Robottiautojen konseptin toimivuuden on osoittanut Google-auto ja suuri määrä muita yleensä vielä ei-kaupallisia esimerkkejä. Toki ensimmäiset kaupalliset ja sotilaalliset tuotteet ovat kyllä juuri tulossa markkinoille, joitain on jo yritetty myydäkin, toki alkeellisina, hitaina ja rajatulla alueella toimivina versioina.
Minusta Google-auto on lähinnä tekninen "gimmick" eikä mikään vakavastiotettava osoitus robottiautojen konseptin toimivuudesta. Toki se on kiinnostava testialusta, mutta kaupallisilla toimijoilla on intresseissään lähinnä kertoa siitä mikä toimii ja jättää ongelmat vähemmälle. Minusta fataaleja puutteita on mm. auton kyvyttömyys reagoida dynaamisiin muutoksiin liikenneympäristössä kuten muuttuneisiin liikennevalojärjestelyihin tai edes pysähtymismerkkiä tienposkessa näyttävään poliisiin. Yleisemmin, auto ei osaa mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti opetettu.
Ylipäänsä ongelmana on, että robottiautojen todellisista kyvyistä ja puutteista on olemassa erittäin vähän riippumatonta tieteellistä tutkimusta.
Kyse on vähän samasta tilanteesta kuin mobiili-internetillä oli joskus vuonna 1998-1999, eri sovelluksia pystyttiin rakentamaan konseptitasolla, mutta oikeastaan mitään aidosti kaupallisesti käytettävää ei tullut kuitenkaan uunista ulos ennen 2000 luvun loppua. Se johtui siitä, että mobiilidatasiirto oli toivottoman huonoa, näytöt huonoja, prosessorit hitaita ja softa alkeellista. Sen jälkeen sitten kehitettiin tekniikkaa ja saatiin vuosikymmen myöhemmin tuotteet massamarkkinoille.
Vertailukohtasi on aivan pihalla. Mobiili-internet kuten koko internet ylipäänsä on aivan tavanomaista tietotekniikan peruskauraa, johon ei liity mitään periaatteellisessti haastavaa. Kyse on ja on ollut vain raudan ja tiedonsiirtokapasiteetin mielekkäästä hyödyntämisestä. Parempi vertailukohta robottiautolle on nämä Space Odyssey 2001 -tyyppiset odotukset ihmisenkaltaisesta tietokoneiden älykkyydestä, jota tieteiskirjailijoiden innokkaasta hypetyksestä huolimatta ei ole vieläkään näkynyt eikä kuulunut. En usko, että robottiautojen ongelmat ovat ylipäänsä ratkaistavissa perinteisellä algoritmipohjaisella tietotekniikalla, vaan ensin pitäisi saada HAL toimivaksi. Miten roboauto arvioi, minkä näköisen liftarin voi poimia kyytiin ja milloin on parempi vain painaa kaasua?
Toinen asia sitten on nämä luotettavuusvaatimukset. Jos nettisovellus ei toimi tai kaatuu, sen on lähinnä kiusallista, mutta robottiauton virhe asettaa heti ihmishenkiä vaaraan. Tieiikenteessä aivan normaalin toiminnan ja täystuhon välillä on monesti vain hiuksenhieno ero. Vikatilanteessa ei välttämättä ole mahdollisuutta minkäänlaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Mielekkäitä malleja suunnitteluperiaatteiksi pitäisi ruveta etsimään Facebook-tekniikan sijasta esim. ilmailun ja ydintekniikan järjestelmistä.
Matka ensimmäisistä toimivista protoista massatuotantoon ei toki ole robottiautolla salamannopea, koska ihmisten joukossa toimivan järjestelmän luotettavuusvaatimus on niin korkea. Kuitenkin tieliikenteessä on käytännössä aika rajallinen määrä mahdollisia tapahtumiatyyppejä ja toki tarvittava järjestelmä on monimutkainen, mutta todellisia showstoppereita ei näytä olevan, kyse on enää vaan järjestelmien hiomisesta ja kehittämisestä sekä tuotteen hinnan tipauttamisesta.
On perin varhaista väittää, etteikö showstoppereita olisi. En usko, että järjestelmien monimutkaistaminen on ratkaisu vaan siitä seuraa lähinnä se, että validointi tulee mahdottomaksi. Olen täysin eri mieltä tuosta "rajallisesta määrästä tapahtumatyyppejä". Erilaisia tapahtumaskenaarioita on loppumaton määrä ja ne voivat esiintyä missä tahansa ja missä tahansa oloissa. Väitänpä, että ihmiskuljettajillekin onnettomuudet sattuvat ennemmin odottamattomien yhteensattumien summana kuin yksittäisen virheen vuoksi.
Googleauton karttakonseptilla ei voida mennä tuntemattomaan maastoon, kuten voi mennä hevosen kyydillä. Ei siis tiedetä, miten Googleauto saataisiin toimimaan hevosen tasolla tai mikä olisi jokin toinen toimiva lähtökohta kuin hevosen tai ihmisen näkö, muisti ja kognitiiviset kyvyt.
Hevoskärryt ovat kuulemma olleet perin käteviä aikoinaan: isäntä on voinut ajella alkuillasta kapakkaan, ja kotimatkalla on voinut ottaa torkut kun Polle on hyvin osannut reitin takaisin kotiin.
