jos minulla on paljon kannettavaa, voisin valita enemmänkin sen yhteyden, jossa saan todennäköisemmin istumapaikan tai jossa minun ei tarvitse vaihtaa ajoneuvosta toiseen. Jos etsin junayhteyttä, valitsen yleensä sen, missä vaihdot jäävät minimiin, vaikka matka-aika pitenisi jonkin verran.

Raideliikennekulkuneuvo on myös laajemmin ihmisten tietoisuudessa, joten vaikka nopeampi bussiyhteys olisikin olemassa, käytetään silti raidevaihtoehtoa, koska bussiyhteyttä ei yksinkertaisesti tunneta.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

GM 5 sanoi:

Nopeus on kyllä erittäin tärkeä, mutta näkisin myös muita syitä, jotka vaikuttavat valintaan: Jos minulla on paljon kannettavaa, voisin valita enemmänkin sen yhteyden, jossa saan todennäköisemmin istumapaikan tai jossa minun ei tarvitse vaihtaa ajoneuvosta toiseen. Jos etsin junayhteyttä, valitsen yleensä sen, missä vaihdot jäävät minimiin, vaikka matka-aika pitenisi jonkin verran.

Raideliikennekulkuneuvo on myös laajemmin ihmisten tietoisuudessa, joten vaikka nopeampi bussiyhteys olisikin olemassa, käytetään silti raidevaihtoehtoa, koska bussiyhteyttä ei yksinkertaisesti tunneta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siinä Lentävänniemen pengersillassa yhdistyisivät nuo molemmat. Nopeus ja se, että ihmiset tietäisivät sen:
http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/lentsunoikaisu.JPG
Joka toinen vuoro kiertäisi tuon lenkin myötäpäivään ja joka toinen vastapäivään. Yksiraiteinen riittäisi. Se olisi Tampereen keskustan ja Lentävänniemen välillä jopa nopeampi kuin peltilehmä.
Penkereen voisi tehdä jostain entisen Ranta-Kesoilin paikkeilta.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

janihyvarinen sanoi:

a) mainitsemasi parempi matkustusmukavuus (vähemmän huojuntaa, tasaisemmat kiihdytykset ja jarrutukset, enemmän tilaa)

b) subjektiivinen nopeuden kokemus (mikä voi johtua joko aidosta nopeusedusta tai sitten etuuksien / oman väylän takaamasta matkan etemisestä tasaisesti koko ajan, eli siitä ettei tarvitse pysähtyä liikennevaloihin) <-- tämä tekijä vaikuttaa tietysti vain silloin kun se on olemassa

c) matkustuskokemuksen selkeys (reitti ja/tai pysäkit näkyvät konkreettisesti katukuvassa, reitti on pysyvä verrattuna bussiin jonka reitti voi muuttua yhtäkkiä ennalta arvaamatta, selkeä matkustajainformaatio)

Tekijään c) liittyen uskoisin että raideliikenteen selkeät reittikartat nimettyine asemineen / pysäkkeineen vaikuttavat enemmän kuin yleisesti arvataankaan.

Mutta miksiköhän näitä toimenpiteitä ei ole juuri edes kokeiltu?

Klikkaa laajentaaksesi...

Näitä toimenpiteitä ei ole tarvinnut kokeilla, koska kukaan ei ole vaatinut. Ja harrastajien puuheethan ovat aina niitä "hevosmiesten tietotoimiston juttuja", kuten Tervala ilmaisi. No se siitä.

Tosiasia on se, että mikään kuvaamistasi vaihtoehdoista ei toteudu Suomessa. Nykyisessä vuoristorata-hidasraitiotiessä ei ole tasaisuudesta tietoa, sen enempää kuin nopeuden tunnettakaan. -> Pysähdytään kaikkiin valoihin, bussitkin ajavat ohi.

Bussilinjaston selkeydestä ei voi puhuakaan, malliesimerkkinä Espoon sisäinen linja 28, josta löytyy mös versiot 28B, 28K, 28KB, 28KT, 28T (KT ja T-vuorot kuitenkin Kirkkonummen puolelle. (Espoon lipulla ei pääse Kirkkonummen puolelle). Asia ilmaistaan muodossa "Kirkkonummen bussiliikenteessä matkakortti kelpaa [...] Espoon sisäisellä linjalla 28." Entä mahtaakohan matkakortti kelvata sitten myös linjoilla 28KT ja 28T? Mikähän lippu siinä sitten käy? Aivan oikein, lähiseutu- tai kokaluelippu! Yhteesä tämä linjaperhe kulkee melko havoin, joten ne joilla ei ole pakko, eivät edes yritä opetella tälläistä sekasotkuvyyhtiä, vaan matkustavat mielummin autolla.

Pääkaupunkiseudulla on vain yksi selkeä linja ja se on 550, tosin senkin saaminen oli työn ja tuskan takana.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen saaminen houkuttelevaksi vaatii vähintään raitioliikenteen toiminnan ja toteutuksen tason saamisen 2000-luvulle sekä bussilinjaston selkeyttämisen.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Vaikka ketju on väärä, kommentoin silti.

Ertsu sanoi:

Itse näkisin, että raideliikenteen suurin plussa on nopeus. Täällä Tampereella 15 minuutin henkilöautomatka kestää bussilla tunnin ja 15 min. Ratikan pitäisi kuitenkin kulkea omalla väylällään, jossa se saisi kulkea maksimissaan 100 km/h, jota kaupunkibussi ei edes kulje. Oma väylä keskustassa tarkoittaa käytännössä tunnelia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ertsu sanoi:

Tässä on taitettu peistä suuntaan jos toiseen. Mistä raidekerroin johtuu ?
Siinä on kolme tärkeintä seikkaa:

1. Nopeus.

2. Nopeus.

3. Nopeus.

Jos ratikka on yhtä hidas kuin bussi, sillä ei ole mitään virkaa. Kun ihmisten uutuudenviehätys on haihtunut, he valitsevat mieluiten sen nopeimman kulkuneuvon, joka on käytännössä sama kuin peltilehmä. Ei oo peltilehmän voittanutta.

Klikkaa laajentaaksesi...

1960-luvulla ajateltiin näin. Stadtbahnista lisää . Lyhyesti sanottuna: Linjanopeus ei ole tärkein asia, vaan kokonaismata-aika merkitsee enemmän.

Ertsu sanoi:

En tuohon niin tarkkaan tutustunut, mutta se yksi asia vielä kaivelee. Miksei Santalahdesta Lentsuun voisi tehdä pengersiltaa, jota vain ratikat saisivat käyttää ? Se nopeuttaisi huomattavasti matkaa Lentsusta keskustaan ja houkuttelisi monen lensulaisen jättämään auton kotiin. Pengersillan keskipaikkeilla saisi olla 4-5 m:n levyinen kulkuaukko pienveneille.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Lentävänniemen kärjessä asuvat säästävät pari minuuttia, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta mitähän mahtaa Lentävänniemen ja Lielahden välissä asuva ihminen ajatella, jos raitiotie ei kulkisi siellä, missä ihmiset asuvat, vaan jossain Näsijärvessä. Aivan, hän jatkaa autoilua kuin ennenkin, koska hän ei mitään liityntäliikennettä alennu käyttämään.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Ertsu sanoi:

Siinä Lentävänniemen pengersillassa yhdistyisivät nuo molemmat. Nopeus ja se, että ihmiset tietäisivät sen:
http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/lentsunoikaisu.JPG
Joka toinen vuoro kiertäisi tuon lenkin myötäpäivään ja joka toinen vastapäivään. Yksiraiteinen riittäisi. Se olisi Tampereen keskustan ja Lentävänniemen välillä jopa nopeampi kuin peltilehmä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisesti jossain vaiheessa rysähtää, kun eri suuntiin kulkevat vuorot kohtaavat? Pääkaupunkiseudulla luovutaan rengasmaisista 100N-linjoista juuri siksi, että lähes poikkeuksetta matkustajat joutuvat matkustamaan turhaan. Harrastajallehan kiertoajelu on pelkkää hauskaa, mutta mitenhän mielekästä on jatkuvasti ajaa ylimääräistä kierrosta? Ei varmasti huvita, kun autolla olisti jo nopeammin. Siksi rengasyölinjat ajetaan tulevaisuudessa perinteisillä A->B->C linjoilla, eikä jatketa nykyisellä, sekavammalla A->E->D->C->B->A linjalla. Näin paikassa B asuvan ei tarvitse tutustua turhaan paikkoihin E, D ja C.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

GT8N sanoi:

Linjanopeus ei ole tärkein asia, vaan kokonaismata-aika merkitsee enemmän.


