Raidetaksi ja automaattiautot - kuvitelmaa

(Taas menevät keskustelumme joukkoliikenteen kannalta hieman off-topic alueille, mutta: )
Pitkän linjan IT-henkilönä haluaisin kuitenkin antaa vain sellaisen teknologisen lisähuomautuksen, että nimenomaan langattomien verkkojen voimakas kapasiteettikasvun evoluutio on todellisuudessa mahdollistanut kaikkien näiden älypuhelinten, tablettien etc. nykyiset käyttömuodot ja käyttäjien lukumäärät (sillä esim. suljetuissa langoitetuissa prosessinohjausjärjestelmissä teimme käytännössä näitä samoja asioita jo 1990/2000-vuosikymmenillä).
 
Kirjoitin blogiini otsikolla Robottiautoilua Bogotássa. Siellä kun toimii jo nyt sellainen palvelu, jonka meillä sanotaan tulevan mahdolliseksi, kunhan vain saadaan robottiautoja. Eli auton voi tilata kännykällä ”napin painalluksella”, auto saapuu muutamassa minuutissa ja vie joukkoliikenteen lipun hinnalla tai jopa halvemmalla haluttuun paikkaan kaupungilla. Bogotássa on tilaisuus nähdä, mitä se vaikuttaa kaupunkiliikenteelle.

Antero
 
Vantaan sanomat 1-2. maaliskuuta.

Vantaa voi menettää kuskittomat messubussit.

Automaattibussien toimittaja vetäytyy projektista.

Vantaan asuntomessuille kesäksi 2015 havitellut kuskittomat bussit saattavat jäädä pelkäksi haaveeksi, koska toinen projektiin osallistuva bussinvalmistaja ilmoitti Tiistaina menneensä konkurssiin. Samalla Vantaan toiveet kolmesta messualueella liikennöivästä bussista kokivat kolauksen. Projektipäällikkö Minna Honkasen mukaan nurin mennyt Ranskalainen Induct-yritys ei alunperinkään ollut toimittamassa busseja Vantaalle. Ongelmana kuitenkin on, että jaloillaan pysyvän Robosoft-nimisen tavarantoimittajan harteille jää nyt useamman kaupungin bussitilaukset. Tähän suhteellisen pieni firma ei välttämättä kykene venymään. Vantaan kannalta kuvion harmillisuutta lisää se, että toisena kokeilukaupunkina oleva Milano järjestää Vantaan kanssa samaan aikaan oman näyttelynsä, Milanon maailmannäyttelyn kesällä 2015. Näyttelyyn on tilattu kaikkiaan kuusi ilman kuljettajaa liikkuvaa bussia. Kun projekti on alunperin vielä Italialaislähtöinen on ennakoitavissa, että Milano vetää vetää pidemmän korren siinä tapauksessa, että busseja ei saada riittävästi valmiiksi molempien kaupunkien tarpeisiin. Tässä on olemassa pieni skaalaero, Honkanen vertaa.
Toivoa ei silti ole menetetty. Kevään aikana Vantaa yrittää etsiä uuden toimittajan, joka voisi valmistaa Vantaan kaipaamat kolme ajoneuvoa. Myös Robosoftin tilannetta seurataan koko ajan.
Kuskittomien pikkubussien olisi tarkoitus kuljettaa matkustajia uudelta kehäradan Kivistön asemalta Vantaan asuntomessualueelle Kesällä 2015. Alustavasti kokeilu alkaisi heinäkuussa kehäradan ja asuntomessujen avautuessa. Alunperin tarkoitus oli jatkaa kokeilua Elokuun loppuun. Reitti kulkisi noin kilometrin matkan aidattua, muulta liikenteeltä suljettua, kevyen liikenteen väylää pitkin.
 
Automaattiautolaki on vireillä Suomessa. Uusi lainsäädäntö mahdollistaisi täysin automaattiset ajoneuvot yleisessä tieliikenteessä rajatuilla alueilla. Mikäköhän on Suomen ensimmäinen automaattiautokaupunki? Hamina ja Uusikaupunki lienevät ainakin mahdollisia veikkauksia.

Kauppalehti sanoi:
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee tieliikennelakiin muutosta, joka mahdollistaa robottiautot Suomessa. Ilman kuljettajaa liikkuvia robottiautoja saisi testata rajatulla alueella yleisessä tieliikenteessä. Kyse on kokeilulaista, joka olisi voimassa viisi vuotta. Lakimuutoksen on tarkoitus astua voimaan jo vuodenvaihteessa.

http://www.kauppalehti.fi/auto/uuti...amassa+suomen+teille+ensi+vuonna/201405683583
 
Viimeksi muokattu:
Kirjoitin blogiini otsikolla Robottiautoilua Bogotássa. Siellä kun toimii jo nyt sellainen palvelu, jonka meillä sanotaan tulevan mahdolliseksi, kunhan vain saadaan robottiautoja. Eli auton voi tilata kännykällä ”napin painalluksella”, auto saapuu muutamassa minuutissa ja vie joukkoliikenteen lipun hinnalla tai jopa halvemmalla haluttuun paikkaan kaupungilla. Bogotássa on tilaisuus nähdä, mitä se vaikuttaa kaupunkiliikenteelle.

Osaatko selittää miksi Bogotássa "robottiautolla " matkustaminen on halvempaa kuin bussilla?

t. Rainer
 
Osaatko selittää miksi Bogotássa "robottiautolla " matkustaminen on halvempaa kuin bussilla?

Operaattoreina on yksityisyrittäjiä, joilla on aika matalat katteet. Täysimuotoisen joukkoliikennejärjestelmän kustannuksia ei näillä veijareilla ole.