Jos Lentävänniemen kärjessä asuvat säästävät pari minuuttia, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta mitähän mahtaa Lentävänniemen ja Lielahden välissä asuva ihminen ajatella, jos raitiotie ei kulkisi siellä, missä ihmiset asuvat, vaan jossain Näsijärvessä. Aivan, hän jatkaa autoilua kuin ennenkin, koska hän ei mitään liityntäliikennettä alennu käyttämään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Et näköjään katsonut sitä havainnekuvaa. Joka toinen vuoro kiertäisi lenkin vastapaivään ja joka toinen myötäpäivään. Palvelu pelaisi siis suurimmalle osalle lielahtelaisia.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

GT8N sanoi:

Ilmeisesti jossain vaiheessa rysähtää, kun eri suuntiin kulkevat vuorot kohtaavat?

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei niiden siinä pengersillalla tarvitse kohdata. Ei se ratikka siinä niin kauaa kuppaa, etteikö tonen ratikka voi odotella, että se tulee sieltä. Ei tämän pitäisi aikataulusuunnittelijallekaan mikään haaste olla.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

GT8N sanoi:

Tosiasia on se, että mikään kuvaamistasi vaihtoehdoista ei toteudu Suomessa. Nykyisessä vuoristorata-hidasraitiotiessä ei ole tasaisuudesta tietoa, sen enempää kuin nopeuden tunnettakaan. -> Pysähdytään kaikkiin valoihin, bussitkin ajavat ohi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Totta sikäli että eivät toteudu ideaalisti.

Helsinkiläinen hidasratikkakin on kuitenkin pysävä rakenne, joka ei hyppää yhtäkkiä pois kiskoiltaan ja kurvaa sivukadulle aiheuttaen paniikkia reittiä tuntemattomassa matkustajassa. Sikäli matkustuskokemus on luotettavampi ja selkeämpi kuin bussilla, joka voi (potentiaalisesti) kurvata yhtäkkiä mihin tahansa.

Sanoisin myös että keskimäärin vuoroväli ainakin mielletään paremmaksi kuin useimmilla bussilinjoilla ja kulkeehan se ainakin vähän tasaisemmin kuin bussi, vaikkei niin tasaisesti kuin voisi.

Olennaista on että mielikuvistahan tässä on kyse, ei niinkään realiteeteista.

Eli kyllä joitakin ehdottamiani raidekertoimen elementtejä on olemassa myös Helsingissä, vaikkei ollenkaan siinä mittakaavassa kuin voisi olla, jos haluttaisiin tosissaan hyötyä siitä.

Vs: Mistä raidekerroin johtuu?

Oma arvioni on, että raidekerroin johtuu sinällään objektiivisista raideliikenteen ominaisuuksista, mutta kyseessä on nimenomaan psykologinen ja kulttuurinen ilmiö. Raidekerroin selittyy nimenomaan ihmisten kokemuksella raideliikenteestä.

Itse näkisin raidekertoimen taustaominaisuuksina mm raideliikenteen:
- Nopeuden
- Säännöllisyyden
- Matkustusmukavuuden (tasainen kulku, näkymät vaunusta)
- Havainnollisen informaation ja raideliikenteen itsessään informaatiojärjestelmänä (kiskot, vaunut)

On hyvä huomata, että huonolla suunnittelulla raidekertoimeen vaikuttavia tekijöitä voidaan horjuttaa, kuten Helsingissä tehdään.

Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavat nimenomaan koetut ilmiöt. Esimerkiksi Freiburgissa isännät totesivat, että kyselyiden mukaan kaupungin asukkaat pitävät raitiotietä kaupungin nopeimpana kulkumuotona, mikä ei ole aivan totta - ilmeisesti autolla ja pyörällä kuitenkin yleensä pääsee nopeammin.

Yksi tärkeä kysymys on myös se, että raideliikenne ohjaa sekä kaupunkisuunnittelua että kaupungin sosiaalista rakentumista. Esimerkiksi suuret näyteikkunat ja niiden lavastukset on usein tarkoitettu nimenomaan raitiovaunusta nähtäviksi.