Pitkin kehitysmaita on myös kimppatakseihin perustuvaa pikkubussi-taksijoukkoliikennettä, jossa nämä yksityiset operaattorit noukkivat ja jättävät matkustajia pitkin reittiä, reitin muodostuessa lennossa matkustajien määränpäätoiveista ja tipin suuruudesta. Paremman käyttöasteen ansiosta yksi matka voi olla todella halpa. Onneksi tälläinen villi liikenne on saatu meillä sivistysvaltiossa kitkettyä.
 
Osaatko selittää miksi Bogotássa "robottiautolla " matkustaminen on halvempaa kuin bussilla?
Ei se pitkillä matkoilla ole halvempaa. Mutta ihmettelen itsekin, miten lyhyilläkään matkoilla on mahdollista, että henkilöauto ja kuljettaja voivat olla niin halpaa palevelua. Ihmettelyäni lisää vielä se, että kun googletin takseina käytettyjen autojen hintoja Kolumbiassa, ne olivat jopa moninkertaisia suomalaisiin hintoihin nähden. Ehkä auton saa taksiksi ilman tuontiautoveroa, mutta silti. Ratkaisevaa lienee työvoiman hinta sekä polttoaineen negatiivinen verotus eli subventointi.

Antero
 
Tavallaan T&T:n jutussa kerrotussa ei ole mitään uutta. Google on selostanut kaiken aikaa, että Google-auto toimii kartan perusteella. Kartta on tässä tapauksessa ymmärrettävä tietenkin toisin kuin paperille painettu kartta, joita ihmiset ennen lukivat. Eli Google-auton kartassa on oltava kaikki sellainen data, joka on välttämätöntä sille, että auto osaa ajaa.

Tässä ei ole mitään uutta senkään kannalta, mitä itsekseen kulkevien kulkuvälineiden ammattilaiset ovat kertoneet robottiautoista. Asioista on puhuttu ehkä vähän toisin päin. Robottiauton ei tarvitse tunnistaa ihmisille tarkoitettuja liikennemerkkejä ja opasteita, sillä niiden tiedot voidaan ja välitetään eli on pakko välittää robottiautolle digitaalisesti. Mikä johtaa monessa demokuvassakin näkyvään asiaan, että robotiautoja varten on oltava niille suunniteltu ja tehty liikenneympäristö. Nykyinen on tehty autoja kuljettavia ihmisiä varten. Sellainen ei toimi autoja kuljettavia tietokoneita varten.

Robottiautot voivat siis aluksi toimia kaupungeissa, joissa on teknistaloudellisesti järkevää toteuttaa robottiautojen väyläverkosto oheislaitteineen. Jos ajatellaan, että autolla liikkumisen toinen ääripää on maastossa ajaminen, siihen on robottiautoilla vielä tavattoman pitkä taival. Sillä on eri asia tulkita digitaalista karttaa ja sen dynaamista opastusdataa kuin skannata ympäröivää luontoa ja tulkita sieltä kaikki tarpeellinen turvalliseksi etenemiseksi. Koneella on vielä pitkä pitkä matka sille tasolle, jonka hevonen hallistee. ;)

Antero
 
Robottiautot voivat siis aluksi toimia kaupungeissa, joissa on teknistaloudellisesti järkevää toteuttaa robottiautojen väyläverkosto oheislaitteineen.

Tulee mieleen Helsingin ja varmaan muunkin Suomen kadunrakennus, josta erityisesti pyöräilijät ovat pitäneet älämölöä. Poliitikkojen hyväksymiä piirustuksia ei välttämättä noudateta, tai sitten suunnitelmat voidaan päivittää vastaamaan omavaltaista toteutusta ja hyväksyttää jälkikäteen, liikennemerkkejä asennetaan ja jätetään asentamatta satunnaisesti, jopa lain vastaisesti, työ laatu ylipäätään voi olla aivan mitä sattuu (tyyliin keskikoroke ei ole ollenkaan linjassa suojatien ja pyörätien jatkeen kanssa) ja se hyväksytään. Tämä siis kevyen liikenteen osalta, autokaistathan ovat siihen verrattuna tietysti vakavasti otettavaa toimintaa. Virastojen kulttuurissa pitäisi yhden ja toisenkin asian muuttua, jos vaatimuksena olisi, että automaattiautojen käyttämä digitaalinen kartta on aina ajan tasalla todellisuuden kanssa viimeistä liikennemerkkiä ja työmaakuoppaa myöden.
 
Robottiautot voivat siis aluksi toimia kaupungeissa, joissa on teknistaloudellisesti järkevää toteuttaa robottiautojen väyläverkosto oheislaitteineen. Jos ajatellaan, että autolla liikkumisen toinen ääripää on maastossa ajaminen, siihen on robottiautoilla vielä tavattoman pitkä taival. Sillä on eri asia tulkita digitaalista karttaa ja sen dynaamista opastusdataa kuin skannata ympäröivää luontoa ja tulkita sieltä kaikki tarpeellinen turvalliseksi etenemiseksi. Koneella on vielä pitkä pitkä matka sille tasolle, jonka hevonen hallistee. ;)
Kuvittelisin että jos robottiauton suurin sallittu nopeus olisi enintään 50 km/h niin se pystyisi ajamaan turvallisesti myös maaseudun hiljaisilla teillä. Suomessa olisi sosiaalista tilausta autoille jotka ajavat ilman kulljettajaa nimenomaan maaseudulla ja pikkukaupungeissa joissa ei julkista liikennettä ole.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös